Kevään eka estevalmennus ulkona

Moi,

Viime sunnuntaina oli kevään ensimmäinen estevalmennus ulkokentällä. Kyseessä oli vierailevan valmentajan Petri Tolmusen estevalmennus. Kävin viime kesänä Petrin maastoestevalmennuksessa yhden kerran, mutta rataesteillä siis nyt ensimmäistä kertaa hänen ohjauksessa. Pidin paljon siitä, että Petri otti ratsukot sekä alkuun että loppuun keskusteluun keskelle, jossa kyseltiin alussa kuulumiset ja missä ollaan nyt menossa ja lopussa annettiin vielä palaute valmennuksen sujumisesta ja vinkkejä jatkoon. Tästä välittyi, että hän on kiinnostunut kaikista ratsukoista ja hänellä oli kaikille jotain henkilökohtaista palautetta ja ohjeita. Kerron ensin valmennuksen tehtävistä ja lopussa on video.

Tulimme ensin suoraa linjaa oikeaan kierrokseen, jossa ensin tultiin ravipuomit, joiden jälkeen nostettiin laukka. Laukassa sitten puomi, jonka päälle voltti (eli puomi ylitettiin kahdesti). Askeleet osuivat ihan mukavasti puomille, mutta laukka olisi voinut nousta terävämmin ja hieman nopeammin heti ravipuomien jälkeen. Seuraavaksi tultiin samaa tehtävää, siten että laukkapuomien kohdalla oli ristikko. Kerran ponnistuspaikka tuli vähän lähelle, mutta tämä saatiin korjattua seuraavalla kerralla.

Seuraavaksi tulimme vasempaan kierrokseen pystyä, jonka alla oli vaneri-ankka koriste. Tarkoitus oli tulla tehtävälle tasaisessa laukassa, ettei rytmi muuttuisi esteelle tullessa. Meni ihan ok, mutta vähän se ankka taisi menoa hyydyttää viimeisillä askeleilla.

Sen jälkeen siirryttiin taas ensimmäiselle linjalle, jossa tultiin okseri ja 5 laukkaa pystylle. Ensimmäinen kerta meni pieleen, kun tulin aivan liian pienessä laukassa tehtävälle ja okseri otti vähän osumaa. Ohjeena oli tulla selkeästi paremmassa ja rytmikkäämmässä laukassa ajatellen eteenpäin. Videolla näkyykin epäonnistunut ja onnistunut versio tästä.

Sitten tultiin kolmen esteen tehtävää; oikeassa laukassa lankkuesteelle, jolta tiukka kaarre vasempaan, suora linja ankalle ja lävistäjällä oleva isompi okseri. Lankku- ja ankka meni ok, mutta laukka hiipui kaarteessa matkalla okserille, joten sille ei kovin hyvää hyppyä tullut. Tässä ohjeena oli ylläpitää laukka rytmikkäänä kaarteen läpi. Okseri myös näytti silmääni aika isolta, joten taisin myös itse hieman jännittää ja kytätä sitä.

Lopuksi yhdistettiin tehtävät ja tultiin pari kertaa 5:n esteen rata. Myös viimeinen okseri ylittyi viimeisellä kerralla hyvin.

linkki videoon valmennuksesta. 

Kuva on vähän heiluva, mutta siitä saa ainakin käsityksen tehtävistä. 

Tärkeimpänä antina valmennuksesta jäi mieleen kaarteiden ratsastamisen tärkeys ja vaikutus niitä seuraaviin hyppyihin sekä ratatemmon ylläpitäminen heti alusta alkaen. Omaan ratsatukseeni olin suht tyytyväinen. Vähän se viimeisen okserin turha jännittäminen jäi vaivaamaan, mutta ei ne esteet enää niin isoilta näytä kun saa vaan riittävästi rutiinia myös isompien hyppäämisessä. Joten toistoja vaan niin hyvä tulee :) Valittelin Petrille sitä, että meillä tuppaa välillä ponnistus lähtemään turhan läheltä ja olenkin nyt opetellut uskaltautumaan lähettämään Milkan hyppyyn kauempaa. Hänen mielestään esim. tässä valmennuksessa ponnistuspaikat olivat hyvin kohdallaan ja lähempää hyppääminen enemmän ylöspäin kuin pitkältä pitkälle kehittää enemmän hevosen ponnistusvoimaa. Petrin mielestä meillä sujuu ihan hyvin, kunhan muistan huolehtia laukan rytmistä läpi radan :)

xxx

Tänään kävimme oman seuran estekisoissa ja hypättiin 80 cm sijoittuen 2. (toisessa vaiheessa taitoarvostelu) ja 90 cm clear round (4 vp, jouduin tekemään ylimääräisen voltin radalla). Tästä lisää seuraavaksi, kunhan saan kuvia kisoista.

B-merkin estekoe

Tästä on jo pari viikkoa aikaa, kun tallilla järjestettiin mahdollisuus suorittaa merkkisuorituksia esteillä. Osallistuin Milkan kanssa B-merkin suorittamiseen. 

Verryttelyssä oli mukavaa, kun Sanna neuvoi samalla miten kannattaa verrytellä. Kisaverkat kun on tullut tehtyä itsenäisesti, enkä ainakaan alkuun ollut varma mitä verkassa kannattaisi tehdä ja kuinka paljon. Tietysti tässä kilpailu kilpailulta alkaa jo oppia itsekin miten kannattaa toimia. Koepäivänä Milka vaikutti aika laiskalta ja tahmealta. Sainkin ohjeeksi ratsastaa reippaasti pitkillä sivuilla eteen laukassa kevyessä istunnassa, jolloin Milka lähtisi paremmin laukkaamaan ja innostuisi vähän laukasta. Jonkun verran taivuttelua ympyröillä kevyessä ravissa, siirtymiä. Enemmän ravista käyntiin/seis jos hevonen tuntuu olevan kovasti menossa ja enemmän ravi/laukka jos tarvitaan lisää vauhtia. Muutama väistöaskel myös mukaan, jotta tarkastetaan vastaaminen sivulle pohkeesta.

Sileän verkan jälkeen siirryttiin esteille verkkaamaan. Tultiin muutama kerta pientä pystyä ympyrällä molemmista suunnista, suhtettu etäisyys pysty-okseri suoralla linjalla pari kertaa ja lävistäjälinjan pysty myös muutaman kerran. Tässä tuli opittua se, että veryttelyhyppyjä ei kannata ottaa liikaa, parhaat paukut on jätettävä radalle. Kun ottaa muutaman hypyn ja viimeinen on hyvä, niin kannattaa jättää hyppääminen siihen, eikä jäädä turhaan hiulaamaan hyppyä, jolloin vaarana on aina se että seuraavakin hyppy on huono ja sitten pitäisi taas ottaa seuraava hyppy - ja radalla hevonen on sitten väsynyt. Varsinkin tuolle lävistäjällä olevalle pystylle tuli pari kertaa todella huono lähestyminen, hyvä etten ollut yhden kerran alhaalla kun Milka lähtikin hyppyyn askelta aiemmin kuin luulin. Muutenkin Milka oli yhä hieman pohkeen takana ja tahmea ja tuleva merkkisuorituskin taisi jännittää, jolloin kaikki tuntui tosi vaikealta. Mutta ei auttanut itku markkinoilla, ei kun suorittamaan merkkikoetta...

Ja sehän ei sitten kovin hyvin mennyt. Alun ympyrälinjalla pieni pysty -ok-. Suhteutettu etäisyys pysty-okseri suoralla linjalla kiemurrellen ja okserissa jäin hypystä jälkeen. Päädyssä piti tehdä ravisiirtymä -ok- samoin pysty lävistäjälinjalla ja sitä seuraava pysty ympyrällä toiseen suuntaan ihan ok. Lähestyminen kahden laukka-askeleen sarjalle epäröiden, turhalla pienellä askeleella, tässä tilanteessa rohkeampi ratsastus ja pohjetta jolloin hyppy lähtisi reippaasti kauempaa. Viimeiselle kaarevalle linjalle okseri-okseri taas puolikkaalla askeleella ja viimeisestä okserista mentiin sitten rehellisesti ohi, kyttäsin itse estettä kun se muka näytti liian isolta ;D ja pohje ei ollut kiinni, niin näin siinä kävi, uudella yrittämällä sitten ylitys. Heti radan jälkeen sain palautteen, että heti lähtömerkin jälkeen ei tarvitse lähteä, vaan täytyy ottaa aikaa laukan kuntoon saamiseen ennen radan aloittamista, myöskään tuomarin tervehdykseen ei tarvitse välttämättä pysähtyä vaan sen voi tehdä myös muissa askellajeissa. Viimeiselle esteelle tulo uudelleen olisi pitänyt tehdä seinän ja ampiaisokserin välistä.

Video radasta.

Kommentteja pöytäkirjaan tuli seuraavanlaisesti

Istunta esteiden välissä:

- vaikutat hyvin esteiden välissä, malta ratsastaa loppuun asti

Istunta esteillä:

- okserihypyissä ei selän pyöristämistä, jolloin katse kohdistuu alas

- ulkopohkeen ja katseen kanssa tarkkana, ei katsetta maahan

Oikeiden teiden seuraaminen:

- ratsastit kaarteen hyvin, mutta pidä paine kädelle loppuun saakka ja hevonen suorana

Myötääminen hypyissä:

- Ok, myötäät hyvin ja tasaisesti.

Sopiva tempo ja rytmi:

- 3. esteen jälkeen rytmi löytyi ja hypyt helpottui.

- pientä kiemurtelua loppua kohti parani 

Omat fiilikset: Masennus, tuntui että takapakkia mennään ja mitään en osaa :(. Minkäänlaista hyvää rytmiä en saanut päälle verkassa tai radalla, lähestymisissä oli paljon ongelmia. Esteet näytti isoilta vaikkei sitä ollutkaan ja jäin tuijottamaan esteitä. Videolta katsoessa ratsastan jotenkin käsijarru päällä ja ratsastus näyttää (ja myös tuntui) kaikkea muuta kuin rohkealta ja rennolta. Valkku ehdotti että mitä jos hyppään seuraavissa kisoissa 90 cm (ekaa kertaa perusratana) niin sillä hetkellä en tiedä olisinko itkenyt vai nauranut, kun tämäkin sujui näin huonosti ja esteethän oli 80 cm ja alle... Tästä sitten itseä ja itseluottamusta kokoamaan kohti seuraavia koitoksia. Estekoe meni kuitenkin läpi ja kirjattiin C-merkin kokeena, koska tarkoitus oli seuraavien kisojen yhteydessä suorittaa B-merkki samalla ja C-merkin koetta en ole aiemmin suorittanut.

Estevalmennus, jossa kaikki sujui :)

Palataan vielä reilun viikon takaiseen estevalmennukseen.

Valmennus aloitettiin käynnissä tekemällä pitkälle sivulle kulman jälkeen pohkeenväistö noin uran ja keskilinjan väliin, suoristus ja muutama askel suoraan ja väistö takaisin uran keskikohdalle. Samalle pitkälle sivulle tehtiin vielä toinen samanlainen väistöpari. Toinen pitkäsivu ratsastettiin vaihdellen käynnin tempoa. Askellaji vaihdettiin raviksi kun oltiin tultu noin 5 kierrosta. Ravissa tehtiin yksi hieman pitempi väistö kulman jälkeen keskilinjan tuntumaan, suoristus, ja takaisin väistäen uralle ennen kulmaa. Suoraan väistön jälkeen nostettiin laukka ja laukatiin noin puoleen väliin seuraavaa pitkää sivua. Näiden jälkeen vaihdettiin suuntaa ja tehtiin samat harjoitukset toisesta suunnasta. Väistöt sujuivat meiltä ihan ok, mistään hyvästä suorituksesta ei voi kyllä puhua. Suurin ongelma väistössä on se etten ole tarpeeksi nopea pohkeen kanssa, jolloin välillä mennään todella matelemalla. Myös väistöpuolen pidätteen voimakkuus on välillä hukassa ja tuntuu että roikun ohjassa, tämä ongelma on varsinkin alkutunnista, kun Milka on muutenkin jähmeä vielä. Oma painopistekin on on vähän niin ja näin ja saatan siten tahattomasti estää väistön sujuvuutta, Onneksi katse alkaa löytää jo menosuuntaan, joka kyllä helpottaa väistöä.

Hyppelyt aloitettiin tekemällä väistö ravista keskilinjalle ja ottamalla suora lähestyminen ristikolle, jolta nostettiin laukka. Piirros alla. Samaa tehtiin tietysti myös toiseen suuntaan.

Seuraavaksi tultiin ensin laukkalähestymisellä ristikko, sitten tehtiin voltti ja mentiin keskilinjalla ollut okseri. Piirros alla:

Ensimmäiselle esteelle lähestyttiin syvältä kulmasta, laukanvaihto tehtiin ristikolla ja voltilla oli tarkoitus saada hevonen sisäpohkeen ympärille. Katse piti nostaa okerille heti kun se oli mahdollista, jotta voltilta ei valuttu liikaa ylös ja tultiin sitten suoralla linjalla okserille. Kiva harjoitus, joka sujui mukavasti ja parin kerran jälkeen ensimmäinen ristikko nostettiin pystyksi.

Kun oltiin tultu samaa kuviota molemmista suunnista, niin tultiin pari kertaa pieni rataharjoitus (piirroksen numeroiden 1-6 mukaisesti). Veikkaisin esteiden olleen korkeudeltaan noin 80 cm. Ainoastaan ensimmäisen kierroksen 1 este sujui hieman huonosti. Milka oli hieman liian vauhdikkaasti menossa esteelle ja olisi vaatinut pari pidätettä ennen estettä, jotta oltaisiin saatu rauhallisempi lähestyminen. Nyt tuli vähän rynnättyä pitkänä esteelle ja horjahdin hieman kun hyppy lähti aika kaukaa. No ei siinä mitään. Hevonen kontrolliin pidättein ja tiiviisti istuen, niin loppurata sujuikin sitten tosi hyvin kuin myös toinen kierros. Pystyin säätelemään laukkaa ja sain ratsastettua hyvät tiet ja hevosen ollessa sopivan energinen myös ponnistuspaikat osuivat nappiin ja kaikki tuntui todella helpolta ja upealta :) Tuntui että isommistakin esteistä oltaisi tällaisella menolla selvitty. Saatiin kehuja myös Sannalta, että alkoi jo näyttää ihan ratsastukselta ;)

4.6. ja 9.6. estevalkat

Yli mennään, mutta kuskin tyyli hiukan hakusessa ;) Kuva otettu videosta.

4.6. Pääsin hyppäämään Sannan valkassa 3 viikon tauon jälkeen. Taisimme olla molemmat jo ruosteessa hyppytauon jälkeen. (Kokoajan oon luullu että tauko on ollut 2 viikkoa, mutta äsken piti järkytyksenä laskea kalenterista, että ei, kyllä se oli 3 viikkoa!) Testasin myös ekaa kertaa uusia ratsastussaappaita ja se toi myös hieman erilaisen tuntuman ratsastukseen, kun aiemmin olen ratsastanut jodhpureissa ja chapseissa. Vasen saapas myös puristi aluksi aika ikävästi pohkeesta ja pienet rakotkin hiertyi kantapäihin, mikä ei tosin itse ratsastusta tunnilla haitannut. Tuntui, että tunnistin pohkeen antaman paineen huonommin kuin aiemmin kun saappaat oli paksumpaa ja napakampaa nahkaa, mutta eiköhän niihin totu kun muokkaantuu ja pehmenee.

Aloitettiin parilla ympyrällä ravipuomeilla ja toisella pitkällä sivulla tehtiin pari käyntiin siirtymää. Milka oli aika jähmeä ja hidas pohkeelle alkuun. Viikon takaisen ähkyn vuoksi sillä oli mentävä vielä kevyehkösti, niin en ruvennut sen enempää patistelemaan vaan annoin sen heräillä rauhassa. Seuraavaksi tultiin päädystä A:sta ravissa pituushalkaisijalle, väistettiin kohti uraa ja nostettiin laukka ristikolta ja puolikkaan ympyrön muodossa takaisin uralle. Tätä tehtiin vasemmalle väistäen ja ristikolta nostettiin oikea laukka. Useimmiten meillä nousi oikea laukka ja meno oli aikamoista räpeltämistä vielä tässä vaiheessa kuten seuraavasta kuvasta hyvin näkyy :D. Tultiin vielä molempiin suuntiin ympyrälinjoilla ristikoita, joilta laukannosto.

Ei mennyt ihan putkeen...

kuva: Anne H-L

Ratapiirros päivän treeneistä.

Rataharjoitukset aloitettiin piirroksen linjalla 2-3, 3 jälkeiseen kulmaan tehtiin ympyrä. 2:n jälkeen tultiin yksi laukka-askel suoraan, jonka jälkeen suunta kohti 3:sta. Sain Milkan 3:n jälkeen ihan kivasti kulmaan, välillä on ollut ongelmana, että se on kantannut jo ennen kulmaa vasemmalle. 

Jatkettiin tulemalla rataa 3 kertaa. Ensimmäisellä kerralla tempo oli liian hidas ja jäin 4-5 välillä ratsastamaan jopa taaksepäin eli pidättelin liikaa. Videolla on 2. ja 3. kierros. Harmi kun video on kuvattu pystyyn, mutta toki siitä jotain selvää saa ja on parempi kuin ei mitään ;) Valkassa meno tuntui aika tahmealta ja siltä ettei mistään tule mitään. Olin jopa hieman masennuksen vallassa valkan jälkeen, että kannattaako kisoihinkaan lähteä reilun viikon päästä... Videoita katsoessa meno ei ollutkaan niin huonon näköistä mitä luulin, vaikka ei se mitään kaunistakaan ole. 1:ltä tulimme väärässä laukassa kahdella ekalla kierroksella, vasta kolmannella kerralla meni oikein, Jalat on liian takana, se iskee vähän silmään ja pitää yrittää parantaa sitä. Samoin myös paino voisi olla paremmin kantapäillä.

linkki videoon https://www.youtube.com/watch?v=tP3o3nMzxiw

videon kuvaus: Anne H-L

xxx

9.6 aloitimme tekemällä toiseen päätyyn ympyrän ravissa, ympyrällä oli 2 puomia noin kolmen laukka-askeleen välillä. Toiselle pitkälle sivulle tehtiin pari kirjainväliä väistöä etuosa uralla ja takaosa keskelle päin, toisella pitkällä sivulla tehtiin ravilisäys ja selkeä kiinniotto/hidastus ennen kulmaa. Milka tuntui taas alussa hieman löysähköltä, myös väistöt olivat jähmeähköjä, en saanut alkuun hyvin takaosaa pois uralta. Ravilisäykset onnistuivat jotenkuten. 

Jatkettiin nostamalla laukka lyhyen sivun keskeltä ja tekemällä pääty-ympyrä laukassa puomien yli. Pitkälle sivulle tehtiin laukkalisäys. Toisella pitkällä sivulla jatkettiin raviväistöä. Näitä tehtiin muutama molempiin suuntiin. Laukkaympyrällä laukan rytmi oli ihan hukassa, tuntui ettei saatu yhtään hyvää ymyrää aikaiseksi, jossa askeleet olisi osunut puomeille niin kuin olisi pitänyt. Laukkalisäys lähti sitä vastoin ihan hyvin. Olisin varmaan saanut pyytää rytmikkäämpää ja tarmokkaampaa laukkaa ymyrällä.

Varsinaiset hypyt aloitettiin pituushalkaisijalla. Suoralla linjalla oli ponnistuspuomi, ristikko, yksi laukka ja puomi, niille tultiin ravissa. Kun tultiin oikealta oli tarkoitus nostaa ponnistuspuomilta vasen laukka ja päinvastoin. Pituushalkaisijan päässä käännyttiin joka kerta eri suuntaan kuin mistä oltiin tehtävälle tultu. Taisi käydä niin, että tässä vaiheessa joka kerta nousi eri laukka kuin mitä yritin nostaa!! Että hyvin meni.. Sitten vaan ennen pituushalkaisijan loppua laukka alas ja korjaus ravin kautta. Ihmettelinkin Sannalle miten voi olla mahdollista että saan aina aikaiseksi eri laukan mitä yritän. Sanna kertoi, että oma paino merkitsee eniten siihen kumpi laukka nousee, joten taisi olla  oma paino sitten väärällä puolella... 

Ristikon jälkeinen puomi korotettiin pieneksi pystyksi parin kerran jälkeen ja kun sitä oltiin tultu muutaman kerran laitettiin pystystä kahden laukan päähän okseri. Joten lopussa tehtävä pituushalkaisijalla oli ponnistuspuomi, ristikko, yksi laukka, pysty, kaksi laukkaa ja okseri. Jotenkin nämä pituushalkaisijan jumppatehtävät tuppaa aina jännittämään ja tuntuu paljon vaikeammalta kuin yksittäisten esteiden ylitys. Niin tälläkin kertaa. Nyt kaiken lisäksi oli tarkoitus keskittyä omaan myötäämiseen hypyissä. Eli ristikolla vain automaattimyötäys, pystyllä pieni myötäys (kädet kuitenkin selvästi eteenpäin) ja okserilla iso myötäys (kädet hevosen korvia kohti pitkin harjaa). Samalla piti tietysti huolehtia rytmistä ja suoruudesta, että ei puuttunut haastetta ei... Aluksi yritin vain suoriutua tehtävästä ja myötäykset unohtuivat. Sitten kun keskityin myötäykseen tulimme liian hitaasti tehtävälle, tai sitten katsekin oli alaspäin. Lopussa sain kohtuullisen suorituksen aikaiseksi, mutta oli kyllä taas aika säälittävää rämpimistä... Täytyy huokaista helpotuksesta ettei kisoissa ole tällaisia tehtäviä :D! Lopuksi pyysin saada ottaa alun laukkaympyrää puomeilla vielä uudelleen, koska alussa rytmi oli totaalisen hukassa siinä. Nyt onnistui jo paremmin kun hevonenkin oli lämmennyt ja energinen.

xxx

Molemmista estetunneista jäi fiilis, että matka on hyvin pitkä hyviin suorituksiin. Alkutaipaleellahan tässä vielä ollaankin. Kehitys tuntuu nyt junnaavaan paikoillaan ja olo tuntuu aika surkealta. Aion kuitenkin kehittyä säännöllisesti valmentautumalla. Jospa kisoissa menisi vaikka paremmin kun harjoituksissa takkuaa :D Se nähdään lauantaina. Luokat olisi 70 ja 80 cm (80 cm uusinta korotettuna, jos sinne asti päästään).

Välillä on ehditty myös maastoilla hyvästä säästä nauttien.

Vuoristoradalla

Niin ne vaan tunnelmat muuttuu ratsastuskerrasta toiseen... Tiistain estetunnilla tuntui että "only sky is the limit", kaikki tuntui niin helpolta, rennolta ja tulikin oikein ihmeteltyä, että miten mikään tässä ikinä on voinut tuntua niin vaikealta. 

Tänään estetunnilla löytyi sitten vastaus tuohonkin, ei tarvinnut kauas lähteä. Tuntui etten saanut mitään otetta Milkaan, ratsastukseni oli surkeaa ja tuntui että rämmin vain jotenkuten tehtävästä toiseen. Ja vielä kaiken huonon päälle Milka sai potkun toiselta hevoselta takaseensa, omaa tyhmyyttäni menin liian läheltä kun olin menossa tieltä kun harjoiteltiin rataa. Kaikki kävi niin nopeasti, eikä ehtinyt tehdä mitään kun kaviosta tuli! Onni onnettomuudessa sentään on se, että Milka näyttäisi olevan ok, ehkä pientä turvotusta potkukohdassa oli, mutta alue ei tuntunut lämpimältä. Milka käveli normaalisti ja sen jälkeen hypättiinkin rataharjoitukset aivan normaalisti. En kyllä ymmärrä kuinka olisin voinut antaa itselleni anteeksi jos Milka olisi vammautunut tms. Nytkin tuntuu todella pahalta, vaikka kaikki näyttäisi olevan hyvin. Tunnin jälkeen kylmäsin ja laitoin linimenttiä, huomenna sitten jännityksellä katsomaan onko normaali.

Tänään tultiin kahdesti 9 esteen rata, jolla oli myös muuri ja "vesi-este" = pysty jonka alla kangas. Nämä erikoisesteet eivät aiheuttaneet mitään ongelmia minulle tai Milkallekaan, mutta muuten tosiaan rytmit oli hukassa ja omat jalat oli jotenkin jännittyneet, enkä päässyt mukautumaan hyppyihin niin hyvin kuin esim. tiistaina. Alkutunnista Milka tuntui tahmealta, kankealta ja hitaalta, myös oma istunta tuntui jotenkin omituiselta enkä saanut lähellekään samaa tunnetta hevoseen kuin tiistaina. Lopputunnista sitten intoa meinasi piisata vähän liiaksikin. Ongelmaksi muodostui okseri, joka oli kulmaan päin. Kertaakaan en päässyt kulmaan, vaan aina Milka oikaisi heti okserin jälkeen, vaikka miten yritin ratsastaa kulmaan (ehkä en kuitenkaan yrittänyt tarpeeksi). Myöskään laukkoja en ehtinyt mietiskellä, taisivat kuitenkin suuremmilta osin mennä oikein kun Sanna ei huudellut niistä. Ratojen korkeutta on vaikea veikata, mutta olisiko ollut eka kierros noin 80 cm ja toinen ehkä 90 cm. Valkassa oli 4 ratsukkoa, joka onkin enemmän kuin pitkään aikaan (yleensä meitä on ollut 2). 

Oli hienoa seurata erään tytön suoritusta, he hyppäsivät radat vähän isompina ja vauhti oli myös aivan omaa luokkaansa. Jos Milka laukkaisi radalla noin kovaa, niin jäätyisin varmasti aivan täysin. Mutta kyllä se antaa tavoitetta ja motivaatiota kun näkee miten taitavasti toinen ratsastaa. Haluan itse pyrkiä myös samaan! Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa... toivottavasti :)

Ensi torstaina 14.5. olisi kisat. Kisoihin lähteminen/pääseminen meinasi ensin tyssätä, mutta sitten kuitenkin lähtö oli mahdollista. Nyt tietysti katson huomisen jalan tilanteen ennen kuin ilmottaudun. Tarkoitus olisi mennä seuraluokat 70 ja 80 cm ja näihin tuli valkultakin siunaus, mitä kyllä kovasti ihmettelen päivän esitykset huomioiden. Tämän päivän jälkeen 80 cm luokka hieman mietityttää, mutta kehittyäkseen täytyy mennä myös omalle epämukavuusalueelle, joten yritettävä ainakin on...