Viime viikolla olin Milkan kanssa perjantaina Aira Toivolan ratsastuspilatestunnilla, joka oli itselleni kolmas kerta. Aikaisemmista kerroista kirjoitin täällä ja täällä. Tunnilla oli lisäkseni ensikertalainen, joka olikin tosi hyvä asia, koska toivoin ja kaipasin itsekin taas perusasioiden kertaamista. Aiemmin läpikäytyjen istunta-asennon, keskivartalon tuen ja pilateshengityksen lisäksi uutena asiana Aira opetti oman kyljen käyttämistä kääntäessä, jolloin myös kylki lavoista asti kainalon alta rintalastaan osallistuu aktiivisesti pakettina keskivartalon kanssa kääntämiseen, eikä pääse pullahtamaan ulos holtittomaksi. Tarkoitus oli pitää ulkokyljen lihakset aktiivisena, hartia alhaalla ja kääntää ulkokyljen kautta omaa kroppaa käännöksen suuntaan. Meillähän on ollut Milkan kanssa vähän ongelmana se, että voltitkin oikaissaan lopussa, eikä ne tule täsmällisesti aloituspisteeseensä. Toivottavasti tästä on nyt myös tähän oikomiseen apua.
Muutoin tunnilla kiinnitettiin huomiota myös sisäjalan paikkaan, joka itselläni on aivan liian takana ja pohjeavutkin tulevat sitten annetuksi liian taakse, jolloin ne menettävät tehonsa. Ilmassa alkoi jo olla omaa turhautumista, kun tuntui että kovasta yrityksestä huolimatta en vain saanut jalkaa niin paljon eteenpäin kuin olisi ollut tarvetta. Tuntui, että satula kinnasi vastaan tai voi olla tietysti että lonkkani on liian jäykät ja siksi se tuntuu niin mahdottomalta. Välillä sain aikaan onnistuneitakin pätkiä, jolloin tunsin saavani paremmin kontrollia Milkan etuosaan pohkeella, siirtämällä sisäjalkaa eteenpäin ihan ylhäältä asti. Samalla sitten piti yrittää pitää sisäkättä leveällä alhaalla, jotta sain taivutusta sisäänpäin sekä pohkeella että ohjalla. Milka kaatui pahasti sisäänpäin ympyrällä oikeaan kierrokseen mennessä ja näillä keinoilla sainkin sitä sitten pysymään ympyrälinjalla, samalla mukavasti taipuen. Mutta onnistuminen oli kyllä työn ja tuskan takana, samalla keskittyminen hengittämiseen, keskivartalon ja kyljen aktiivisuuteen ei sitten enää onnistunutkaan kuin pieniä hetkiä kerrallaan. Kyllä tuntui haastavalta, ellei pieniä onnistumisen tunteita olisi tullut, olisin ollut tunnin jälkeen valmis iskemään hanskat naulaan :)
Milka jumppaa pilateksen jälkeen :)
Lauantaina kävin sitten itsenäisesti ratsastamassa. Ei ihan suunnitelmat ottaneet onnistuakseen etuosamaisista käännöksistä törppöjen ympärillä, pysähdykset liikkuivat, käynnissä lingerreltiin yms. Fiilis oli sellainen, ettei mikään onnistu ja noin puolen tunnin ratsastuksen jälkeen velloin lähes täydellisessä epätoivossa ja olin turhautunut omaan heikkoon ratsastamiseeni. Samalla tietysti apuni alkoivat olla vähän mitä sattuu, kun yritin eri keinoin saada hevosta paremmin toimimaan, jolloin sekin oli entistä enemmän sekaisin. Välikäyntien aikana mietin, miksi kidutan itseäni näin "vaikeilla" (ei olisi pitänyt olla meille liian vaikeita tehtäviä, mutta juuri siihen hetkeen ne taisivat olla liian vaikeita) tehtävillä ja päätinkin yksinkertaistaa asioita, että saisin ratsastuskerran käännettyä positiiviseksi. Välikäyntien jälkeen Milka alkoi kuitenkin toimia, liikkuminen alkoi olla letkeämpää ja taipuisampaa ja se alkoi kuunnella apuja myös paremmin. Pysähdykset liikkuivat vielä pysähtymisen jälkeen, mutta muuten ratsastus sujui mukavasti, hyvällä energialla :) Päättyi sitten tämäkin ratsastuskerta hymy huulilla ja opin ainakin sen, että täytyy mennä enemmän fiilispohjalta ja vaihdella tehtäviä sen hetken hevosen ja oman vireen mukaan. Silloin touhu ei ole liian ryppyotsaista, eikä tule sitten p... fiilis kun tuntuu ettei osaa yhtään mitään.
Viime viikon 2 ratsastuskertaa on takana vuokrahepallani Milkalla. Tiistaina oli Sannan estevalkka ja torstaina käytiin Milkan kanssa aurinkoisella aamupäivämaastolla. Eilen käytiin sitten omistajan kanssa moikkaamassa Milkaa ja siivoamassa tarhaa.
Maastohumputtelun jälkeen,
Tiistain estetunti aloitettiin väistötehtävällä. Käännyimme pituushalkaisijalle ja siitä väistettiin kohti uraa käynnissä, uran vieressä oli puomit (2 kpl raviväleillä), joita ennen piti suoristaa ja siirtyä raviin. Ravia jatkettiin kentän ympäri (pitkällä sivulla pari käyntisiirtymää) ja ennen pituushalkaisijaa taas siirryttiin käyntiin. Väistöt eivät oikein lähteneet ponnekkaasti. Tahti oli hieman epätasainen ja välillä tuli hyviä väistöaskeleita ja välillä ei. Alkoi jo tuntua epätoivoiselta, kun väistöt on sujuneet paljon paremminkin ja nyt tuli takapakkia. Oma rytmi tekemisessä oli kateissa ja oli vaikeaa vuorotella pohjeapua ja pidätettä ulko-ohjasta ja pidäte tuli myös epätasaisesti. Suurin ongelmani väistlissä tuppaa olemaan, että jään jäkittämään liikettä vastaan. Lantio on vaikeaa vapauttaa liikkeen mukaan väistöissä kun samalla on monta muuta asiaa ajateltavana. Ja pieni puolustus itselleni :) myös Milka on jähmeä alkutunnista ja väistöjä on huomattavasti helpompi tehdä kun hän on kunnolla vertynyt. Tämä(kin) vaatii lisää treeniä! Muutamien kierrosten jälkeen tultiin myös väistö kevyessä ravissa ja sen jälkeen puomien paikalle tuli ristikko, jolta nostettiin laukka. Ensin tulimme vasempaan kierrokseen ja pari ekaa kertaa ristikolta nousi väärä laukka. Tässä vaiheessa en tajunnut tehdä tarpeeksi töitä vasemman laukan nostoon, vaan hevonen "päätti" itse millä laukalla tullaan. Oikeaan kierrokseen tultaessa ensin aloitettiin taas väistö käynnissä, sitten ravissa, ja muutaman kierroksen jälkeen nostettiin laukka ristikolta. Tähän kierrokseen sain fiiliksen, että osasin itse nostaa oikean laukan! Sain pohjeavun oikein ja asetusta hieman sisäänpäin ja palikat loksahtelivat kohdalleen, myös väistöt sujuivat hieman paremmin tähän suuntaan.
Estetehtävät aloitettiin tulemalla ristikko maapuomilla (piirroksessa ristikko-okserin kohdalla), ristikko ympyrällä ja vielä maapuomi, ensin vasemmassa kierroksessa. Alla piirros.
Ensimmäiseltä esteeltä oli saatava siis nousemaan vasen laukka, jonka jälkeen ympyrälle. Tässä ehti korjaamaan ravin kautta laukan jos oli tarvis. Useimmiten tässä kierroksessa laukka osui kohdalleen. Ristikolla oli tärkeää katsoa jo menosuuntaan eli maapuomille. Parin kerran jälkeen nostettiin maapuomi pieneksi pystyksi ja ristikko maapuomilla nostettiin ristikko-okseriksi, tehtävälle tultiin nyt laukassa. Tehtävä sujui ihan mukavasti tähän suuntaan. Sitten vaihdettiin suuntaan ja tehtävä aloitettiin ravissa pystyltä oikea laukka nostaen, siinä taisi olla tässä vaiheessa ponnistuspuomi. Tässä sitten tulikin väärä laukka lähes joka kerran ja Milkakin alkoi jo toden teolla innostua ja rynnistellä ekalle esteelle. Kun sain Milkan tulemaan rauhallisemmin hiljaista ravia, sain kontrolloitua myös laukannostoa ja sitten saimme oikean laukan aikaan. Ristikko-okserilta tulimme välillä alas taas väärässä laukassa, mutta kun muistin pitää katseen vasemmalle ja tehdä pidätteitä ennen estettä onnistui myös vasemmalla laukalla alastulo okserilta.
Pystyä ja ristikko-okseria nostettiin ja aloitimme tehtävälle tulon laukassa. Milka alkoi muuttua jo liikaakin eteenpäinpyrkiväksi ja vahvaksi. Kun keräilin ohjia ennen aloitusta, Milka lähti jo saman tien ponnekkaalle raville. Sittenpä tehtiin kontrollointiharjoituksia kuinka kerään ohjat ja ratsastan käyntiä eli en anna hevosen päättää askellajia. Eli keräilin ohjia ja heti kun tunsin, että Milka meinaa suunnitella raviaskelia käänsin pienelle voltille ja taas pienelle voltille toiseen suuntaan kun yritti uudelleen jne. Sitten välillä annoin pitkät ohjat ja taas ohjia kerätessä pientä volttia jos menohaluja oli liikaa. Samalla miun piti rentouttaa itseni, kun aluksi muutuin kuin suolapatsaaksi kun Milka lähti vedättämään ja tämäpä sai tietysti sen menemään yhä hanakammin. Kun heppa alkoi olla jotakuinkin hallinnassa ja kuulolla jatkettiin tehtävää laukalla vasemmassa kierroksessa. Yhä sama ongelma pystyn jälkeen, väärä laukka tuli useimmiten, ristikko-okserilta kuitenkin tultiin jo vasemmassa laukassa. Tehtävää vaihdettiin vielä muutamaksi kierrokseksi oikeaan kierrokseen ja silloin laukatkin napsahtelivat kohdalleen, Mukava tehtävä, saatiin taas paljon hyviä toistoja ja ristikko ympyrällä oli hyvää harjoitusta katseen siirtämiseen seuraavalle esteelle. Oli hyödyllistä saada myös neuvoja Milkan kontrolloimiseen, silloin kun se on liian innokas. Sileällä ratsastettaessahan tätä ongelmaa ei oikeastaan ole, mutta välillä typy innostuu esteistä vähän liikaakin.
Tortaina tehtiin sitten Milkan kanssa maastoreissu. Ilma oli kaunis kevätauringon paistaessa. Tiet olivat vielä aika jäisiä ja lumisia, joten laukkaa otin maastossa vain yhdet pätkät kumpaakin laukkaa, Milkalla oli alusta asti kyttäilymeininki ja se pysähtelikin välillä ja jäi tuijottelemaan jotain. Sitten taas esim. ohiajanut puutavararekka ei saanut mitään reaktiota aikaiseksi, mutta kaukainen lenkkeilijäkin oli kauhistus :) No onneksi pysähtelyt loppuivat alkutaipaleen jälkeen ja Milkakin hieman rentoutui. Lenkin jälkeen kävin tekemässä kentällä muutamat väistöt ja laukkaympyrät molempiin suuntiin kentällä. Väistöt sujuivatkin nyt letkeästi ja mallikkaasti vähän toisella tapaa kuin viime estetunnilla. Tässä vielä muutama kuva mitä napsin Milkasta ratsastuksen päätteeksi. Perjantaina pääseekin sitten Airan ratsastuspilatekseen :)
Heipä hei, Onkin tovi vierähtänyt viime kirjoittelusta. Kerron hieman viime viikon ratsastuksista ja kävin myös pyörähtämässä Horse Fair messuilla. Tiistaina meillä oli Sannan estevalkka, jossa olin mukana Milkalla. Aloitettiin verryttelyt tehden voltteja pitkälle sivulle ensin käynnissä 3-4 volttia/sivu, lyhyet sivut ravissa. Seuraavaksi tehtiin voltti ravissa ja ennen ja jälkeen voltin otettiin käyntisiirtymä, lyhyet sivut mentiin taas ravissa. Seuraavaksi siirryttiin tekemään pitkällä sivulla: pysähdys, muutama askel suoraan, voltti, pysähdys, muutama askel uralla suoraan käynnissä, ravi, pysähdys ja uudelleen (2 volttia/pitkä sivu ja lyhyet sivut taas ravissa), ensin voltit siis käynnissä, lopuksi vielä ravissa. Melko haastavat verryttelyt, joissa tuli esille monenlaista ongelmaa esim. toisessa (oliskos ollut oikeassa) kierroksessa voltit meinasivat valua ulkoa liian suuriksi ja toisessa suunnassa taas Milka yritti oikoa sisäänpäin. Myös taipuminen oli erilaista erisuunnissa ja pysähdykset tulivat ensin vinosti. Verryttelyn edetessä heppakin onneksi vertyi ja itse sain korjaavaa ohjeistusta ja pääsin korjaamaan ongelmia. Sitten siirryttiin estetehtävien pariin. Ensin tultiin sinisen ympyrän mukaista ympyrälinjaa. Eli ravissa tultiin ristikolle puoliympyrän muodossa, ristikolta nostettiin laukka ja tultiin toinen puoliympyrä uralle laukassa, ennen päätyä siirryttiin taas raviin. Toisella pitkällä sivulla tehtiin käyntisiirtymä, voltti ravissa ja käyntisiirtymä ja lyhyen sivun keskelle myös käyntisiirtymä. Meinasin aluksi aloittaa ympyrälinjan uralta liian myöhään, Sanna menikin sitten seisomaan esteen etupuolelle ja linja piti ottaa hänen edestään, niin silloin vasta tajusin oikean linjan. Samaa harjoitusta otettiin toiseen suuntaan ja siihen lisättiin laukannosto C:ssä eli kuvan alimmalla lyhyellä sivulla, ympyrälle lähdettiin kuitenkin ravista ja ristikolta nostetttiin taas laukka.
Seuraavaksi siirryttiin tulemaan ristikkoa laukassa puoliympyrälinjalla vasemmassa kierroksessa, lähtö oli vihreän nuolen kohdalta, jossa nostettiin laukka. Tultiin ensin ristikko ja siitä lävistäjälinjalla pystylle, jolla laukan vaihto. Linja oli tarkoitus ottaa hieman kulmikkaana eli tarkoitus oli tehdä pieni kulma/kaarros ristikolta pystylle tullessa, jolloin pääsisi pystylle siten että joutuu kääntämään siinä oikealle, joka helpottaa laukan vaihtoa. Asia oli kyllä tiedossa, mutta vauhdissa tämä pääsi unohtumaan ja niinpä laukka ei läheskään aina vaihtunut. Myös pohjeapu laukalle olisi ristikolla oltava nopea ja tietysti oma katse oikealle, välillä tämä myös onnistui. Kun oli tultu muutama kerta näin, lisättiin tehtävään myös toinen pysty (harmaalla) lävistäjälinjalla. Täällä sain laukan aina vaihtumaan oikeasta vasemmaksi, tämä on Milkalle selkeästi helpompi puoli. Tässä vaiheessa Milkastakin alkoi jo löytymään menohaluja ja harmaata lävistäjälinjaa tullessa sai ottaa jo ihan napakat pidätteet, joihin Milka myös kivasti vastasi. Tämän jälkeen päätyyn tehtiin vielä voltti laukassa. Tämä pikku rata meni kaiken kaikkiaan ihan mukavasti, Sannalta tuli kehuja ainakin katseesta ja teistä, Milkan laukka oli myös hyvää. Itselle jäi vähän sellainen tunne, että olisin voinut olla vielä vähän rennompi, nyt oli vielä jäkitystä paikoittain, vaikka suoranaisesti ei hypäääminen jännittänytkään.
Torstaina kävin sitten itsenäisesti ratsastamassa Milkalla. Olin miettinyt alustavasti tekeväni viime kertaista Lady-tunnin tehtävää törpöistä tehdyllä suorakulmiolla (tehtävä selostettu täällä). Maneesissa oli kuitenkin sen verran porukkaa ja hevosen juoksutuskin menossa, ettei tehtävää voinut toteuttaa. Tein sitten voltteja ja käynti/ravi siirtymiä, pikkuisen väistöjä yms. sälää mitä nyt mahtui tekemään väistellen muita ratsastajia. Laukkaakin taisi tulla vain yhdet kunnon pätkät suuntaansa ja sitten tein kulmista laukan nostoja käynnistä. Koko ratsastuskerta tuntui kuitenkin menevän penkin alle. Tuntuu, että aina jos maneesissa on porukkaa, niin ratsastus menee huonommin. En sitten tiedä mikä siinä on, johtuuko se siitä kun omat kuviot ja suunnitelmat menevät pieleen? Vai siitä kun joutuu väistelemään? Vai tuleeko siinä paineita ja yritelmät menevät sitä kautta mönkään, kun ei haluaisi kuitenkaan näyttää muiden silmissä ihan surkealta? Tallilla olen varmaan vähiten ratsastanut (aikuisena n 2,5 vuotta), useat ovat ratsastaneet vuosikymmeniä ja ovat valovuosia edellä taidoissa ja siksipä tuleekin usein tunne, että olen vain tiellä enkä osaa yhtään mitään :(. Vika taitaa olla omien korvien välissä, mutta sille tunteelle ei mahda mitään, kun ei onnistu niin ei onnistu, ja sitten kun ei suju alkaa pala nousta kurkkuun ja mieltä alkaa painaa. Haluaisin olla niin paljon parempi ratsastaja! No ehkä vielä joskus... Aattelinkin, että jatkossa jos alkaa tuntua ettei suju, niin keskityn vain ratsastamaan askellajit läpi ja tekemään siirtymiä, taivutuksia ja suoristuksia, enkä edes yritä mitään harjoituskuvioita. Otan ratsastuskerran enemmän hevosen liikutuksen kuin oman oppimiseni (tai tarkemmin oppimisenyrittämisen) kannalta. Tallilta lähtiessä meinasin purskahtaa autossa itkuun kun olin niin surkea ratsastaja, kurkkua kuristi ja facebookissakin piti vielä valittaa samasta aiheesta :D Jälkikäteen jo lähes naurattaa oma toiminta... Sainpahan taas aimoannoksen motivaatiota!!! Kyllä nyt tekee mieli harjoitella istuntaa ja apujen käyttöä. Onneksi Airan ratsastuspilatestunti on ensi viikollaja kyllä Milkan kanssa täytyy ottaa myös sileän tunteja muutenkin, kun nyt lähiaikoina olen keskittynyt esteille. Työtä vaan, niin eiköhän se meno siitä parane!
Tällaisen osuvan ja motivoivan kortin löysin joku aika sitten Postista :)
No sitten perjantaina meillä oli estetunti ratsastuskoululla. Ratsuksi sain taas Veikon. Veikko onkin ihan kelpo esteheppa. Se vähän jännitti, kun Veikko on joskus kiellellyt. Miulla kun ei oo vielä yhtään kieltoa koettuna, niin se ensimmäinen jännittää jo valmiiksi... Tunti sujui ihan mukavasti. Selkään meno tuntui ihan vauhdikkaalta ja hypytkin tuntuivat mukavilta. Videoilta sitten huomaakin, että hypyt ovat aika pieniä, eikä menokaan (esteiden korkeudesta puhumattakaan!) päätä huimaa, mutta pidemmittä puheitta:
Välissä mentiin pikku-ristikko rataa. Siitä ei ole julkaisukelpoista videota. Lopussa sitten sai mennä 4 esteen pienen pysty-radan. Tämän olisin mennyt mieluusti uudelleenkin jos olisi ollut mahdollisuus!
Tunnilla oli taas alussa hieman hankaluuksia tuntuman kanssa, kun Veikko painaa niin kovasti ohjille ja tuntuman pitämiseen saa tehdä hartiavoimin hommia. Odotteluaikoina Veikko vaikutti vähän pahantuuliselta ja riuhtoi ohjia, mutta itse ratsastaminen meni ihan mukavasti ilman turhia jännityksiä, vaikka meno aika mummoilulta näyttääkin :D
Lauantaina pääsin sitten Horse Fair -messuille. Mielellään siellä olisi vaikka kaksikin päivää pyörinyt, niin paljon oli mielenkiintoista ohjelmatarjontaa. Parasta antia mielestäni oli upea ja hauska Dressage meets Western näytös, todella suosittu Ratsupoliisien näytös, Expo-alue jolla oli mielestäni paremmat valikoimat kuin Horse Showssa sekä Aira Toivolan "hyvä istunta, toimiva ja vaivaton ratsukko" ratsastuspilates näytetunti. Nyt kun näki tuntia ulkopuolisen silmin, niin odotan yhä enemmän ensi viikon rats.pilates tuntia, joka on kolmas ratsastuspilates tuntini. Toivottavasti tulossa on taas antoisa ja opettavainen tunti! Tuttuja asioita edellisiltä kerroilta tuollakin oli esillä ja ratsastajan istunta oli todella siisti ja hän osasi hyvin myös demonstroida eroa vanhan ja uuden istunnan välillä ja sen vaikutuksen näki hyvin myös hevosen liikkeessä. Vähän harmitti, etten päässyt kuuntelemaan Airaa infolavalle "Ratsastajan ryhtivirheet, sekä istunnan toiminnallisuus ja avuilla vaikuttaminen". Oli valittava joko se tai poliisit ja tällä kertaa valitsin poliisien näytöksen. Myös maastakäsittelykilpailun demo oli mukavaa seurattavaa ja saikin miut miettimään, josko harjoittelisin joku kerta Milkan kanssa jotain maastakäsittelyjuttuja, ei varmaan olisi ainakaan pahitteeksi...
Ainiin, hankin messuilta ihanan kisapaidan ovh 74 euroa, nyt hintaan 25 euroa ja Horzen mukavantuntuiset ratsastushanskat, Milkalle ostin tuliaisiksi heppanameja. Etsiskelin myös valkoista kisapaitaa, mutta sopivankokoista, nättiä ja edullista ei osunut kohdalle.
Horse Fair ostokset.
Huomenna olisi jälleen vuorossa hyppytunti Milkalla :)
