Monimutkaista

Helppo samaistua monesti ratsastuksesta kuulemaani sitaattiin "mitä enemmän oppii sitä enemmän on opittavaa" eli koskaan et ole ratsastajana valmis vaan aina löytyy uutta opittavaa. Tuntuu siltä, että myös opittavien asioiden vaativuustaso nousee ja alkeet onkin ihan helppoja verrattuna "vaikeampaan" tasoon. Olin tässä muutaman päivän innoissani, kun opin lisää kouluistunnasta ja hevosen ratsastamisesta peräänantoon/tuntumalle, mutta nyt jo masentaa kun alkaa tuntua, että siitä peräänannosta tulee sellainen peikko, että jos en saakaan sitä ratsastettua niin tuntuu kuin koko ratsastuskerta olisi epäonnistunut. Eli tieto siitä kun teoriassa tiedän kuinka homman pitäisi mennä, eikä se sitten menekään aina niin, saa aikaan myös epäonnistumisen tunteita ja turhaa jännittymistä :( Pelottaa myös etten nauti niin paljon ratsastuksesta jos sillä on vain se yksi päämäärä, joka määrittelee onko ratsastuskerta onnistunut vai ei (ja määritelmän asetan siis minä itse itselleni). Ehkä menee jo turhan dramaattisuuden puolelle... Eilen puhkuin intoa kuin ilmapallo uusista opeista ja tänään tuntuu sitten tältä. Huomenna voi olla jo aivan uudet sävelet. Ehkäpä pitäisi antaa itselle aikaa uuden tiedon omaksumiseen... Onko tälläiset tunteet tuttuja muille?

Mitäs muuta kuuluu? No, kolmeen viikkoon en ole hypännyt ollenkaan. Viikon päästä olisi kisat, onneksi tiistaina on tulossa Sannan estetunti. Toivottavasti "taito" ei ole päässyt katoamaan. Milka on kyllä hypännyt, jopa suomenhevosluokan aluehopealle asti, Onnea!!! Kyllä oli jännää olla katsomassa kisoja, yhtä jännittävää katsomossa kuin ratsaillakin.

Kaakkois-Suomen aluemestaruuskisojen suomenhevosmitalistit.

Milka, hopeamitalisti. Joku on syönyt vähän herkkuja ;)

Olen ottanut nyt muutaman kouluvalmennustunnin, joilla on keskitytty lähinnä omaan istuntaan ja siihen tuntumalle ja pyöreäksi ratsastamiseen. Tässä listattuna oppeja, joita on jäänyt mieleen kouluvalkoista:
- kannattaa aloittaa Milkan kanssa työskentely siten, että antaa sen ravata ja laukata rennosti eli saa sen ns. käynnistymään, jonka jälkeen se on sitten valmiimpi myös taipumaan ja pyöristymään. Tämän aikana voi sitten tehdä itse istuntaharjoituksia esim. istua 2 askelta ylhäällä ja 2 alhaalla, mikä kehittää omaa tasapainoa.
- harjoitusravissa ajatus takajalkojen tahdissa "juoksuun" lantio rentona
- ratsastaminen pohkeilla kohti tuntumaa
- tuntuman tarjoaminen rennolla kädellä, eli tuntumaa ei saa vaatia liian kovalla ohjastuntumalla vaan se täytyy tarjota hevoselle, jolloin hevonen itse "loksahtaa" tuntumalle kun ratsastaa jalalla oikein ja pitää tuntuman tasaisena - tässä hankaluutena vielä ulko- ja sisäohjan välinen tasaisuus ja suhde, eli ulko-ohjan tulisi tarjota tukea ja sisäohjalla pitäisi samalla päästä myötäämään
- hevosen tulee olla pohkeen edessä ja takajalkojen kulkea kovempaa kuin etujalkojen, joilloin peräänanto on mahdollista
- kädet alhaalla ja vähän leveämmällä
- lantion ja ylävartalon kääntäminen menosuuntaan, "astuminen ulkolonkalla eteen" - hankaluuksia oikeaan kierrokseen mentäessä, jolloin jään kiertymään ulospäin, tuntuu että jos käännyn sisäänpäin niin Milka kaatuu sisäänpäin myös eli pungemme nyt toisia vastaan

Niin paljon on tullut uutta infoa, että ihanaa, mutta ah niin monimutkaisen hirvittävää :D ei oo helppoo yrittää oppia ratsastamaan...

vko 14 viikkokatsausta

Morjens,

Taas aika tutun viikkokatsauksen, sen enempää en näköjään saa tänne blogiin tällä hetkellä päivitttyä, mutta ainakin näin jokainen ratsastuskerta tulee käytyä läpi :)

Tiistaina oli Milkalla Sannan estevalkka. Aloitettiin verryttelyt viisikaarisella kiemurauralla, ravissa kaariin lisättiin voltit ja pitkällä sivulla tehtiin ravilisäys. Milka lähti taipumaan ihan mukavasti alun jäykistelyn jälkeen, voltit vasemmalle olivat kuitenkin kankeampia ja rehellistä asettumista ja taipumista oli vaikeampi saada siihen suuntaan, voltti meinasi samalla suurentua liian isoksi. Tehtävään lisättiin myös käyntisiirtymiset aina pituushalkaisijan kohdalle ja laukannosto lyhyen sivun keskeltä ja raviin siirtyminen ennen pitkän sivun loppumista.

Esteharjoitukset aloitettiin ympyrälinjalla, eli kuvan pystyjen paikalla oli ristikot. Ensin tehtiin 1 kiemurauran kiemura, jonka jälkeen tultiin ympyrälinjalla ristikolle ja ristikolta laukannosto, josta toinen ympyrän puolikas uralle ja siirtyminen raviin ennen pitkän sivun päättymistä. Sama harjoitus tehtiin molempiin suuntiin.

Sen jälkeen tultiin lävistäjällä ristikkoa oikeassa kierroksessa, jolla laukanvaihto. Tässä vaiheessa tuntia Milka alkoi tapansa mukaan innostua ja aina ohjia kerätessä yritti jo ampaista raville. Aluksi vähän harmistutti kun tämä innostus alkoi jo tässä vaiheessa, kun jouduin jo tässä vaiheessa keskittämään niin paljon energiaa (ja voimia) hevosen hillitsemiseen. Sanna sanoi, että tässä vaiheessa se kysyy vielä käsivoimia, mutta myöhemmin pidätteisiin oppii ottamaan mukaan omat vatsa- ja selkälihakset ja hevosen hallittavuus paranee sitä kautta. Sitä päivää odotellessa :D No mutta, vaikka Milka alkoi olla meno päällä aina tehtävälle lähdettäessä, niin se tuli kuitenkin itse tehtävällä pidätteistä ihan mukavasti takaisin, eikä kaahottanut. Tehtävästä tuli pieni rata kun siihen lisättiin pysty ennen lävistäjän ristikkoa, pystyn jälkeen linja ristikolle tuli pari askelta suoraan, jonka jälkeen ristikolle, jolla laukanvaihto, sitten 2 pystyä suoralla linjalla viiden laukka-askeleen välillä. Alkuun ja loppuun tuli laukkaympyrä päätyyn, jotta laukanrytmi ja hevosen hallinta saatiin siinä hyvin kuntoon. Tätä tultiin pari kertaa ja varsinkin se viimeinen kerta oli todella hyvä ja saatiin Sannalta paljon kehuja. Tein pidätteet oikeassa paikassa ja hyvästä energisyydestä huolimatta Milka vastasi pidätteisiin hyvin, sain myös katseen hyvin kohdistettua oikeaan suuntaan ja linjat olivat myös hyviä, jes! Jäi fiilis, että tätä lisää <3

xxx

Perjantai illaksi varasin ex-tempore ratsastuskoulusta estetunnin. Ratsuksi sain valita Veeran tai Veikon. Valitsin Veikon, koska hänellä oon mennyt nyt viimeaikoina ja on tutumpi hevonen. Ensin tulimme muutaman kerran ravipuomeja suoralla linjalla ja sitten laukkapuomeja. Esteharjoitukset aloitettiin lävistäjälinjalla, ensin pikkupysty ja sitten toiselta sivulta lävistäjälinjalla ristikko-okseri. Tunnilla keskityttiin esteistunta-asentoon joka olikin miulla melkoisen hukassa Veikon kanssa. Heti alkuunsa sain lyhentää jalustimia, kun en päässyt edes oikeaan asentoon, jossa varpaat, polvet ja olkapää ovat samassa linjassa. Voi olla että jalustimet menivät sitten liian lyhyeksi, koska sen jälkeen tuntui vaikealta ohjata ja antaa pohjeapuja ja myös kantapäät tuppasivat nousemaan liian ylös, mutta niillä mentiin sitten lopputunti! Myös kädellä olisi pitänyt päästä myötäämään paremmin, nyt olin vähän jännittynyt ja myös samalla kädet liian jäykät. Veikko tarvitsee hyvin tilaa hyppyyn pitkäkaulaisena hevosena, vaikka hypyt pieniä olikin. Yhteistä säveltä ei oiken löytynyt, Veikko oikoi päädyissä ja rytmi oli hakusessa, esteistä päästiin kuitenkin yli ilman kieltoja ja siihen olin sentään tyytyväinen.

4:n esteen ratana tehtävää hypättiin siten, että keskimmäinen ristikko tultiin puoliympyrän mallisella linjalla, sen jälkeen pysty lävistäjällä, sitten taas keskiristikko puoliympyrälinjalla ja lopuksi ristikko-okseri.

Vaikka tunti ei mitään hyppyilottelua ollutkaan ja tuntui todella tahmealta, niin sinänsä hyvä että tuli mentyä, että keskityttiin siihen omaan asentoon, johon ei nyt Sannan tunneilla ole huomiota kiinnitetty. Milkan kanssa hyppääminen tuntuu jotenkin niin luontevalta ja "helpolta", mutta Veikon kanssa taas omalla asennolla tuntuu olevan enemmän merkitystä ja tokihan se olisi hyvä myös oppia olemaan oikeassa asennossa, ainakin siinä vaiheessa kun estekorkeus jossakin vaiheessa (toivottavasti) nousee...

xxx

Lauantaina mentiin Milkalla siskon kanssa puolituntia molemmat puomeja, tästä lisää myöhemmin. Huomenna vuorossa taas Sannan estetunti, luultavasti ekaa kertaa tänä vuonna pihalla.

Istuntaoppeja ja turhautumista

Moikka,

Viime viikolla olin Milkan kanssa perjantaina Aira Toivolan ratsastuspilatestunnilla, joka oli itselleni kolmas kerta. Aikaisemmista kerroista kirjoitin täällä ja täällä. Tunnilla oli lisäkseni ensikertalainen, joka olikin tosi hyvä asia, koska toivoin ja kaipasin itsekin taas perusasioiden kertaamista. Aiemmin läpikäytyjen istunta-asennon, keskivartalon tuen ja pilateshengityksen lisäksi uutena asiana Aira opetti oman kyljen käyttämistä kääntäessä, jolloin myös kylki lavoista asti kainalon alta rintalastaan osallistuu aktiivisesti pakettina keskivartalon kanssa kääntämiseen, eikä pääse pullahtamaan ulos holtittomaksi. Tarkoitus oli pitää ulkokyljen lihakset aktiivisena, hartia alhaalla ja kääntää ulkokyljen kautta omaa kroppaa käännöksen suuntaan. Meillähän on ollut Milkan kanssa vähän ongelmana se, että voltitkin oikaissaan lopussa, eikä ne tule täsmällisesti aloituspisteeseensä. Toivottavasti tästä on nyt myös tähän oikomiseen apua.

Muutoin tunnilla kiinnitettiin huomiota myös sisäjalan paikkaan, joka itselläni on aivan liian takana ja pohjeavutkin tulevat sitten annetuksi liian taakse, jolloin ne menettävät tehonsa. Ilmassa alkoi jo olla omaa turhautumista, kun tuntui että kovasta yrityksestä huolimatta en vain saanut jalkaa niin paljon eteenpäin kuin olisi ollut tarvetta. Tuntui, että satula kinnasi vastaan tai voi olla tietysti että lonkkani on liian jäykät ja siksi se tuntuu niin mahdottomalta. Välillä sain aikaan onnistuneitakin pätkiä, jolloin tunsin saavani paremmin kontrollia Milkan etuosaan pohkeella, siirtämällä sisäjalkaa eteenpäin ihan ylhäältä asti. Samalla sitten piti yrittää pitää sisäkättä leveällä alhaalla, jotta sain taivutusta sisäänpäin sekä pohkeella että ohjalla. Milka kaatui pahasti sisäänpäin ympyrällä oikeaan kierrokseen mennessä ja näillä keinoilla sainkin sitä sitten pysymään ympyrälinjalla, samalla mukavasti taipuen. Mutta onnistuminen oli kyllä työn ja tuskan takana, samalla keskittyminen hengittämiseen, keskivartalon ja kyljen aktiivisuuteen ei sitten enää onnistunutkaan kuin pieniä hetkiä kerrallaan. Kyllä tuntui haastavalta, ellei pieniä onnistumisen tunteita olisi tullut, olisin ollut tunnin jälkeen valmis iskemään hanskat naulaan :)

Milka jumppaa pilateksen jälkeen :)

Lauantaina kävin sitten itsenäisesti ratsastamassa. Ei ihan suunnitelmat ottaneet onnistuakseen etuosamaisista käännöksistä törppöjen ympärillä, pysähdykset liikkuivat, käynnissä lingerreltiin yms. Fiilis oli sellainen, ettei mikään onnistu ja noin puolen tunnin ratsastuksen jälkeen velloin lähes täydellisessä epätoivossa ja olin turhautunut omaan heikkoon ratsastamiseeni. Samalla tietysti apuni alkoivat olla vähän mitä sattuu, kun yritin eri keinoin saada hevosta paremmin toimimaan, jolloin sekin oli entistä enemmän sekaisin. Välikäyntien aikana mietin, miksi kidutan itseäni näin "vaikeilla" (ei olisi pitänyt olla meille liian vaikeita tehtäviä, mutta juuri siihen hetkeen ne taisivat olla liian vaikeita) tehtävillä ja päätinkin yksinkertaistaa asioita, että saisin ratsastuskerran käännettyä positiiviseksi. Välikäyntien jälkeen Milka alkoi kuitenkin toimia, liikkuminen alkoi olla letkeämpää ja taipuisampaa ja se alkoi kuunnella apuja myös paremmin. Pysähdykset liikkuivat vielä pysähtymisen jälkeen, mutta muuten ratsastus sujui mukavasti, hyvällä energialla :) Päättyi sitten tämäkin ratsastuskerta hymy huulilla ja opin ainakin sen, että täytyy mennä enemmän fiilispohjalta ja vaihdella tehtäviä sen hetken hevosen ja oman vireen mukaan. Silloin touhu ei ole liian ryppyotsaista, eikä tule sitten p... fiilis kun tuntuu ettei osaa yhtään mitään.

Ratsastusviikko 5 ja videota ratsastuksesta

Noniin, vähän myöhässä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan vai mites se oli ;)?

Eli viikolla 5 käytiin maastossa maanantaina (eli viikko sitten). Tarvottiin lumessa ja käytiin laukkasuoralla laukkaamassa Milkan kanssa. Sainkin sitten kiitolaukkakyytiä (ja tais tulla parit pukit myös), kun tyttö vähän oli säikkynä/innoissaan, ota hänestä nyt selvää... Meinas jo pikkuhetkeksi tulla hätä käteen, ku ei meinannu saada pysähtymään ja alko tuntuu, et kohta täältä saatetaan lentää alas. No onneksi tie loppui ja Milkakin pysähtyi sitten. Laukkasuoralla on notkelma mitä on ennenkin kytistellyt ja nyt toiseen suuntaan mennessä säikkyi siinä ja otti sivuloikkaa (taidettiin kävellä tai ravata silloin) ja sitten toiseen suuntaan tullessa notkelman jälkeen aloitti sen kiitolaukan. Eli joku mörkö oli nyt kai siinä notkelmassa sitten. Kiitolaukkakyydin jälkeen otin vielä laukkaa kontrolloidusti, niin jäi itelle ainakin parempi mieli :). Maastoiluun mielestäni lunta oli jo vähän liikaakin, kun ei päässyt normaaleilla ravipätkillä ravailemaan. Nythän siellä on tullut lunta sitten vielä paljon lisää eli metsäteillä menisi melkoiseksi tarpomiseksi. Toki hyvää treeniä hepalle mennä hangessa, mutta joku raja kai siinäkin mikä on hyvä lumen määrä.

Neitokainen maastolenkin jälkeen.

Perjantaina kävin pitkästä aikaa ratsastuskoulun Lady-tunnilla. Ratsuksi sain Armin, ison pv:n jolla on myös isot liikkeet. Varustauduinkin tunnille varmuuden vuoksi turvaliivillä :) Oletin Armin olevan herkempi, mutta kuitenkin pohjeavut sai olla ihan reippaat ja ohjasote myös napakka. Niina neuvoi tekemään laukassa pidätteitä istunnalla ja pitämään hyvän ohjastuntuman ja tekemällä ohjilla myös pidätteitä. Armi innostuu joskus laukkaamaan liian vauhdikkaasti, eikä laukkaa saa halutessaan aina alas. Kuntoon laittaessa Armi oli kiltti, mitä nyt pari kertaa säpsähti jotain.

Armi (valaistuneena).

Aloitettiin neljän neliöllä olevan törpön kiertämisellä oikeaan kierrokseen ja kulmissa taivutettiin liioitellusti kaulasta sisäänpäin ulko-ohjan ollessa löysänä. Taivutus aloitettiin jo ennen törppöä ja sitä jatkettiin vielä törpön jälkeen, jonka jälkeen törppöjen välissä suoristus ja uuteen taivutukseen. Sisäpohkeella pidettiin huoli, ettei hevonen lähde kääntymään taivutuksen suuntaan. Törpön kohdalta hevonen lähetettiin kääntymään ulkopohkeella. Armi taipui kaulastaan ihan mukavasti, mutta lähti välillä jo kääntymään taivutuksen suuntaan. Samaan suuntaan taivutettiin vielä yhden törpön ympärillä pyörien, turpa törppöä kohti. Samalla sisäkättä tuli siirtää alaspäin, jolloin hevosenkin tuli taivuttaa kaulastaan sekä sivulle että alas (spiraalin malliin). Tämän jälkeen jatkettiin neliöllä kevyessä ravissa kulmissa hyvin taivuttaen samaan suuntaan molemmat ohjat tuntumalla. Kun tätä oli tehty muutama kierros, oli tarkoitus aina kulmissa istua harjoitusraviin ja suorilla kevyeen raviin. Tämä ei oikein onnistunut, koska Armilla oli tosiaan niin isot askeleet, että selässä tuli pompittua ihan holtittomasti :) Oli hankala taivuttaa kaulasta ennen törppöä, kun Armi meinasi lähteä samalla kääntymään eli sisäpohje ei ollut varmaan tarpeeksi napakkana ja ulko-ohjakin saattoi fuskata. Tuntui että energia ja tarkkaavaisuus meni hevosen isoihin liikkeisiin sopeutumiseen (isoliikkeisin hevonen jonka selässä olen ollut). Sitten jatkettiin uraa pitkin kevyessä ravissa, samalla säilyttäen asetus sisään, kulmissa asetusta vielä voimistettiin. Kiva peräänantokin saatiin aikaiseksi tässä vaiheessa :)

Laukka aloitettiin ympyrällä vasempaan kierrokseen. Teimme laukannostoja käynnistä ja laukattiin noin puoli kierrosta ja siirto taas käyntiin. Vähän aikaa kävelyä ja uusi laukannosto. Nostot sujuivat ihan mukavasti, laukka nousi terävästi ja laukka oli mukavaa ja hyvin etenevää. Tekemällä pidätteitä jatkuvasti sai laukan myös alas. Lopuksi laukattiin toiseen päätyyn asti.

Tämän jälkeen palattiin neliölle ja vaihdettiin suunta vasempaan kierrokseen. Aloitettiin taas ulko-ohja löysällä sisään liioitellusti kaulaa taivuttaen. Pyörimme yhden törpön ympäri samalla lailla kuin alussa ja ravissakin mentiin samalla lailla. Tähän kierrokseen huomasin taivutuksessa sen, että lähdin viemään herkästi kättä väärään suuntaan eli harjan yli oikealle, kun kättä pitäisi levittää vasemmalle. Oikeassa kierroksessa samaa ongelmaa ei ollut.

Laukka oikeaan kierrokseen tehtiin neliöllä. Kulmassa nostettiin laukka ja mentiin seuraava kulma laukassa hyvin taivuttaen, ennen seuraavaa kulmaa ravi ja taas seuraavasta kulmasta laukka. Tämä ei sitten sujunutkaan niin hyvin kuin laukka aikaisemmin. En saanut laukkaa aina nousemaan silloin kuin olisi pitänyt ja pari kertaa nousi väärä laukka. Muutama "hyvä" suoritus saatiin onneksi kuitenkin aikaiseksi. Haasteena tässä oli neliön koko. Kokoajan tapahtui jotain ja tuntui etten oikein kerennyt tekemään mitään. Kulmat tulivat vastaan aivan liian nopeasti.

Kaiken kaikkiaan ihan kiva tunti. Armi oli mukava tuttavuus. Askel on haasteellinen, mutta eiköhän siihenkin totu, jos saan mennä hänellä muulloinkin. Tehtävät olivat myös kivoja, Milkan kanssa voisin harjoitella itsenäisesti samanlaista neliötehtävää. 

Nätti Armi.

Lauantaina kävin Milkailemassa. Ratsastin noin 45 min, jonka jälkeen Milkan mahdollinen uusi vuokraaja kokeili myös ratsastaa Milkalla. Käytin tilaisuutta hyväkseni ja pyysin videoimaan ratsastustani. Ennen videota ratsastelin mm. kiemurauraa, laukkaympyröitä, vähän väistöjä yms. sekalaista. Tatsi oli vähän hukassa. Milka oli tahmean tuntuinen. Kun ei kulje niin laukassakin tuntuu olevan vaikeaa istua, meno on ihmeen pomputtavaa. Video onkin siis aika masentavaa katseltavaa. Sainpahan silmäyksen kaikkiin virheisiini... Video on myös pitkä, olisin mielelläni pätkinyt sitä, mutta en osannut, olisin vain saanut pätkäistyä alusta tai lopusta. Kaikessa kaameudessaan tässä se on. Toivottavasti joskun voin nauraa tälle makeasti ja todeta että pitkälle on tultu noista ajoista :) Nyt enemmänkin masentaa kuin huvittaa, mut täältä noustaan. Lopussa ravia myös ilman jalustimia.

    linkki videoon: http://youtu.be/3M7Xw0ibnTI

Pika-analyysi:

1. Milka liikkuu eteen (liikkuuko se varmasti eteen?) todella hitaasti ja löysästi. Olisi pitänyt jo heti alkuratsastuksesta vaatia enemmän ja aktiivisempaa liikettä. Teen itse ratsastuksen itselleni todella vaikeaksi jos pitää kokoajan keskittyä siihen että hevonen ylipäänsä etenee. Tärkeämpiin asioihin (asento, istunta, avut) ei pysty silloin keskittymään.

2. Keventäessä pylly pitkällä jalustimilla vaappumista, kun pitäisi kipata lantiota alle ja pitää keskivartalon tuki aktiivisena.

3. Jalat seikkailee missä sattuu. Pohjetta annan aivan liian taakse. Kun pohje on takana, oma asento kippaa eteen.

4. Jos Milka ei asetu, jään roikkumaan sisäohjaan. Varmaan tekemällä pidätteitä välillä myödäten ja taivuttamalla sisäpohkeen (joka pitäisi olla edempänä) ympärille, pääsisin parempaan lopputulokseen.

5. Käynnissä Milka lähtee lingertelemään, jolloin yritän pohkeiden sijaan ratsastaa lantiolla eteenpäin.

6. Säälittävä väistöyritelmä yhdessä kohdassa, kyllä meiän väistöt on yleensä hieman paremmin sujuneet :D

7. Ilman jalustimia meno ihan ok, vaikka ravi hissuttelua onkin :) (jes, jotain positiivista)

Kehityskatsaus tammikuussa 2015

Lokakuussa 2014 listasin kehityskohteita, joihin lupasin paneutua harjoittelussani. Nyt aattelin tehdä vähän tiliä selväksi. Olenko onnistunut kehittymään näillä osa-alueilla? Ensin on listattuna kehitettävä asia ja sitten näkemys nykytilanteesta.

Istunta:

• "Ei saa puristaa jaloilla (reisillä ja polvilla) vasten satulaa." - Tässä olen mielestäni kehittynyt hyvin oikeaan suuntaan. Oon muistanut muistutella itteäni aina ratsastaessa tästä (toki opet on muistuttaneet tästä myös.). Yritän avata tietoisesti lonkkia auki takareiden kautta. 2 ratsastuspilateskertaa ovat myös auttaneet tähän. Pilateksessa koko istuntani siirtyi satulassa eteenpäin ja selän notkoon kiinnitettiin samalla huomiota ja kun tuki tulee keskivartalosta, on helpompi myös avata lonkkia. Lonkille pitäisi kuitenkin tehdä enemmän avaavia venyttelyliikkeitä. Lonkinkoukistajat ovat usein aika jumissa.
• "Jalustin päkiällä (=rennot jalat). Ongelmana harjoitusravissa ja laukassa päkiältä nilkkaa vasten lähtevät jalustimet ja tätä efektiä välttääkseni jännitän jalat, joilloin ratsatus näyttää ja tuntuukin todella tönköltä." - Tämä menee välillä paremmin ja välillä huonommin. Kehitystä on tullut varmaan jonkin verran, mutta tyytyväinen en voi missään nimessä olla. Laukassa jalustin pysyykin ihan mukavasti päkiällä, mutta harjoitusravissa jalka vispaa joka suuntaan. Kunpa saisin sen pysymään siististi paikoillaan! Kai tässä on ongelmana myös Milkan vaativa askel harjoitusravissa, joka tosin lähtee myös itsestäni kun en saa Milkaa menemään harkkaravissa rentona peräänannossa, jolloin selkä ja takaosa olisivat aktiivisesti käytössä ja selässä olisi helpompi istuakin. Väkisin tulee varmaan jännitettyä niitä jalkoja, kun ravi rytkyttää ja heilun satulassa. Tähän taitaa auttaa vain aika ja liikkeeseen mukautuminen? Harjoituksena voisin jatkaa ainakin jalustimitta ratsastamista, se varmaan parantaisi istuntaa ravissa.
• "Punkeminen: Milka kaartuu vasemmassa kierroksessa helposti sisäänpäin uralta toisessa päässä kenttää (voi olla että itse teen jotain aiheuttaen tämän) ja itse vedän sisäolkapään silloin eteenpäin, jännityn, koko vartalo kääntyy ulospäin ja pungen vastaan." - Maneesikaudella tätä samaa ongelmaa ei ole ollut kuin oli silloin aiemmin ulkokentällä. Toki Milka yrittää välillä oikoa kulmia. Silloin täytyy vain olla päättäväinen ja ratsastaa jalalla tehokkaammin mihin olen päättänyt mennä.

Ohjasote:

• "Myötääminen ja oikean tuntuman löytäminen. Tuntuma ei saa olla liian tiukka, eikä liian löysä." - Tässä on tullut kehitystä. Olen saanut Milkankin valmennuksissa myötäämään niskastaan ja tämä on auttanut hahmottamaan sopivaa tuntumaa. Lisäksi olen oppinut ratsastamaan paremmin istunnalla ja pohkeilla, jolloin tuntuma on helpompi pitää tasaisena, eikä käsillä tarvitse (yrittää) tehdä niin paljoa. Kuitenkin Milkan rentoutumiseen menee aika kauan, haluaisin että rento liikkuminen ja oikea tuntuma löytyisivät jo aikaisemmin, joten kyllä tässä tekemistä riittää...
• "Ulkoohjan tuki. Pitää oppia toimimaan vain yksi käsi/puoli kerrallaan. Tukemalla ulkoa ja myötäämällä sisältä." - Sama kuin yllä.

Tältä näytti suunnitelma ongelmien parantamiseen ja näin parannukset toteutuivat:

• "Milkan omistaja ryhtyy pitämään minulle tunteja keskittyen istuntaan. Myös istunnan harjoittelusta liinassa on ollut puhetta." - Liinassa harjoiteltiin about kolmena kertana ja muutenkin harjoiteltiin istuntaa koulusatulassa. Liinaharjoituksia voisi ottaa nyt taas lisääkin. Siinä kun voi keskittyä täysin istuntaan ja tasapainoon, niin on kyllä aivan erinomaista treeniä!
• "Olen menossa ratsastuspilatekseen Milkan kanssa. Toivottavasti saan sieltä hyvät eväät oikeaan istunta-asentoon ja muihin ongelmiin." - Kyllä, varsinkin ensimmäisestä pilateskerrasta oli paljon apua ja se olikin mielestäni kaiken sijoituksen väärti (melko hintavaa). Toisella kerralla en saanut niin paljoa irti, mutta toistoja ja harjoitteluahan se vaatisi että optimaalista kehitystä tapahtuisi.
• "Tasapainon ja istunnan harjoittelemiseksi ratsastan itsenäisesti säännöllisesti ilman jalustimia ja haluaisin myös kokeilla ratsastusta ilman satulaa." - Tätä olisin voinut tehdä enemmänkin. Eli lisää ilman jalustimia / satulaa menoa luvassa nyt kevätpuolella! Harkkaravia on saatava ainakin paremmaksi...
• "Rupean ratsastamaan Milkalla koulusatulalla, jolla saa otettua oikeaoppisen istunnan paremmin kuin yleissatulalla. Koulusatulaa on tullut silloin tällöin kokeiltua, mutta se on ollut epämukava, keventäessä polvet kipeytyy (iskeytyy toppaukseen). Johtuisikohan liian lyhyistä jalustimista ja polvilla puristamisesta (?) Nyt on aika siis opetella istumaan oikein koulusatulassa." Tämän jälkeen aloitin tosiaan koulusatulalla ratsastamisen. Kun satulasta otettiin pois irrotettavat polvituet, loppui myös hiertäminenkin samalla. Yleissatulalla olen mennyt ainoastaan puomi/hyppytreenit.

Istuntaa marraskuussa 2014. Kuva Riina L. Selkä notkolla, pohkeet liian takana, katse... Nyt kun ongelmat on tiedostettu, on niihin myös helpompi puuttua.

Vertailun vuoksi mielestäni oikeaoppisen näköinen istuntakuva netistä.

lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Apu_(ratsastus)

Tällä hetkellä parannettavaa / työn alla:

• Lonkat auki. Enemmän lonkkia avaavaa venyttelyä ohjelmaan ja ratsastaessa myös huomiota tähän enemmän.
• Harjoitusravi (edelleen)... Etureidet ja pakarat rentona, alapohje paikoillaan, päkiät jalustimilla. Ratsastus ilman jalustimia/satulaa. Hevosen ratsastaminen jalalla rennommaksi.
• Istunta paremmaksi laukassa. Ulkopohje ei liiku tarpeettoman taakse, kuten nykyisin, jolloin ylävartalo kippaa samalla eteenpäin. Istuminen rennosti, hyvässä ryhdissä syvällä satulassa.
• Ylipäätään pohkeet ja pohjeavut eteenpäin kaikissa askellajeissa. Samoin myös väistöissä vien tarpeettoman taakse väistettävää jalkaa. Juuri luin Kyra Kyrklundin kirjasta "Kyra ja ratsastuksen taito", jonka sain tai siis toivoin joululahjaksi <3:    

"Pohkeet ovat oikeassa asennossa, kun alapohkeet sijaitsevat noin 10 cm satulavyön takana. Silloin ratsastajan tasapaino on paras mahdollinen ja hänellä on samalla optimaalinen lihasvoima alaraajoissaan. Sitä paitsi hevonen on herkin juuri satulavyön takana, Kauempana sillä on liian paljon rasvaa ja liian vähän hermoja."

• Katse sekä sileällä että esteillä ratsastettaessa. Katse ratsastettavassa tiessä leuka ylhäällä, niska suorana (ei pää alaspäin, katse hevosen niskassa). Esteillä katse menosuuntaan/seuraavaan esteeseen. Näin ratsatus sekä näyttää paremmalta että myös automaattisesti vaikuttaa omaan tasapainooni ja painoapuihin positiivisemmin.
• Istuminen keskellä hevosta kääntyessä ja kaarteissa. Nyt käännyn ja siirrän liikaa painoa sisäänpäin, jolloin Milka pääsee pullauttamaan ulkolavan ulos ja menee lapa edellä esim ympyröillä ja volteilla. Tämä on miulle vielä hieman epäselvä asia, että kuinka paljon ja mistä kohtaa kaarroksiin pitää itse kääntyä (ylävartalosta/lantiosta, istuinluun paino yms.)? Pitää kysellä tästä valmentajilta ja yrittää opiskella myös netistä/kirjoista, jospa se lähtisi siitä selkenemään... 

Olihan siinä taas lista asioita, joihin paneutua. Mutta sen oon kyllä huomannut, että kun asiat kirjoittaa ylös ja muistuttaa niistä jatkuvasti itseään, niin kehitystäkin tulee :). Toivottavasti myös tässäkin tapauksessa ;) 

Palataan taas myöhemmin näihin asioihin. In the meantime I'm working on it.

Tapahtui viikolla 3

Viikkokatsauksien sarja jatkuu...

"Kaksikko" menossa taas... vanhoja kuvia.

Estevalkka ti 13.1.

Tiistaina oli Sannan puomi/este valkka Milkalla. Harjoittelimme kaarevia linjoja ja laukanvaihtoa esteellä. Aluksi tulimme harjoituksen ratsastaen tiet käynnissä puomien yli ja tehden pitkällä sivulla uralla pari väistöpätkää nenä seinään päin. Välillä Milka hidasteli puomikohdissa ja sainkin ohjeen antaa pohkeita myös puomeilla. Väistöissä piti huolehtia ristiin astumisen ohella tahdikkaasta etenemisestä ja oma katse eteenpäin. Sama tehtiin molempiin suuntiin, jonka jälkeen tehtiin samaa harjoitusta kevyessä ravissa. Piirroksen ristikoiden kohdalla oli 2 puomia ja pystyn paikalla 3 puomia. Samoin ravissa jatkettiin kahta väistöpätkää uralla, jossa sai ratsastaa kunnolla eteen, jotta ravi säilyi. Pääty-ympyrällä ei ollut puomia tässä vaiheessa.

Estetreeni aloitettiin vasemmassa kierroksessa tullen ensimmäinen ristikkolähestyminen ravilla ja ristikolta oikean laukan nosto. Siitä suoristus seuraavalle esteelle. Pystyn kohdalla oli tässä vaiheessa vain kolmesta puomista tehty kasa, jolle tuli pikkuloikka. Seuraavana toinen ristikko, jolla laukka vaihdettiin vasemmaksi. Laukkaa jatkettiin pitkän sivun alkuun, ja pitkälle sivulle pari lyhyttä raviväistöä. Sain laukat vaihtumaan lähes aina ja mielentilani oli rohkea, yhtään ei pelottanut tai jännittynyt liikaa. Tekeminen oli suht rentoa, vaikka tehtävät tulikin eteen nopealla tahdilla. Milka liikkui mielestäni turhan verkkaisesti raviväistöissä ja pieni muistutus eteenpäin kulkemisesta raipalla toi energisyyttä myös hypyille. Milka oli hieman etupainoinen ja raskas edestä, joten sain ohjeeksi nostaa päätä nostamalla omia käsiä ja ratsastamalla samalla enemmän eteen pohkeilla. Oikeassa kierroksessa tehtävä oli haastavampi. Viimeinen ristikko (tai paremminkin linja sen jälkeen) meni aina oikomiseksi, kun olisi pitänyt ratsastaa sen jälkeen kulmaan.

Seuraavaksi aloitettiin koko tehtävä laukalla ja samalla keskimmäinen este nousi puomiksi. Eli vasemmassa kierroksessa vasemmalla laukalla ekalle ristikolle jolla vaihto oikeaan laukkaan, kaarre ja suorana pystylle, kaarre ja suorana ristikolle, jolla laukanvaihto vasempaan laukkaan ja vielä pääty-ympyrä puomilla laukassa. Pitkälle sivulle tehtiin siirtymät käynti-ravi-käynti ja uudellleen tehtävä laukassa. Tehtävä vaikutti vaikealta, kun Sanna selosti mitä tehdään ja tuli tunne, että tästä en kyllä selviä kunnialla. Mutta niin se vain sujui kun keskittyi oikeisiin teihin ja apuihin. Onneksi esteet olivat melko matalia... Yhdessä vaiheessa tuli paniikki kun kesken tehtävän suunnilleen pystyllä huomasin, että Sanna seisoo lähes keskellä ristikkoa sen takana, että ottaisin linjan ristikon ulkoreunasta, jolloin saan paremmin laukan vaihdettua. Huh! Kyllä siinä sydän hypähti, että mitä jos mennään päin, mutta niin ne ratkaisut tuli vain kuin selkärangasta ja saatiin oikein hyvä linja ja samalla vaihto aikaiseksi. Ei voi muuta sanoa kuin on se kyllä rohkea nainen! Oikeaan kierrokseen tullessa tultiin ensin pääty-ympyrä puomilla ja sitten itse estetehtävä. Ensimmäinen ristikko ja lähestyminen puomille onnistui tässä kierroksessa paremmin, mutta sitten se viimeinen ristikko jäi taas heikoksi. Lopussa katse löysi jo hienosti seuraavalle esteelle. Hienoa, että tästä on tulossa automaatio!! Viimeisen kerran tehtävää tullessa Milkalta lähti kenkä irti puomia kolauttaessa.

Valkasta jäi käteen:

- ajatus siitä kuinka tärkeitä oikeat linjat ovat esteratsastuksessa, ne täytyy selvittää itselleen päähän ja ratsastaa niiden mukaisesti

- ratsasta enemmän pohkeella, pohkeet kiinni

- valmistele laukanvaihto asetuksella

- hieno tunne kun huomasin selviäväni haastavasta harjoituksesta

- hieno tunne siitä kun huomasin katseen loppupuolella napsahtavan jo automaattisesti seuraavalle esteelle :)

- tunne siitä että on tätä on saatava lisää! (ensi sunnuntain estetuntia odotellessa..)

Kouluvalkka to 15.1.

Paken kouluvalkka aloitettiin ratsastamalla kevyessä ravissa keskilinjalta väistö uralle ja takaisin tullessa pitkällä sivulla uran vieressä harjoiteltiin suoraan ratsastamista, samalla hieman eteenratsastaen. Väistöt sujuivat jo paremmin kuin viimeeksi. Päätypeileistä huomasin kuitenkin, että Milka ei ollut väistöissä aivan suora, takapää pyrki jäämään. Suoraan ratsastus sujui ihan mukavasti, kun muisti ratsastaa molemmilla pohkeilla. 

Seuraavaksi tehtiin 5-kaarista kiemurauraa siten, että aina keskihalkaisijan päällä lyhennettiin ravia, jonka jälkeen pyydettiin enemmän eteen. Tämä tultiin vielä kevyessä ravissa, mutta lyhennyspätkä tultiin alhaalla istuen. Aika haastava tehtävä, kun aina oli kaarre heti eteenratsastuksen kohdalla ja samalla olisi pitänyt saada vielä taipumaankin. Ja heti tämän jälkeen taas uuden ravilyhennyksen valmistelu. Kyllä meinasi tulla kiire ja usein olinkin hieman myöhässä lyhennyksestä. Lyhennyksen jälkeen eteenpäin ratsastus alkoi onnistumaan kun sain ideasta kiinni. Eteenpäinpyytäessä hieman enemmän ohjaa ja itse pieneen takanojaan huolehtien että reidet eivät purista, jolloin Milkalle tuli tilaa edetä reippaammin. 

Välikäyntien jälkeen aloitettiin sitten laukkatehtävä, eli lyhyen sivun keskeltä laukannosto ja heti noin 15 metrin voltti, kulma ja lävistäjä laukassa pitkän sivun toiseksi viimeisen kirjaimen kohdalle ja viimeiselle pitkän sivun kirjaimelle asti uralla vastalaukassa. Siitä sitten vaihdettiin suunta ja tultiin samassa kierroksessa uudelleen. Muuten mentiin harjoitusravissa. Laukannostossa oli välillä ongelmia. Se ei aina noussut heti tai ollut niin terävä kuin olisi toivonut (tätä pitää taas treenata!). Kulman sain suht hyvin laukattua oikomatta. Lävistäjällä vauhti välillä kiihtyi, mutta se ei oikeastaan haitannut, koska laukan piti kantaa vielä urallakin. Aluksi vastalaukka ei onnistunut, vaan laukka tipahti uralle tullessa. Tähänkin auttoi oma päättäväisyys sekä eteenpäin ratsastus pohkeella ja lantiolla. Näiden toimenpiteiden myötä alkoi sitten sujua. Laukassa Pake puuttui yhteen suureen ongelmaani, eli ulkojalan liialliseen siirtoon laukassa taakse, silloin en edes pääse istumaan laukkaa kunnolla vaan kroppa kippaa samalla eteenpäin kun jalka menee taakse. Hyvä että Pake puuttui tähän. Olin jo tiedostanut tämän virheeni, mutta en ollut vielä ehtinyt siihen itse paneutua. Nyt täytyi paneutua ja niin täytyy myös jatkossakin!

Seuraavaksi tultiin ympyrälle oikeaan kierrokseen tavoitteena rento harjoitusravi sisäänpäin asettaen ja sisäpohkeen ympärille taivuttaen. Aina puoli kierrosta ravattiin ja puoli kierrosta laukattiin. Laukka nousi ihan mukavasti, mutta laukan jälkeen meni aina se puoli kierrosta ennenkuin sain istunnan kasaan ja itseni jotenkuten balanssiin. Silloin piti olla jo uusi laukka. Kiire tuli. Tätäkin pitää harjoitella lisää. Lopussa laukattiin sitten samaa kierrosta vielä monta kierrosta tavoitteena oli asettaa ja saada taipumaan siäpohkeen ympärille myös laukassa ja istua syvällä satulassa ryhdikkäästi. Ulkojalan paikkaan kiinnitettiin taas huomiota. Välillä ympyrää piti pienentää ja välillä suurentaa, Tässä vaiheessa alkoi jo sekä hevonen että ratsastaja olla aika kuitti. Sain vielä pari sakkokierrosta, kun Milka tiputti raviin ennen aikojaan. Laukassa ympyrää ei tehty enää toiseen suuntaan. Ei olisi varmaan jaksettukaan... Lopuksi ravailtiin omia teitä kevyttä ravia taivutellen. Oli taas rankka treeni. Meni hetki jos toinenkin puhallellessa.

Valkasta jäi mieleen:

- ulkojalan paikka laukassa, älä vie taakse ja keskity istuntaan laukassa ettei mene etupainoiseksi, mielummin takanoja

- harjoittele laukannostoja, huolellinen valmistelu puolipidättein (myös istunnalla), vapauta lantio laukkaan

- tee ravin lyhennys- ja pidennysharjoituksia

- mukava, rankka valmennus, siitähän mie tykkään kun vähän piiskataan ;)

Höntsäilyä satulatta perjantaina 16.1.

Mietin uskallanko mennä yksin ilman satulaa. En ole kuin kerran ratsastanut ilman satulaa ja silloin vain käyntiä. Rankan työviikon ja edellispäivän valmennuksen jälkeen ei kuitenkaan tehnyt mieli aloittaa kouluvääntöä tai puomiharjoituksia, kun edellispäivänä laukattiin niin paljon. Niinpä ajattelin vaihtelun ja oman tasapainon parantamisen vuoksi koittaa mennä ilman satulaa. Maneesivarauksen vuoksi myös ratsastusajankohta meni melko myöhäiseksi, joten aattelin pitää ratsastuksen tällä kertaa lyhyempänä. 

Maneesiin päästyämme ja muutaman kierroksen Milkan taluttamisen jälkeen tajusin, ettei miulla ole kypärää päässä. Ei muuta kuin tallille hakemaan kypärä. Maneesissa tuli jonkin verran lunta katolta ja ulkona vihmoi kova tuuli, nämä toikin vähän ekstrajännitystä touhuun ja huomasinkin olevani melko hermostunut yrittäessäni lopulta Milkan selkään. Eihän siitäkään meinannut ensin tulla mitään... Rappuset olivat liian matalat ja Milka siirtyi muutaman kerran edestä pois kun yritin kammeta tikkailta selkään. Kyllä se sitten lopulta onnistui kun otin ja vedin itseni selkään riimunnarusta (jonka olin laittanut kaulalle). Huh, varmaan olin hyvä näky... Vähän nolotti kun maneesissa oli toinenkin ratsastaja (mikä oli kylläkin ihan hyvä asia jos olisin tipahtanut). Noh, siitä sitten vaappuen liikkeelle.

Tein käynnistä pysähdyksiä ja peruutuksia, taivutteluja ja voltteja ja väistöjä uralta sisään ja takaisin uralle. Ihan mukavasti meni, eikä käynnissä ollut vaikeuksia selässä pysymiselle. Ravia otin sitten ympyrällä ja huomasin kuinka asento ja samalla myös hevonenkin jännittyivät. Melkomoista tasapainottelua ja keskittymistä selässä pysyminen vaati, välillä tasapainon horjahtaessa Milka siirtyi käyntiin. Ravikin alkoi sujua paremmin kun sitä jatkoi hieman pidempään. Hyvin huomasi kuinka paljon enemmän keskivartaloon ja vatsalihaksiin ilman satulaa ratsastaminen kävi kuin satulalla. Pelkästään tasapainon pitäminen vaati lihasvoimaa. Hyvää treeniä! Laukkaa en uskaltanut ottaa, olisin varmaan tipahtanut takaisin raviin siirryttäessä kun silloin askeleet ovat niin pompattavia ja satulan kanssakin niissä on tekemistä istua.

Ilman satulaa voisin ratsastaa useamminkin. Tavoitteeksi voisin ottaa laukkaamisen ilman satulaa tämän vuoden aikana :)!

Ensi viikolla on sitten "vain" 2 ratsastuskertaa Milkalla la ja su. Su estevalkka, lauantaina jotain vähän ajankohdasta ja maneesin käytöstä riippuen. Miulla oisi päässä (ja paperilla) kiva puomiharjoitus, jota haluaisin tehdä, mutta sen voisi toteuttaa silloin kun maneesissa ei ole muita ja puomit ei ole muiden tiellä.

Viikon 2 ratsastukset (estevalkka, ratsastuspilates ja maasto)

Heipä hei, mitään kuvamateriaalia ei valitettavasti viikon ratsastuksista ole, mutta kerrottakoon nyt ihan pääpiirteissään viikosta 2, jottei blogi aivan kuivu kasaan ja kun vielä muistan jotain viikosta :).

Milka nauttii syömisestä ulkona. Hänellähän on koppa päässä yleensä tarhassa ja otetaan heinille sisälle, mutta kun maa on jäässä, pääsee pihalle ilman koppaa. Tässä eka kertaa pihalla ilman 

koppaa tänä vuonna <3

Sannan valkka 5.1. 

Tiistaina olimme Sannan estevalkassa. Valkassa oli lisäksemme yksi ratsukko. Ratsastimme alussa puomeja käynnissä ja sen jälkeen kevyessä laukassa. (kts piirros harjoituksesta). Joka toisen kierroksen jälkeen käännyimme päädystä oikealle ja joka toisen vasemmalle. Harjoituksessa piti saada hevonen käännettyä sisäpohkeen ympärille lävistäjälinjan jälkeen, jotta pääsee tulemaan suorassa linjassa viimeiselle puomille/esteelle. Puomeilla tämä sujui hyvin käynnissä ja ravissa. Sitten tultiin samaa tehtävää siten että tehtiin ympyrä laukassa, jonka jälkeen ravi, kulma tarkasti, vinot puomit ravissa ja vasta viimeisen esteen (apupuomi ja ristikko) apupuomilta laukannosto ja pitkää sivu sitten laukassa eteenpäin.  Tässä hyppy tuli usein ristikon sivusta ja Milka lähti lingertelemään ennen ristikkoa. Myös ristikon jälkeen päätyyn olisi pitänyt jatkaa suoraa linjaa, mutta välillä mentiin siinäkin lingertäen tai liian aikaisin kääntyen. En saanut oikein hyvää rytmiä päälle tuon apupuomin kanssa ja laukka-avut taisivat tulla väärään aikaan. Samalla myös pohkeet olivat irti (ainakin se toinen millä en yrittänyt nostaa laukkaa) ja taisin puristaa myös reisillä, katse oli myös liikaa alaspäin. Viime hyppykerran helppous oli tipotiessään. Laukkaympyrällä puomin ylitys sujui myös vaihtelevasti. Välillä (ja varsinkin heti jos oma katse irtautui puomista) mentiin liian ulos lapa edellä ympyrälinjalta. Toistojen myötä tilanne parani mutta vain hetkittäin, fiilis oli taas sellainen että mitään en osaa, mutta yritetään nyt vähän sinnepäin…

Seuraavaksi tultiin yksitellen koko tehtävää laukassa, viimeinen este muuttui pystyksi. Laukka piti vaihtaa ristikolla tai jos ei vaihtunut niin viimeistään pystyllä. Tässä alkoi jo saada vähän rytmistä kiinni. En kyllä pysynyt kärryillä, milloin sain laukan vaihdettua ja milloin en, useimmiten varmaan vaihtui vasta pystyllä. Sanna huuteli, nopea käsi ja pohje ponnistuksessa (+tietysti asetus), mutta tuo käsi jäi ainakin liian hitaaksi vaihtoa ajatellen. Hyppääminen oli myös hieman jäykkää, taas iski päälle joku jännitys… Rennosti kun menisi, niin sujuisi varmasti paremmin ja katsekin löytäisi silloin paremmin oikean suuntansa. Milka innostui tapansa mukaan tunnin edetessä ja laukkatehtävän aikana sai jo ottaa kunnolla pidätteitäkin. Onneksi meno ei ollut niin ”hurjaa” kuin joskus, vaan pidätteisiin myös vastattiin. Lopuksi päästiin vielä laukkaymyrälle sulkeisiin harjoittelemaan sitä katseen pitämistä puomissa.

Mieleen jäi "kummittelemaan" seuraavat parannukset:

- Rennosti ja rohkeasti, älä jännitä turhaan. Jännittynyt hyppy on tuomittu epäonnistumaan ennemmin kuin rento ja itsevarma.
- Pohkeet kiinni - hevosen ohjattavuus ja suoruus.
- Katse ylös/seuraavalle tehtävälle.
- Keskity tehtävään, kuuntele ja rekisteröi ohjeet.
- Tee pidätteitä laukan tahtiin myös istunnalla jos eteenpäin pyrkimys on liian voimakasta.
Näillä eväille seuraavaan valkkaan luottavaisin mielin.

Ratsastuspilates 6.1. (toinen rp tunti)

Tästä kerrasta ei jäänyt niin paljon oppia kypärän alle kuin ensimmäisestä kerrasta, mutta tunti oli toki silti antoisa. Aloitettiin käynnissä ympyrällä ja laitettiin ensin asentoa kuosiin, kohdallani se tarkoitti mm. jalat eteenpäin (jalustimia pidennettiin reiällä, jotta sain ne tuotua eteenpäin kun satula kinnasi vastaan), pylly eteenpäin penkissä (tätä olen muistanut korjailla itsenäisestikin), lantio alle, ylävartaloa eteenpäin ja uloshengityksellä kylkikaarien ja vatsan (myös ylävatsa) rutistuu. "Kokosimme" hevosia tekemällä pidätteitä istunnalla ja ohjilla kun ulkoetujalka on ilmassa. Kun pidätteeseen vastattiin, samalla pyydettiin pohkeilla eteen. Milka alkoikin heti pyöristyä mukavasti. Mukaan otettiin pohkeenväistöä muutama askel takaosa uralta ulospäin ja nenä uran sisälle päin. Sitten ravattiin kevyttä ravia, jossa myös pidätteet samalla lailla. Kevennyksessä muistettava keventää lantio alle käännettynä ja käyttää reiden takaosaa (reiden etuosan ja takamuksen tulisi olla rento) ja ala-asennossa pitäisi viipyä hetki. Sitten kevennettiinkin ilman jalustimia! En oikein tajunnut ideaa, enkä pysynyt rytmissä, joten Milka pudotti usein käynnille. Lisäksi satula painoi toiseen sisäreiteen mojovan mustelman. Kai tämäkin olisi pitänyt saada tehtyä enemmän takareiden kautta, ehkäpä se siitä vielä joskus lutviutuu (kunhan intoudun tätä kidutusta joku kerta harjoittelemaan...)

Jalustimet takaisin jalkaan ja lisää käyntiä ja ravia. Tässä kohtaa on joku blackoutti, en muista tehtiinkö mitään tähdellistä tai millaisia ohjeita saatiin. Ainakin vanhaan istuntaan (ennen pilatesta olleeseen) joutui palaamaan hetkeksi ja se tuntui kyllä todella pahalta. Notkoselkä, jalat todella takana yms. Onneksi nyt osaan/tiedän jo enemmän!

Lopuksi laukattiin vielä ympyrällä. Laukannostossa pohjeapu pitäsi olla eteenpäin eikä taaksepäin. Laukassa vatsalihakset käytössä vakaan istunnan saamiseksi. Lonkankoukistajissa tuntui kiristämistä, kun reisiä piti avata ja myödätä rennosti lantiolla, kuitenkin istuen hyvin satulassa ja samalla pitää alapohkeet kiinni (ulkojalkaa ei tarvetta pitää taaempana). Ei keretty laukkailla kauaa, joten siihen ei ehditty kunnolla paneutua.

Tunnista jäi mieleen:
- jalat/pohkeet eteenpäin
- Väistössä siirrän pohjetta liikaa/turhaa taakse. Takaosa seuraa kyllä etuosaa, eli apu annettva enemmän etuosalle.
- Pohjeapu annettava eteenpäin, ei taakse (erityisesti laukan nosto, mutta myös muut pohjeavut)
- Istu liikkeen suuntaan - liikkeeseen mukautuminen.
- Laukassa myös ulkopohje eteenpäin, ei tarvitse laukata ulkojalka taaempana.
- Laukassa oma asento ryhdikäs, pito vatsalihaksista, myötää lantiolla liikkeen suuntaan. Reisiä/lonkkia auki takareiden kautta.

- Harjoittele keventämistä ilman jalustimia.
- Venyttele lonkankoukistajia ja tee lonkkia avaavia venytyksiä.

Maasto 7.1.

Milkan ja miun yhteinen kolmen päivän putki oli mukava päättää rentouttavaan, mutta kuitenkin vauhdikkaaseen maastoon. En kattonu kellosta aikaa, mutta reissuun meni varmaan 1h 15-30 min. Aluksi fiilikset oli vähän sellaiset, et pitäiskös sittenkin mennä maneesiin harjoittelemaan puomeja tai istuntaa ja koulutehtäviä, kun maneesikin olisi ollut tyhjillään. Mutta kyllä vaan tekee pääkopalle (kuin myös varmaan hevosellekin) kutaa käydä välillä maastossa, maneesin seiniä ehtii kyllä vielä tuijotella.

Ja niinhän siinä kävi, että reissu sai fiilikset reilusti positiiviselle puolelle :). Kyllä se on vaan reipas ja hieno hevonen! Yritettiin yhdessä vaiheessa ylittää yksi puro. Milka ei halunnut kuitenkaan sitä ylittää, enkä sitten kehdannut pakottaakaan, kun aattelin että jos loikkaa isolla loikalla yli saatan tippua vaikka kyydistä. Siitä olisi kyllä päässyt luultavasti yli ihan kävellen. No siinä kun steppailtiin puron edessä, niin hanki alkoi pettää Milkan jalkojen alla (hangen alla taisi olla myös vettä.) Onneksi otti kuitenkin iisisti, eikä saanut sätkyä tai lähtenyt karkuun. No sitten käytiin myös metikössä ja myös siellä upposimme hankeen, mutta Milka otti tämänkin tilanteen rauhallisesti ja päästiin poistumaan upotuksista kaikessa rauhassa. Laukattiin useampia pätkiä, Milka vastasi pidätteisiin, eikä tullut tunnetta että lähtisi käsistä tai en saisi pysähtymään. Milka oli reipas ja valpas, muttei kuitenkaan sätkyillyt mitään. Käytiin myös uusissa paikoissa ja löydettiin hyvä laukkasuora. Pakkasta oli -10 kun lähdettiin, mutta lauhtui matkan aikana, vain lähtiessä oli kylmä, muuten ei. Kivaa :)!

Kisoihin valmistautumista

Tsädää, sunnuntain seurakoulukisoihin ilmottauduttu. Joko saa alkaa jännittämään ;)? 3 harjoituskertaa Annen kanssa taas takana ja pikkuhiljaa usko siihen että "kyllä mie pystyn siihen" on vahvistunut. 

Milka ja mie viime kisoissa. Kuva: R Laulajainen.

Viime viikolla harjoittelimme enempi mm. pysäytystä ja peruutusta. Aluksi hommasta ei meinannut tulla mitää, koska Milka ei näemmä muistanut kuinka peruutetaan tai sitten mie en muistanu, miten peruuttavat avut annetaan. Askeleita taaksepäin ei meinannut tulla millään. Kyllä niitä sitten Annen avustuksella ruvettiin saamaan onneksi. Muita harjoitteita oli mm. taivuttaminen volteilla ja kulmissa. Opin, että voin käyttää hieman voimakkaammin kättä taivuttamiseen. Milka menee mieluummin nenä suorana, jos se hänelle sallitaan. Taivutus saa olla kunnollinen, jotta nenä näkyy selkään asti. Muutenkin ratsastus saa olla rohkeampaa ja avut selkeämpiä. Hevonen ei mene rikki, ja tämä hevonen ei ole sieltä herkimmästä päästä..

Tänään harjoiteltiin sitten aluksi taivutusta volteilla kevyessä ravissa. Sitten lisättiin pysähdykset lyhyiden ja pitkien sivujen keskelle ja sitten pysähdys ja peruutus lyhyiden sivujen keskelle. Nämä harjoitukset sujuivat ihan hyvin. Alussa kestää vähän aikaa kunnes Milka alkaa taipua kunnolla volteilla ja Anne sai tuon tuostakin muistutella katseesta, joka oli hevosen niskassa eikä menosuunnassa. Volteilla ja ympyröillä miulla on tapana kallistua/romahtaa loppuympyrällä/voltilla sisäänpäin, tähän yritettiin nyt kiinnittää myös huomiota, että jaksaisin pitää asennon loppuun asti vatsalihaksilla pystyssä. Pysähdyksissä Milka ei meinannut pysyä paikallaan, vaan liikehti hieman. Tämä taisi johtua siitä että itse en heti rentoutunut, vaan jäin vetämään ohjasta tai sitten jäin jännittyneeseen asentoon, jolloin Milka on kokoajan valmiudessa singahtamaan liikkeelle. Milka osaa myös käyttää tilanteen hyväkseen, jos huomaa että hänelle sallitaan vapauksia mm. siinä ettei tarvitse seisoa paikallaan (ovela tyttö, vaikka onkin niiiin kiltti). Pysähdyksistä tulikin parempia kun rentouduin itsekin. Peruutukset sujuivat hyvin, ne lähtivät heti pyydettäessä ja olivat suoria. 

Näiden jälkeen jatkettiin kolmikaarisen harjoittelua harjoitusravissa, palattaessa L päätyyn tehtiin askeleenpidennys pitkällä sivulla. Meni ihan hyvin, taivutuksiin kiinnitettävä huomiota ja siihen ettei viimeisestä kaaresta tule liian pientä. Askeleenpidennyksessä hieman takakenoon ja istunta enemmän pakaroiden päälle ja ohjaa hieman löysemmälle. Mutta huomattavasti oli kolmikaarinen parantunut verrattuna parin viikon takaiseen, yes!

Sitten otettiin laukkaa ympyrällä molempiin suuntiin ja sen jälkeen menin radan läpi 2 kertaa. Molemmat meni suht hyvin. Viimeinen pituushalkaisijalle (lopputervehdykseen) tulo otettiin ekan kerran uusiksi kun meni pitkäksi. (Tämähän oli se murheenkryyni viime kisoissa!) Toisella kierroksella saatiin hieman ylimääräistä jännitystä kun kesken laukkaohjelman katolta tippuva lumi sai Milkan säikähtämään ja ottamaan pienet lähdöt. Tippuminen ei ollut onneksi ihan lähellä, mutta muutama ylimääräinen sydämentykytys siinä tuli... Itse olisin pysäyttänyt hevosen tämän jälkeen, mutta onneksi tiukka valmentaja ei antanut armoa, vaan laukkaohjelmaa jatkettiin saman tien :) Näinhän sen kuuluu mennäkin, ei huomiota pöllöilylle.. 

Hyvää tänään:

- ohjelma mentiin läpi 2 kertaa ja onnistui kohtuu hyvin :) 

- sain aikaan taivutusta ja hieman pyöristymistä/myötäämistä niskasta ainakin jossain vaiheessa

- vaikka katolta tippui lunta useampaan otteeseen, ei se häirinnyt meitä kun sen yhden kerran

- jäi suhteellisen luottavainen fiilis, että selviän sunnuntaina 

Parannettavaa:

- jalat ei meinaa pysyä niissä jalustimissa, pitäisköhän ostaa liimaa? Jalkaterät pomppii ja nytkin ainakin 3-4 kertaa koko jalustin lähti irti jalasta. No kai se ajan kanssa helpottuu... Vähän vaan jännittää se, että jos jännitän kisoissa niin vedän luultavasti jalkoja ylöspäin enkä alaspäin, jolloin ne irtoilee entistä helpommin sieltä jalustimista ja pomppii. 

- keskittyminen meneillään olevaan tehtävään ts. oikeiden teiden ratsastaminen huolellisesti

- katse menosuuntaan, leuka ylös

Torstaina käyn ratsastamassa ja ajattelin mennä ainaskin jonkin verran ilman jalustimia, jos se auttaisi tuohon jalkojen pomppimiseen. Lisäksi harjoittelen tietysti vielä ohjelmaa.

Epätoivoa ja toivoa

Viime viikolla Anne piti torstaina meille Milkan kanssa tuntia. Mentiin ulkokentällä ja harjoiteltiin vähän 30.11. tulevia kisoja silmällä pitäen. Päivää aiemmin oli varmistunut, että kisoissa 30.11. 2.luokan ohjelmana on Helppo C:1 (klikkaa ohjelma auki). Tunnin ohjelmassa oli mm. alkukäynneissä voltit pelkin painoavuin, voltteja kevyessä ravissa, 3-kaarista kiemurauraa ja kouluohjelman laukkaohjelmat.
 

Tunnin aikana realisoitui se, että ohjelma onkin aika vaativa eikä lainkaan ihan läpihuutojuttu. Esim. 3-kaarisen olen aina tehnyt hiukan väärin. Olen suoristanut vain hetkeksi pituushalkaisijan päällä, jolloin taivutuksistakin on tullut aika löysiä, eikä kaarien symmetrisyyteen ole tullut kiinnitettyä huomiota. No nyt selvisi oikea ratsastustie, jossa suoristus pituushalkaisijan päällä onkin melko pitkä matka, suoran jälkeen asetus vaihtuu ja sitten tulee käännös taivutuksella. Harjoituksessa en saanut aina rehellistä taivutusta aikaan sinne minne piti. Tuntui että Milka painoi menemään hiukan lapa edellä ajoittain. Teimme harjoitusta kevyessä ravissa, ohjelmassahan tämä tulee harjoitusravissa. Myös laukkaohjelma on aika vaativa lävistäjineen. Harjoitellessamme laukkaohjelma sujui kuitenkin ihan kivasti. Laukka tuntui aktiiviselta ja sain ihan hyvät tiet ja laukan säilymään lävistäjällä lähes loppuun asti. Kulmat laukassa aiheuttavat hieman harmaita hiuksia, kun niistä tulee helposti hieman laakeat tai sitten jos yrittää tehdä terävän kulman, laukka saattaa tipahtaa. Tänään meillä on taas yhteiset treenit ja haluaisin harjoitella pysähdystä ja peruutusta sekä muita ohjelman osia.

 

Eilen kävin ratsastamassa itsenäisesti. Olin mietiskellyt päässäni jotain harjoituksia, joita voisimme tehdä, mutta sitten ratsastaessa en enää niitä muistanutkaan. Meno meni sitten höntsäilyksi ja vielä huonoksi sellaiseksi L. Oma istunta tuntui olevan aivan hukassa, tuntui ettei hevonen liiku mihinkään, tai jos liikkuu niin lapa edellä, pää kohti taivasta ja suunta on jotain muuta kuin haluaisin… No jotain hyvää kuitenkin, käyntiväistöt sujuivat kivasti ja loppua kohden meno parani. Milka alkoi olla energinen ja sain aikaan taivutuksia volteilla ja ympyröillä. Sitä vastoin oma istunta ei tuntunut muuttuvan paremmaksi. Istuminen tuntui ihme vänksöttämiseltä suuntaan jos toiseenkin, harjoitusravissa pompin kymmenen senttiä ylös satulasta ja samalla jalat lähti jalustimista tai ainakin pomppi niissä myös sen 10 senttiä… Plääh L Maneesissa oli 2 muuta ratsukkoa, kysyinkin muilta että joko saa itkeä, kun meno on niin kamalaa… Kovasti kannustivat kuitenkin lähtemään kisoihin vaikka aloin epäillä koko menemistä. Onneksi en ole vielä ilmoittautunut ;). Aattelin katsoa vielä tämän päivän ja ilmoittautua sitten sen perusteella. Vaikka periaatteessahan sillä ei ole niin väliä kuinka kisat menevät, kunhan saa kokemusta ja homma on mielekästä, niin se riittää. Olisi vaan kiva saada itselle omaan tasoon nähden (mikä onkin näköjään hyvinkin vaihteleva!) hyvä suoritus ja siten itselle myös hyvä mieli. Eka kisareissu olisi edessä ja mukavaa olisi tehdä se itselle tuttuun paikkaan (kisat on siellä missä käyn lady-tunneilla). Katsellaan.

 

En tiedä sitten kuinka paljon muut huolet vaikuttavat tuohon ratsastukseen, mutta tässä pari päivää on ollut niin masentunut ja huolestunut olo, että saattaa tietysti vaikuttaa. Kaikki tuntuu hiukan hankalalta, mutta eiköhän ne tilanteet tästä selvinne..

 

Ratsastukseen tuntuu vaikuttavan myös se olenko yksin maneesissa tai kentällä, jos muita on samaan aikaan, niin en varmaankaan uskalla ratsastaa omien suunnitelmieni mukaan ja yhtä rohkeasti. Muita tulee kytättyä ja väisteltyä ja väistämättä tulee mieleen että kaikki ajattelee minun olevan aivan surkea ja sitten yritän entistä enemmän ja olen taas entistä surkeampi L. Rentoudesta ei ole jälkeäkään. Muut kun ovat huomattavasti tasokkaampia ja kauemmin ratsastaneita. Nämä kuvitelmat ovat varmasti vain päässäni ja näin ei kannattaisi ajatella. Täytyy yrittää terästäytyä, maasta ne on muutkin ponnistaneet J. Eiköhän tästä lähdetä nousuun ja saada mielikin pirteämmäksi. Sitä toivon.

Eka ratsastuspilates 8.11.2014

Lauantaina 8.11. osallistuin ensimmäiselle ratsastuspilatestunnille. Tunnin piti Aira Toivola. Tunnilla oli 2 ratsukkoa ja keskityimme oikeaan istunta-asentoon käynnissä sekä kevyessä- että harjoitusravissa. Ratsastimme maneesin toisessa päädyssä ympyrällä välillä suuntaa vaihtaen. Aloitimme siten, että Aira tarkkaili hetken menoamme ympyrällä, jonka jälkeen hän tuli pysähdyksissä viereen opastamaan kädestä pitäen oikean asennon istua satulassa. Minulle Aira asetti päätavoitteiksi, että notkoselkä on saatava pois (en aiemmin ollut huomennutkaan omaavani notkoselkää!) ja lonkat on saatava auki takareiden kautta. Postauksen ratsastuskuvat Anne H-L.

No niin tässä kuvassa tyylinäytettäni ennen kuin aloitimme. Vähän heilahtanut kuva, mutta "you get the point". Ai kauhee :D! Ajattelen varmaan yrittäväni olla hyvässä ryhdissä. Selkä notkolla, yläselkä lantionta taaempana ja miten tuo jalka on noin takana? Tähän jalka-asiaan ei tullut kyllä parannusta jatkossakaan, kuten muistakin kuvista huomaa... Tähän(kin) huomiota jatkossa! 

Tässä Aira opastaa oikeaa asentoa, käännä lantiota alle ja taita ylävartaloa etukenoon, jolloin selän saa suoraksi.

Tässä oikean hengitystekniikan opetusta, sisään kylkikaaret laajenevat, ulos rutista ala- ja ylävatsa ja tiivistä lantion lihakset.

Ja istu enemmän takareisien päällä, avaa lonkkia. Etureidet tulisi pitää rentoina.

Konkreettisia korjauksia istuntaani tuli:

1. tule istumaan edemmäs satulassa

2. käännä lantiota alle

3. tuo ylävartaloa eteenpäin lantion yläpuolelle

4. avaa lonkkia ulkokiertoon takareiden kautta (vapauttaa etureidet rennoiksi)


Pilateshengitys:

1. sisäänhengittäessä notkista hieman selkää, hengitä syvään sisään niin että kylkikaaret laajenevat

2. uloshengittäessä tiivistä lantionpohjan lihakset sekä ala- ja ylävatsan lihakset (rutista lihaksia yhteen)


Uusi istunta tuntui aika vaikealta ja kummalliselta. Asento tuntui todella etukenolta ja hevosta oli vaikeaa ohjata. Sain kuulla tekeväni ratsastaessani aivan liikaa. Yritän lykkiä lantiolla/istunluilla sen sijaan että istuisin hiljaa satulassa ja antaisin hevoselle tilaa liikkua. Satulassa tulisi siis istua hiljaa paikallaan lantiolla askelta myödäten, mutta jättää muu ylimääräinen pois. Tähän sainkin onneksi esimerkkiä toisesta ratsukosta, joka ystävällisesti demostroi oikean tyylin vs. minun tyylini ja niinpä ymmärsin mitä Aira ajoi takaa ja sain liikettäni vähän rauhoitettua. Tällä tunnilla oli tarkoitus keskittyä vain omaan istuntaan ja Milka saikin luvan kanssa mennä omaa tahtiaan, eikä ympyrä ollut ihan ympyrän muotoinenkaan suurimman osan ajasta.

Pysähdys tehtiin samalla kun oltiin hengitetty ulos ja rutistettu vatsa kasaan, samalla pysäytettiin lantion liike. Kevyttä ravia mentiin kääntämällä lantio alle aina alhaalla olo vaiheessa ja työ kohdistui takareisiin ja vatsalihaksiin, joilla pidettiin tuettiin itsemme balanssiin. Harjoitusravissa olisi tärkeää saada peffa ja jalat rennoiksi, lantio alle ja ylävartalosta etukenoon (siis oikeasti suoraksi), jotta itse ei jää liikkeestä jälkeen ja sitä myötä hidasta hevosen menoa.

Tässä yritelmiä uudesta istunnasta. Jalat on miten sattuu, aivan liian takana. Kädetkin levähtää jossain vaiheessa banaanikainaloiksi. Hyvä kyllä nähdä kuvista nämä virheet, ei ollut tullut tajuttua, että meno on tämän näköistä. Hieman masentavaa, mutta suunta on ylöspäin :)! Heppakin oli ensin aika jännittynyt, lopussa jo rennompi.

Käyntiä, missä jalka (ja miksi?!)?

Airan luona varikkokäynnillä, asennon kertausta.

Käyntiä, pieni notko taas palannut ja jalka... 

Tässä harjoiteltiin pysähtymistä.

Pysähtyminen. Oma asento näyttäisi olevan ok. Näköjään pitää katsoa mitä se Milka tuumii. Ihme juttu, että selässä tuntuu jalustimet tosi pitkiltä. Kuvaa kun katsoo, niin näyttää jopa lyhyiltä.

Taitaa olla ravia. Etukenoa ainaskin löytyy ;) Keskittynyt ilme. Katseenkin voisi nostaa ylös.

Ravissa, selkä on suora, yes :)!

Kevyttä ravia.

Katse on jo ylöspäin, mutta kädet levähtää.

No nyt on sitten kädet levähtänyt totaalisesti...

Pohje seikkailee melko takana.

Tässä ollaankin sitten rennommissa tunnelmissa. Ihana babypossun värinen loimi prinsessalla.

"Ja kyllähän mie tulen täältä karsinasta jos laskette :)" Ihana ratsuni <3

Kaikenkaikkiaan tuntuu, että tunnista oli paljon hyötyä ja kannatti osallistua, vaikka kallistahan se onkin. Kyllä meinaan mennä vielä pari kertaa ainakin. Aira on tulossa tallille noin reilun kk välein.

Nyt aion harjoitella oikeaa ratsastusasentoa itsenäisesti ja Anne saa auttaa kun näkee mihin suuntaan asento aina valahtaa. Itse kun virheitään ei niin helposti näe. Aion käydä myös tavallisilla pilates-tunneilla kun pääsen, jotta hengitystekniikka sekä lihasten jännittäminen hengityksen rytmissä palaavat ja pysyvät mielessä. Pilatesta harrastin jonkin verran parisen vuotta sitten, joten perusteet on hallussa jotenkin. Keskiviikkona oisikin tunti, jonne luultavasti pääsen.

Tänään kävin pitkästä aikaa salilla. Oli kyllä ihanaa! Tein koko kropan treenin, jossa tein eri lihasryhmille liikkeitä, eniten tein jalkoja (4 liikettä) ja selkää (3 liikettä), olkapäille tein 2 liikettä sekä yhdet liikkeet rinnalle ja vatsoille. Liikunnat on ollut vähän jäissä nyt ratsastuksen ja lenkkeilyn (koiran kanssa kävely) lisäksi. Jos saisi hyvän liikuntamoodin nyt auki!