Viikon 4 ratsit

Moikka,


Eilen eli lauantaina kävin itsenäisesti ratsastamassa. Milka oli ihana ennen ratsastusta kun kerjäsi kovasti rapsutuksia ja paijausta. Välillä tekee sitä. Laittaa turpansa olkapään päälle ja oottelee siinä sitten palvelua. Ihana <3!

Maneesissa laitoin 2 puomia pääty-ympyrälle, ympyrän vastakkaisiin puoliin. Lämmiteltiin tulemalla kiemurauraa ihan käynnissä, siten että joka toinen kiemura tuli puomin yli. Pitkällä sivulla avoa. Päätyyn voltti, jossa myös puomin yli ja sitten taas kiemurauraa. Samaa tehtiin ravissa ja käyntisiirtymä siihen kiemuraan, johon ei tullut puomin ylitystä. Pitkillä sivuilla sitten väistöä uran sisäpuolelta uralle. Yritin keskittyä siihen, etten purista reisillä. Maneesissa oltiin samaan aikaan juoksuttamassa yhtä hevosta ja välillä juoksuttajan käyttäessä raippaa tai hepan innostuessa välillä vähän liikaakin, Milka tuntui vähän säikkyvän/häiriintyvän sitä tai sitten oma huomioni keskittyi sinnepäin ja otin välillä käyntiä senkin takia, ettei heppa ottaisi meidän menosta enemmän kierroksia. Oltiin toki eripäissä maneesia onneksi.

Laukka aloitettiin sitten ympyrällä, oli tarkoitus laukata ympyrää, jossa menisi molempien puomien yli. Kuitenkin aika alkuvaiheessa tuli kolautukset molempiin puomeihin ja ne siirtyivät vähän vinoon, jolloin vasempaan kierrokseen oli mahdoton saada aikaiseksi pyöreää linjaa puomien yli. Tyydyin sitten menemään vain yhtä puomia ja kiertämään toisen puomin ulkokautta. Milkan laukka tuntui hyvin rullaavalta ja Milka muutenkin kuuliaiselta ja mukavalta ratsastaa. Huomasi kyllä omassa kunnossa, että koko viikon kestänyt flunssa (ei ollut kuitenkaan kuumetta) vaati veronsa ja rupesi herkästi hengästyttämään.

Kun juoksuttaja oli lähtenyt otin vielä koko kentän käyttöön ja harjoittelin laukan nostoja käynnistä sekä laukkalävistäjää toiseksi viimeiselle pitkän sivun kirjaimelle ja viimeiselle sitten vastalaukassa. Nämä menivät hyvin, kertaakaan ei laukka tippunut raville ennen aikojaan :) Laukassa pyrin pitämään myös ulkopohkeen edessä ja ratsastamaan laukkaa istunnalla. Kun laukka tuntui rullaavan hienosti, otin vielä molempiin suuntaan pitkän sivun kannustaen laukassa eteen. Vauhtiakin tuli, kivaa :) Lopussa annoin ravata löysin ohjin harjoitellen itse seisomista jalustimilla ja keventämällä 2 askelta ylhäällä, yhden alhaalla. Hyviä harjoituksia tasapainoon ja kevyeen istuntaan.

Heinillä ratsastuksen jälkeen,

Tänään oli sitten Sannan estetunti. Tunnilla oli 2 itselleni vierasta ratsukkoa lisäksemme. Pala nousi kurkkuun jo alussa kun huomasin, että tällä kertaa esteet oli jo paikoillaan, eikä aloitettu puomitehtävillä, kuten yleensä on tehty Sannan tunnilla. Onneksi esteet oli ristikoina, eikä korkeita (vielä tässä vaiheessa). Ennen esteitä aloitettiin siten, että tultiin toinen pitkä sivu laukassa (laukannosto kulman jälkeen) ja toinen pitkä sivu pidennettiin askelta ravissa. Laukannostossa meinasi alussa unohtua puolipidäte ja eihän siitä silloin mitään tullut. Kulmatkin mentiin vähän kylkimyyryssä... Onneksi meno parani tahmean alun jälkeen suht nopeasti kun Sanna muistutteli pidätteistä ja pohkeista. Kuvioon lisättiin käyntisiirtymä lyhyille sivuille.

Ensimmäinen esteharjoitus oli sellainen, että kaarre tultiin ravissa ja pysähdyttiin kulman jälkeen pitkän sivun alkuun. Pysähdyksestä nostettiin laukka ja tultiin ponnistuspuomilla oleva ristikko joka oli puolessa välissä pitkää sivua. Ristikolta jatkettiin suoraa linjaa laukassa ja ennen päätyä siirryttiin raviin ja lyhyen sivun keskellä käyntiin. Aluksi tuntui uskomattomalta miten pysähdyksestä saisi suoraan nostettua laukan! Onnistuihan se sitten kun yritti. Pysähdyksen jälkeen jäin kyllä liian pitkäksi aikaa miettimään, olisi voinut lähteä nopeammin matkaan. Sannakin sanoi, että nostossa eniten merkkaa oma asenne ja meidän nostoissa oman oikean asenteen puuttuminen kyllä varmaan näkyi. Yksi nosto oli kyllä niin sähäkkä, että jäin sitten itse siinä jälkeen ja vetämään ohjasta. Ristikon ylitys sujui ok keskeltä ristikkoa. Katse oli välillä alas ja välillä ylemmäs, mutta ei kuitenkaan suoraan ristikkoon ilmalennossa muistaakseni. Kun Milka alkoi päästä vauhtiin meni yksi siirto laukasta raviin pitkäksi ja tämän jälkeen muistin sitten vaatia ravia ennen kuin kääännytään. Tarvittaessa voi ajaa aitaa päin jos ei muuten onnistu ;) Tähän ei kuitenkaan tarvinnut mennä, kun vaati vaan ravia eikä antanut pidempään laukkailla.

No sitten aloitettiin "rata". Lävistäjälinjalla 2 ristikkoa yhden laukka-askeleen välillä, joiden jälkeen pääty-ympyrä ristikolla. Kun oltiin muutama kerta tultu lisättiin myös ympyrän jälkeen pitkälle sivulle okseri, jota myö ei Milkan kanssa kuitenkaan tultu. Ekalle ristikolle tultiin Milkan kanssa aluksi ravissa, siitä oikean laukan nosto, toinen ristikko, päädyssä ravi, ympyrällä ristikolle ja ristikolta taas oikea laukka. Ihan mukavasti meni nämä. Lävistäjällä voisin varmaan ajatella linjan jatkumaan enemmän suorana uralle ennen kulmaa. Nyt toinen ristikko tuppaa menemään liikaa oikeasta reunasta. Ympyrällä taas hyppy valuu herkästi ulkoreunaan, pitäisi vaan kääntää päättäväisemmin. Ympyrän ristikolla muistin ainakin aina katseen nostettuna päätyyn. Sarjalla katse taisi olla välillä alaskin päin kun oli niin jännää... Kun oltiin muutama kerta tullut, niin sitten miekin sain alottaa koko tehtävän laukalla ja laukata koko radan. (Muut oli tehnyt laukalla kokoajan ja heillä oli myös estekorkeus vähän korkeampi.) Ja tämäpä se vasta jännitti. Lisäksi Sanna nosti ekan kiekan jälkeen ensimmäisen ristikoista pystyksi... Katsoin ensin vähän haavi auki, että jäikö vahingossa laskematta ristikoksi meille, mutta ei, mentävä oli :). No tässä jännityksen sitten huomasikin, kun pohjeavutkin taisi mennä väärin päin ekalla kerralla, annoin pystyltä vasemman laukan avut, mutta onneksi hevonen lahjakkaana vaihtoi oikean laukan aivan oikein... Toisella kerralla sitten meinasin mennä pystyn jälkeisen ristikon oikeaa tolppaa päin. Näin jo tolpan vain silmieni edessä ja pieni kiljaisun tapainenkin taisi päästä ;) mutta Milka taas pelasti tätin menemällä esteen yli eikä tolppaa päin kuten mie olisin ollu menossa.

summa summarum:
- jännitys, jäkitys (varmaan jo sekin vähän jännittää kun on uusia hyppykavereita ja sitten se että estekorkeus nousee vaikka pieniä toki vielä meille onkin), joka saa aikaan myös pieniä unohduksia, kuten pohkeet "väärin päin"
- välillä unohdan ratsastaa pohkeella, pohkeet kiinni
+ pääsin hyppyihin mukaan, en horjahdellut/meinannut pudota, mitä nyt kerran olisin mennyt päin tolppaa jos Milka ei ois seivannut :O
+ sain "isompiakin" hyppyjä taas hypättyä, elän toivossa että mitä enemmän niitä kertyy sitä vähemmän ne jännittävät ;)
+ Milka oli hyvä ja kiva hypätä, keväällä/kesällä olisi kiva startata pikkuluokan kisat

to do:
- ASENNE, osaan (opin) ja pystyn!
- harjoittelua Sannan tunneilla lisää, kyllä se siitä
- olisi kiva saada hyppykuvia, pitää yrittää joku kerta saada joku kuvaamaan


Huomenna meen aamusta taas ratsastamaan, ehkä menemme maastoon.

Kehityskatsaus tammikuussa 2015

Lokakuussa 2014 listasin kehityskohteita, joihin lupasin paneutua harjoittelussani. Nyt aattelin tehdä vähän tiliä selväksi. Olenko onnistunut kehittymään näillä osa-alueilla? Ensin on listattuna kehitettävä asia ja sitten näkemys nykytilanteesta.

Istunta:

• "Ei saa puristaa jaloilla (reisillä ja polvilla) vasten satulaa." - Tässä olen mielestäni kehittynyt hyvin oikeaan suuntaan. Oon muistanut muistutella itteäni aina ratsastaessa tästä (toki opet on muistuttaneet tästä myös.). Yritän avata tietoisesti lonkkia auki takareiden kautta. 2 ratsastuspilateskertaa ovat myös auttaneet tähän. Pilateksessa koko istuntani siirtyi satulassa eteenpäin ja selän notkoon kiinnitettiin samalla huomiota ja kun tuki tulee keskivartalosta, on helpompi myös avata lonkkia. Lonkille pitäisi kuitenkin tehdä enemmän avaavia venyttelyliikkeitä. Lonkinkoukistajat ovat usein aika jumissa.
• "Jalustin päkiällä (=rennot jalat). Ongelmana harjoitusravissa ja laukassa päkiältä nilkkaa vasten lähtevät jalustimet ja tätä efektiä välttääkseni jännitän jalat, joilloin ratsatus näyttää ja tuntuukin todella tönköltä." - Tämä menee välillä paremmin ja välillä huonommin. Kehitystä on tullut varmaan jonkin verran, mutta tyytyväinen en voi missään nimessä olla. Laukassa jalustin pysyykin ihan mukavasti päkiällä, mutta harjoitusravissa jalka vispaa joka suuntaan. Kunpa saisin sen pysymään siististi paikoillaan! Kai tässä on ongelmana myös Milkan vaativa askel harjoitusravissa, joka tosin lähtee myös itsestäni kun en saa Milkaa menemään harkkaravissa rentona peräänannossa, jolloin selkä ja takaosa olisivat aktiivisesti käytössä ja selässä olisi helpompi istuakin. Väkisin tulee varmaan jännitettyä niitä jalkoja, kun ravi rytkyttää ja heilun satulassa. Tähän taitaa auttaa vain aika ja liikkeeseen mukautuminen? Harjoituksena voisin jatkaa ainakin jalustimitta ratsastamista, se varmaan parantaisi istuntaa ravissa.
• "Punkeminen: Milka kaartuu vasemmassa kierroksessa helposti sisäänpäin uralta toisessa päässä kenttää (voi olla että itse teen jotain aiheuttaen tämän) ja itse vedän sisäolkapään silloin eteenpäin, jännityn, koko vartalo kääntyy ulospäin ja pungen vastaan." - Maneesikaudella tätä samaa ongelmaa ei ole ollut kuin oli silloin aiemmin ulkokentällä. Toki Milka yrittää välillä oikoa kulmia. Silloin täytyy vain olla päättäväinen ja ratsastaa jalalla tehokkaammin mihin olen päättänyt mennä.

Ohjasote:

• "Myötääminen ja oikean tuntuman löytäminen. Tuntuma ei saa olla liian tiukka, eikä liian löysä." - Tässä on tullut kehitystä. Olen saanut Milkankin valmennuksissa myötäämään niskastaan ja tämä on auttanut hahmottamaan sopivaa tuntumaa. Lisäksi olen oppinut ratsastamaan paremmin istunnalla ja pohkeilla, jolloin tuntuma on helpompi pitää tasaisena, eikä käsillä tarvitse (yrittää) tehdä niin paljoa. Kuitenkin Milkan rentoutumiseen menee aika kauan, haluaisin että rento liikkuminen ja oikea tuntuma löytyisivät jo aikaisemmin, joten kyllä tässä tekemistä riittää...
• "Ulkoohjan tuki. Pitää oppia toimimaan vain yksi käsi/puoli kerrallaan. Tukemalla ulkoa ja myötäämällä sisältä." - Sama kuin yllä.

Tältä näytti suunnitelma ongelmien parantamiseen ja näin parannukset toteutuivat:

• "Milkan omistaja ryhtyy pitämään minulle tunteja keskittyen istuntaan. Myös istunnan harjoittelusta liinassa on ollut puhetta." - Liinassa harjoiteltiin about kolmena kertana ja muutenkin harjoiteltiin istuntaa koulusatulassa. Liinaharjoituksia voisi ottaa nyt taas lisääkin. Siinä kun voi keskittyä täysin istuntaan ja tasapainoon, niin on kyllä aivan erinomaista treeniä!
• "Olen menossa ratsastuspilatekseen Milkan kanssa. Toivottavasti saan sieltä hyvät eväät oikeaan istunta-asentoon ja muihin ongelmiin." - Kyllä, varsinkin ensimmäisestä pilateskerrasta oli paljon apua ja se olikin mielestäni kaiken sijoituksen väärti (melko hintavaa). Toisella kerralla en saanut niin paljoa irti, mutta toistoja ja harjoitteluahan se vaatisi että optimaalista kehitystä tapahtuisi.
• "Tasapainon ja istunnan harjoittelemiseksi ratsastan itsenäisesti säännöllisesti ilman jalustimia ja haluaisin myös kokeilla ratsastusta ilman satulaa." - Tätä olisin voinut tehdä enemmänkin. Eli lisää ilman jalustimia / satulaa menoa luvassa nyt kevätpuolella! Harkkaravia on saatava ainakin paremmaksi...
• "Rupean ratsastamaan Milkalla koulusatulalla, jolla saa otettua oikeaoppisen istunnan paremmin kuin yleissatulalla. Koulusatulaa on tullut silloin tällöin kokeiltua, mutta se on ollut epämukava, keventäessä polvet kipeytyy (iskeytyy toppaukseen). Johtuisikohan liian lyhyistä jalustimista ja polvilla puristamisesta (?) Nyt on aika siis opetella istumaan oikein koulusatulassa." Tämän jälkeen aloitin tosiaan koulusatulalla ratsastamisen. Kun satulasta otettiin pois irrotettavat polvituet, loppui myös hiertäminenkin samalla. Yleissatulalla olen mennyt ainoastaan puomi/hyppytreenit.

Istuntaa marraskuussa 2014. Kuva Riina L. Selkä notkolla, pohkeet liian takana, katse... Nyt kun ongelmat on tiedostettu, on niihin myös helpompi puuttua.

Vertailun vuoksi mielestäni oikeaoppisen näköinen istuntakuva netistä.

lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Apu_(ratsastus)

Tällä hetkellä parannettavaa / työn alla:

• Lonkat auki. Enemmän lonkkia avaavaa venyttelyä ohjelmaan ja ratsastaessa myös huomiota tähän enemmän.
• Harjoitusravi (edelleen)... Etureidet ja pakarat rentona, alapohje paikoillaan, päkiät jalustimilla. Ratsastus ilman jalustimia/satulaa. Hevosen ratsastaminen jalalla rennommaksi.
• Istunta paremmaksi laukassa. Ulkopohje ei liiku tarpeettoman taakse, kuten nykyisin, jolloin ylävartalo kippaa samalla eteenpäin. Istuminen rennosti, hyvässä ryhdissä syvällä satulassa.
• Ylipäätään pohkeet ja pohjeavut eteenpäin kaikissa askellajeissa. Samoin myös väistöissä vien tarpeettoman taakse väistettävää jalkaa. Juuri luin Kyra Kyrklundin kirjasta "Kyra ja ratsastuksen taito", jonka sain tai siis toivoin joululahjaksi <3:    

"Pohkeet ovat oikeassa asennossa, kun alapohkeet sijaitsevat noin 10 cm satulavyön takana. Silloin ratsastajan tasapaino on paras mahdollinen ja hänellä on samalla optimaalinen lihasvoima alaraajoissaan. Sitä paitsi hevonen on herkin juuri satulavyön takana, Kauempana sillä on liian paljon rasvaa ja liian vähän hermoja."

• Katse sekä sileällä että esteillä ratsastettaessa. Katse ratsastettavassa tiessä leuka ylhäällä, niska suorana (ei pää alaspäin, katse hevosen niskassa). Esteillä katse menosuuntaan/seuraavaan esteeseen. Näin ratsatus sekä näyttää paremmalta että myös automaattisesti vaikuttaa omaan tasapainooni ja painoapuihin positiivisemmin.
• Istuminen keskellä hevosta kääntyessä ja kaarteissa. Nyt käännyn ja siirrän liikaa painoa sisäänpäin, jolloin Milka pääsee pullauttamaan ulkolavan ulos ja menee lapa edellä esim ympyröillä ja volteilla. Tämä on miulle vielä hieman epäselvä asia, että kuinka paljon ja mistä kohtaa kaarroksiin pitää itse kääntyä (ylävartalosta/lantiosta, istuinluun paino yms.)? Pitää kysellä tästä valmentajilta ja yrittää opiskella myös netistä/kirjoista, jospa se lähtisi siitä selkenemään... 

Olihan siinä taas lista asioita, joihin paneutua. Mutta sen oon kyllä huomannut, että kun asiat kirjoittaa ylös ja muistuttaa niistä jatkuvasti itseään, niin kehitystäkin tulee :). Toivottavasti myös tässäkin tapauksessa ;) 

Palataan taas myöhemmin näihin asioihin. In the meantime I'm working on it.

Tapahtui viikolla 3

Viikkokatsauksien sarja jatkuu...

"Kaksikko" menossa taas... vanhoja kuvia.

Estevalkka ti 13.1.

Tiistaina oli Sannan puomi/este valkka Milkalla. Harjoittelimme kaarevia linjoja ja laukanvaihtoa esteellä. Aluksi tulimme harjoituksen ratsastaen tiet käynnissä puomien yli ja tehden pitkällä sivulla uralla pari väistöpätkää nenä seinään päin. Välillä Milka hidasteli puomikohdissa ja sainkin ohjeen antaa pohkeita myös puomeilla. Väistöissä piti huolehtia ristiin astumisen ohella tahdikkaasta etenemisestä ja oma katse eteenpäin. Sama tehtiin molempiin suuntiin, jonka jälkeen tehtiin samaa harjoitusta kevyessä ravissa. Piirroksen ristikoiden kohdalla oli 2 puomia ja pystyn paikalla 3 puomia. Samoin ravissa jatkettiin kahta väistöpätkää uralla, jossa sai ratsastaa kunnolla eteen, jotta ravi säilyi. Pääty-ympyrällä ei ollut puomia tässä vaiheessa.

Estetreeni aloitettiin vasemmassa kierroksessa tullen ensimmäinen ristikkolähestyminen ravilla ja ristikolta oikean laukan nosto. Siitä suoristus seuraavalle esteelle. Pystyn kohdalla oli tässä vaiheessa vain kolmesta puomista tehty kasa, jolle tuli pikkuloikka. Seuraavana toinen ristikko, jolla laukka vaihdettiin vasemmaksi. Laukkaa jatkettiin pitkän sivun alkuun, ja pitkälle sivulle pari lyhyttä raviväistöä. Sain laukat vaihtumaan lähes aina ja mielentilani oli rohkea, yhtään ei pelottanut tai jännittynyt liikaa. Tekeminen oli suht rentoa, vaikka tehtävät tulikin eteen nopealla tahdilla. Milka liikkui mielestäni turhan verkkaisesti raviväistöissä ja pieni muistutus eteenpäin kulkemisesta raipalla toi energisyyttä myös hypyille. Milka oli hieman etupainoinen ja raskas edestä, joten sain ohjeeksi nostaa päätä nostamalla omia käsiä ja ratsastamalla samalla enemmän eteen pohkeilla. Oikeassa kierroksessa tehtävä oli haastavampi. Viimeinen ristikko (tai paremminkin linja sen jälkeen) meni aina oikomiseksi, kun olisi pitänyt ratsastaa sen jälkeen kulmaan.

Seuraavaksi aloitettiin koko tehtävä laukalla ja samalla keskimmäinen este nousi puomiksi. Eli vasemmassa kierroksessa vasemmalla laukalla ekalle ristikolle jolla vaihto oikeaan laukkaan, kaarre ja suorana pystylle, kaarre ja suorana ristikolle, jolla laukanvaihto vasempaan laukkaan ja vielä pääty-ympyrä puomilla laukassa. Pitkälle sivulle tehtiin siirtymät käynti-ravi-käynti ja uudellleen tehtävä laukassa. Tehtävä vaikutti vaikealta, kun Sanna selosti mitä tehdään ja tuli tunne, että tästä en kyllä selviä kunnialla. Mutta niin se vain sujui kun keskittyi oikeisiin teihin ja apuihin. Onneksi esteet olivat melko matalia... Yhdessä vaiheessa tuli paniikki kun kesken tehtävän suunnilleen pystyllä huomasin, että Sanna seisoo lähes keskellä ristikkoa sen takana, että ottaisin linjan ristikon ulkoreunasta, jolloin saan paremmin laukan vaihdettua. Huh! Kyllä siinä sydän hypähti, että mitä jos mennään päin, mutta niin ne ratkaisut tuli vain kuin selkärangasta ja saatiin oikein hyvä linja ja samalla vaihto aikaiseksi. Ei voi muuta sanoa kuin on se kyllä rohkea nainen! Oikeaan kierrokseen tullessa tultiin ensin pääty-ympyrä puomilla ja sitten itse estetehtävä. Ensimmäinen ristikko ja lähestyminen puomille onnistui tässä kierroksessa paremmin, mutta sitten se viimeinen ristikko jäi taas heikoksi. Lopussa katse löysi jo hienosti seuraavalle esteelle. Hienoa, että tästä on tulossa automaatio!! Viimeisen kerran tehtävää tullessa Milkalta lähti kenkä irti puomia kolauttaessa.

Valkasta jäi käteen:

- ajatus siitä kuinka tärkeitä oikeat linjat ovat esteratsastuksessa, ne täytyy selvittää itselleen päähän ja ratsastaa niiden mukaisesti

- ratsasta enemmän pohkeella, pohkeet kiinni

- valmistele laukanvaihto asetuksella

- hieno tunne kun huomasin selviäväni haastavasta harjoituksesta

- hieno tunne siitä kun huomasin katseen loppupuolella napsahtavan jo automaattisesti seuraavalle esteelle :)

- tunne siitä että on tätä on saatava lisää! (ensi sunnuntain estetuntia odotellessa..)

Kouluvalkka to 15.1.

Paken kouluvalkka aloitettiin ratsastamalla kevyessä ravissa keskilinjalta väistö uralle ja takaisin tullessa pitkällä sivulla uran vieressä harjoiteltiin suoraan ratsastamista, samalla hieman eteenratsastaen. Väistöt sujuivat jo paremmin kuin viimeeksi. Päätypeileistä huomasin kuitenkin, että Milka ei ollut väistöissä aivan suora, takapää pyrki jäämään. Suoraan ratsastus sujui ihan mukavasti, kun muisti ratsastaa molemmilla pohkeilla. 

Seuraavaksi tehtiin 5-kaarista kiemurauraa siten, että aina keskihalkaisijan päällä lyhennettiin ravia, jonka jälkeen pyydettiin enemmän eteen. Tämä tultiin vielä kevyessä ravissa, mutta lyhennyspätkä tultiin alhaalla istuen. Aika haastava tehtävä, kun aina oli kaarre heti eteenratsastuksen kohdalla ja samalla olisi pitänyt saada vielä taipumaankin. Ja heti tämän jälkeen taas uuden ravilyhennyksen valmistelu. Kyllä meinasi tulla kiire ja usein olinkin hieman myöhässä lyhennyksestä. Lyhennyksen jälkeen eteenpäin ratsastus alkoi onnistumaan kun sain ideasta kiinni. Eteenpäinpyytäessä hieman enemmän ohjaa ja itse pieneen takanojaan huolehtien että reidet eivät purista, jolloin Milkalle tuli tilaa edetä reippaammin. 

Välikäyntien jälkeen aloitettiin sitten laukkatehtävä, eli lyhyen sivun keskeltä laukannosto ja heti noin 15 metrin voltti, kulma ja lävistäjä laukassa pitkän sivun toiseksi viimeisen kirjaimen kohdalle ja viimeiselle pitkän sivun kirjaimelle asti uralla vastalaukassa. Siitä sitten vaihdettiin suunta ja tultiin samassa kierroksessa uudelleen. Muuten mentiin harjoitusravissa. Laukannostossa oli välillä ongelmia. Se ei aina noussut heti tai ollut niin terävä kuin olisi toivonut (tätä pitää taas treenata!). Kulman sain suht hyvin laukattua oikomatta. Lävistäjällä vauhti välillä kiihtyi, mutta se ei oikeastaan haitannut, koska laukan piti kantaa vielä urallakin. Aluksi vastalaukka ei onnistunut, vaan laukka tipahti uralle tullessa. Tähänkin auttoi oma päättäväisyys sekä eteenpäin ratsastus pohkeella ja lantiolla. Näiden toimenpiteiden myötä alkoi sitten sujua. Laukassa Pake puuttui yhteen suureen ongelmaani, eli ulkojalan liialliseen siirtoon laukassa taakse, silloin en edes pääse istumaan laukkaa kunnolla vaan kroppa kippaa samalla eteenpäin kun jalka menee taakse. Hyvä että Pake puuttui tähän. Olin jo tiedostanut tämän virheeni, mutta en ollut vielä ehtinyt siihen itse paneutua. Nyt täytyi paneutua ja niin täytyy myös jatkossakin!

Seuraavaksi tultiin ympyrälle oikeaan kierrokseen tavoitteena rento harjoitusravi sisäänpäin asettaen ja sisäpohkeen ympärille taivuttaen. Aina puoli kierrosta ravattiin ja puoli kierrosta laukattiin. Laukka nousi ihan mukavasti, mutta laukan jälkeen meni aina se puoli kierrosta ennenkuin sain istunnan kasaan ja itseni jotenkuten balanssiin. Silloin piti olla jo uusi laukka. Kiire tuli. Tätäkin pitää harjoitella lisää. Lopussa laukattiin sitten samaa kierrosta vielä monta kierrosta tavoitteena oli asettaa ja saada taipumaan siäpohkeen ympärille myös laukassa ja istua syvällä satulassa ryhdikkäästi. Ulkojalan paikkaan kiinnitettiin taas huomiota. Välillä ympyrää piti pienentää ja välillä suurentaa, Tässä vaiheessa alkoi jo sekä hevonen että ratsastaja olla aika kuitti. Sain vielä pari sakkokierrosta, kun Milka tiputti raviin ennen aikojaan. Laukassa ympyrää ei tehty enää toiseen suuntaan. Ei olisi varmaan jaksettukaan... Lopuksi ravailtiin omia teitä kevyttä ravia taivutellen. Oli taas rankka treeni. Meni hetki jos toinenkin puhallellessa.

Valkasta jäi mieleen:

- ulkojalan paikka laukassa, älä vie taakse ja keskity istuntaan laukassa ettei mene etupainoiseksi, mielummin takanoja

- harjoittele laukannostoja, huolellinen valmistelu puolipidättein (myös istunnalla), vapauta lantio laukkaan

- tee ravin lyhennys- ja pidennysharjoituksia

- mukava, rankka valmennus, siitähän mie tykkään kun vähän piiskataan ;)

Höntsäilyä satulatta perjantaina 16.1.

Mietin uskallanko mennä yksin ilman satulaa. En ole kuin kerran ratsastanut ilman satulaa ja silloin vain käyntiä. Rankan työviikon ja edellispäivän valmennuksen jälkeen ei kuitenkaan tehnyt mieli aloittaa kouluvääntöä tai puomiharjoituksia, kun edellispäivänä laukattiin niin paljon. Niinpä ajattelin vaihtelun ja oman tasapainon parantamisen vuoksi koittaa mennä ilman satulaa. Maneesivarauksen vuoksi myös ratsastusajankohta meni melko myöhäiseksi, joten aattelin pitää ratsastuksen tällä kertaa lyhyempänä. 

Maneesiin päästyämme ja muutaman kierroksen Milkan taluttamisen jälkeen tajusin, ettei miulla ole kypärää päässä. Ei muuta kuin tallille hakemaan kypärä. Maneesissa tuli jonkin verran lunta katolta ja ulkona vihmoi kova tuuli, nämä toikin vähän ekstrajännitystä touhuun ja huomasinkin olevani melko hermostunut yrittäessäni lopulta Milkan selkään. Eihän siitäkään meinannut ensin tulla mitään... Rappuset olivat liian matalat ja Milka siirtyi muutaman kerran edestä pois kun yritin kammeta tikkailta selkään. Kyllä se sitten lopulta onnistui kun otin ja vedin itseni selkään riimunnarusta (jonka olin laittanut kaulalle). Huh, varmaan olin hyvä näky... Vähän nolotti kun maneesissa oli toinenkin ratsastaja (mikä oli kylläkin ihan hyvä asia jos olisin tipahtanut). Noh, siitä sitten vaappuen liikkeelle.

Tein käynnistä pysähdyksiä ja peruutuksia, taivutteluja ja voltteja ja väistöjä uralta sisään ja takaisin uralle. Ihan mukavasti meni, eikä käynnissä ollut vaikeuksia selässä pysymiselle. Ravia otin sitten ympyrällä ja huomasin kuinka asento ja samalla myös hevonenkin jännittyivät. Melkomoista tasapainottelua ja keskittymistä selässä pysyminen vaati, välillä tasapainon horjahtaessa Milka siirtyi käyntiin. Ravikin alkoi sujua paremmin kun sitä jatkoi hieman pidempään. Hyvin huomasi kuinka paljon enemmän keskivartaloon ja vatsalihaksiin ilman satulaa ratsastaminen kävi kuin satulalla. Pelkästään tasapainon pitäminen vaati lihasvoimaa. Hyvää treeniä! Laukkaa en uskaltanut ottaa, olisin varmaan tipahtanut takaisin raviin siirryttäessä kun silloin askeleet ovat niin pompattavia ja satulan kanssakin niissä on tekemistä istua.

Ilman satulaa voisin ratsastaa useamminkin. Tavoitteeksi voisin ottaa laukkaamisen ilman satulaa tämän vuoden aikana :)!

Ensi viikolla on sitten "vain" 2 ratsastuskertaa Milkalla la ja su. Su estevalkka, lauantaina jotain vähän ajankohdasta ja maneesin käytöstä riippuen. Miulla oisi päässä (ja paperilla) kiva puomiharjoitus, jota haluaisin tehdä, mutta sen voisi toteuttaa silloin kun maneesissa ei ole muita ja puomit ei ole muiden tiellä.

Viikon 2 ratsastukset (estevalkka, ratsastuspilates ja maasto)

Heipä hei, mitään kuvamateriaalia ei valitettavasti viikon ratsastuksista ole, mutta kerrottakoon nyt ihan pääpiirteissään viikosta 2, jottei blogi aivan kuivu kasaan ja kun vielä muistan jotain viikosta :).

Milka nauttii syömisestä ulkona. Hänellähän on koppa päässä yleensä tarhassa ja otetaan heinille sisälle, mutta kun maa on jäässä, pääsee pihalle ilman koppaa. Tässä eka kertaa pihalla ilman 

koppaa tänä vuonna <3

Sannan valkka 5.1. 

Tiistaina olimme Sannan estevalkassa. Valkassa oli lisäksemme yksi ratsukko. Ratsastimme alussa puomeja käynnissä ja sen jälkeen kevyessä laukassa. (kts piirros harjoituksesta). Joka toisen kierroksen jälkeen käännyimme päädystä oikealle ja joka toisen vasemmalle. Harjoituksessa piti saada hevonen käännettyä sisäpohkeen ympärille lävistäjälinjan jälkeen, jotta pääsee tulemaan suorassa linjassa viimeiselle puomille/esteelle. Puomeilla tämä sujui hyvin käynnissä ja ravissa. Sitten tultiin samaa tehtävää siten että tehtiin ympyrä laukassa, jonka jälkeen ravi, kulma tarkasti, vinot puomit ravissa ja vasta viimeisen esteen (apupuomi ja ristikko) apupuomilta laukannosto ja pitkää sivu sitten laukassa eteenpäin.  Tässä hyppy tuli usein ristikon sivusta ja Milka lähti lingertelemään ennen ristikkoa. Myös ristikon jälkeen päätyyn olisi pitänyt jatkaa suoraa linjaa, mutta välillä mentiin siinäkin lingertäen tai liian aikaisin kääntyen. En saanut oikein hyvää rytmiä päälle tuon apupuomin kanssa ja laukka-avut taisivat tulla väärään aikaan. Samalla myös pohkeet olivat irti (ainakin se toinen millä en yrittänyt nostaa laukkaa) ja taisin puristaa myös reisillä, katse oli myös liikaa alaspäin. Viime hyppykerran helppous oli tipotiessään. Laukkaympyrällä puomin ylitys sujui myös vaihtelevasti. Välillä (ja varsinkin heti jos oma katse irtautui puomista) mentiin liian ulos lapa edellä ympyrälinjalta. Toistojen myötä tilanne parani mutta vain hetkittäin, fiilis oli taas sellainen että mitään en osaa, mutta yritetään nyt vähän sinnepäin…

Seuraavaksi tultiin yksitellen koko tehtävää laukassa, viimeinen este muuttui pystyksi. Laukka piti vaihtaa ristikolla tai jos ei vaihtunut niin viimeistään pystyllä. Tässä alkoi jo saada vähän rytmistä kiinni. En kyllä pysynyt kärryillä, milloin sain laukan vaihdettua ja milloin en, useimmiten varmaan vaihtui vasta pystyllä. Sanna huuteli, nopea käsi ja pohje ponnistuksessa (+tietysti asetus), mutta tuo käsi jäi ainakin liian hitaaksi vaihtoa ajatellen. Hyppääminen oli myös hieman jäykkää, taas iski päälle joku jännitys… Rennosti kun menisi, niin sujuisi varmasti paremmin ja katsekin löytäisi silloin paremmin oikean suuntansa. Milka innostui tapansa mukaan tunnin edetessä ja laukkatehtävän aikana sai jo ottaa kunnolla pidätteitäkin. Onneksi meno ei ollut niin ”hurjaa” kuin joskus, vaan pidätteisiin myös vastattiin. Lopuksi päästiin vielä laukkaymyrälle sulkeisiin harjoittelemaan sitä katseen pitämistä puomissa.

Mieleen jäi "kummittelemaan" seuraavat parannukset:

- Rennosti ja rohkeasti, älä jännitä turhaan. Jännittynyt hyppy on tuomittu epäonnistumaan ennemmin kuin rento ja itsevarma.
- Pohkeet kiinni - hevosen ohjattavuus ja suoruus.
- Katse ylös/seuraavalle tehtävälle.
- Keskity tehtävään, kuuntele ja rekisteröi ohjeet.
- Tee pidätteitä laukan tahtiin myös istunnalla jos eteenpäin pyrkimys on liian voimakasta.
Näillä eväille seuraavaan valkkaan luottavaisin mielin.

Ratsastuspilates 6.1. (toinen rp tunti)

Tästä kerrasta ei jäänyt niin paljon oppia kypärän alle kuin ensimmäisestä kerrasta, mutta tunti oli toki silti antoisa. Aloitettiin käynnissä ympyrällä ja laitettiin ensin asentoa kuosiin, kohdallani se tarkoitti mm. jalat eteenpäin (jalustimia pidennettiin reiällä, jotta sain ne tuotua eteenpäin kun satula kinnasi vastaan), pylly eteenpäin penkissä (tätä olen muistanut korjailla itsenäisestikin), lantio alle, ylävartaloa eteenpäin ja uloshengityksellä kylkikaarien ja vatsan (myös ylävatsa) rutistuu. "Kokosimme" hevosia tekemällä pidätteitä istunnalla ja ohjilla kun ulkoetujalka on ilmassa. Kun pidätteeseen vastattiin, samalla pyydettiin pohkeilla eteen. Milka alkoikin heti pyöristyä mukavasti. Mukaan otettiin pohkeenväistöä muutama askel takaosa uralta ulospäin ja nenä uran sisälle päin. Sitten ravattiin kevyttä ravia, jossa myös pidätteet samalla lailla. Kevennyksessä muistettava keventää lantio alle käännettynä ja käyttää reiden takaosaa (reiden etuosan ja takamuksen tulisi olla rento) ja ala-asennossa pitäisi viipyä hetki. Sitten kevennettiinkin ilman jalustimia! En oikein tajunnut ideaa, enkä pysynyt rytmissä, joten Milka pudotti usein käynnille. Lisäksi satula painoi toiseen sisäreiteen mojovan mustelman. Kai tämäkin olisi pitänyt saada tehtyä enemmän takareiden kautta, ehkäpä se siitä vielä joskus lutviutuu (kunhan intoudun tätä kidutusta joku kerta harjoittelemaan...)

Jalustimet takaisin jalkaan ja lisää käyntiä ja ravia. Tässä kohtaa on joku blackoutti, en muista tehtiinkö mitään tähdellistä tai millaisia ohjeita saatiin. Ainakin vanhaan istuntaan (ennen pilatesta olleeseen) joutui palaamaan hetkeksi ja se tuntui kyllä todella pahalta. Notkoselkä, jalat todella takana yms. Onneksi nyt osaan/tiedän jo enemmän!

Lopuksi laukattiin vielä ympyrällä. Laukannostossa pohjeapu pitäsi olla eteenpäin eikä taaksepäin. Laukassa vatsalihakset käytössä vakaan istunnan saamiseksi. Lonkankoukistajissa tuntui kiristämistä, kun reisiä piti avata ja myödätä rennosti lantiolla, kuitenkin istuen hyvin satulassa ja samalla pitää alapohkeet kiinni (ulkojalkaa ei tarvetta pitää taaempana). Ei keretty laukkailla kauaa, joten siihen ei ehditty kunnolla paneutua.

Tunnista jäi mieleen:
- jalat/pohkeet eteenpäin
- Väistössä siirrän pohjetta liikaa/turhaa taakse. Takaosa seuraa kyllä etuosaa, eli apu annettva enemmän etuosalle.
- Pohjeapu annettava eteenpäin, ei taakse (erityisesti laukan nosto, mutta myös muut pohjeavut)
- Istu liikkeen suuntaan - liikkeeseen mukautuminen.
- Laukassa myös ulkopohje eteenpäin, ei tarvitse laukata ulkojalka taaempana.
- Laukassa oma asento ryhdikäs, pito vatsalihaksista, myötää lantiolla liikkeen suuntaan. Reisiä/lonkkia auki takareiden kautta.

- Harjoittele keventämistä ilman jalustimia.
- Venyttele lonkankoukistajia ja tee lonkkia avaavia venytyksiä.

Maasto 7.1.

Milkan ja miun yhteinen kolmen päivän putki oli mukava päättää rentouttavaan, mutta kuitenkin vauhdikkaaseen maastoon. En kattonu kellosta aikaa, mutta reissuun meni varmaan 1h 15-30 min. Aluksi fiilikset oli vähän sellaiset, et pitäiskös sittenkin mennä maneesiin harjoittelemaan puomeja tai istuntaa ja koulutehtäviä, kun maneesikin olisi ollut tyhjillään. Mutta kyllä vaan tekee pääkopalle (kuin myös varmaan hevosellekin) kutaa käydä välillä maastossa, maneesin seiniä ehtii kyllä vielä tuijotella.

Ja niinhän siinä kävi, että reissu sai fiilikset reilusti positiiviselle puolelle :). Kyllä se on vaan reipas ja hieno hevonen! Yritettiin yhdessä vaiheessa ylittää yksi puro. Milka ei halunnut kuitenkaan sitä ylittää, enkä sitten kehdannut pakottaakaan, kun aattelin että jos loikkaa isolla loikalla yli saatan tippua vaikka kyydistä. Siitä olisi kyllä päässyt luultavasti yli ihan kävellen. No siinä kun steppailtiin puron edessä, niin hanki alkoi pettää Milkan jalkojen alla (hangen alla taisi olla myös vettä.) Onneksi otti kuitenkin iisisti, eikä saanut sätkyä tai lähtenyt karkuun. No sitten käytiin myös metikössä ja myös siellä upposimme hankeen, mutta Milka otti tämänkin tilanteen rauhallisesti ja päästiin poistumaan upotuksista kaikessa rauhassa. Laukattiin useampia pätkiä, Milka vastasi pidätteisiin, eikä tullut tunnetta että lähtisi käsistä tai en saisi pysähtymään. Milka oli reipas ja valpas, muttei kuitenkaan sätkyillyt mitään. Käytiin myös uusissa paikoissa ja löydettiin hyvä laukkasuora. Pakkasta oli -10 kun lähdettiin, mutta lauhtui matkan aikana, vain lähtiessä oli kylmä, muuten ei. Kivaa :)!

Viikon 1 valmennukset

Viikolla 1 on ollut luksusta nauttia kahdesta valmennuksesta. 31.12. meillä oli Milkan kanssa Sannan sileän valkka ja 2.1. Paken sileän valkka. Molemmat valkat olivat onnnistuneita ja jättivät mieleen ahaa-elämyksiä. Harmi, ettei kummastakaan valkasta ole kuvia, joten kuvituksena saa toimia 30.11. koulukisojen kuvat.

kuvaaja: Riina L (edustava kuva "apuva nyt se alkaa")

31.12. oman mausteensa valmennukseen toi maneesin katolta valuva lumi. Jo maneesin ensimmäistä kierrosta taluttaessa Milka sai pienen hepulin lumen tippumisesta ja myös säännöllisin väliajoin valmennuksen aikana. Onneksi reaktiot jäivät pieneen säpsymiseen ja kuskikin kesti turvallisesti kyydissä :D Meitä oli kaksi ratsukkoa tunnilla. Sanna painottaa aina napakkaa ohjastuntumaa ja tottahan se on, että hevonen on helpompi hallita kun ohjat on tuntumalla eikä roiku löysänä.

Aloitettiin ihan käyntityöskentelyssä pitkän sivun uralta keskemmälle väistäen, suoristus ja hetki eteenpäin ja väistö takaisin uralle, kulmaan sitten vielä voltti. Tätä tehtiin molempiin pitkiin sivuihin ja suuntiin. Väistöissä on tärkeää saada etuosa johtamaan liikettä johtamalla johtavalla ohjalla. Miulla on tapana pitää väistettävää jalkaa liian takana ja jalka saa olla tiiviisti kyljessä myös silloin kun sitä ei käytä, ettei se lepattele irtonaisena kyljestä. Voltilla on taas reilusti käännettävä turpaa sisään ja tuetteva ulko-ohjalla sekä käännettävä ulkopohkeella. Seuraavaksi siirryttiin tekemään väistöä kevyessä ravissa lävistäjälinjalla pitkän sivun uralta toiselle. Toisen puolen pitkän sivun alkavaan ja lopettavaan kulmaan tehtiin voltit. Muutaman kerran väistössä takaosa meinasi jäädä, mutta pieni muistutus raipalla taakse toi takaosankin mukavasti oikealle linjalle. Volteissa sai taas kunnolla taivuttaa ja ratsastaa kulmat huolellisesti (Milkalla on tapana yrittää oikoa lapa edellä). Kun näitä oli tehty molempiin suuntiin otettiin jossain vaiheessa mukaan myös laukannosto lyhyen sivun keskeltä ja laukkaa suoralla uralla toiseen päätyyn, tarkoituksena oli kontrolloida laukan tahtia että päätän itse vauhdin. Tämä toteutettiin istumalla syvällä satulassa ja tekemällä pieniä pidätteitä joka askeleella. Ennen kulmaa siirryttiin raviin ja taas voltti kulmaan. Saan kyllä alkaa kiinnittämään huomiota siistimpiin laukannostoihin, välillä ne tuntuu vaan ihme roiskaisuilta ja valmistelu/keskittyminen puuttuu, lisäksi ulkojalkaa tulee varmaan siirrettyä liiaksikin taakse. Tähän täytyykin ihan paneutua!

kuvaaja: Riina L

Sitten siirryimme keskiympyrälle ratsastamaan harjoitusravia sisään asettaen ja samalla ajatus piti olla sellainen, että milloin vain voisi alkaa väistättää ulospäin sisäjalalla, joten sisäjalka myös taivutti sisäänpäin. Itse huomasin välillä istuvani jotenkin vinossa, varsinkin oikeassa kierroksessa tulee istuttua ja käännettyä ylävartaloa ulospäin. Milka taitaa kaatua helposti sisäänpäin siinä suunnassa, joten pönötän itse vastaan, jolloin myös koko asento jännittyy ja päädymme vänkäämään eri suuntiin. Helpottaa huomattavasti kun rentoudun, enkä punge vastaan, ja ohjaan sitten sisäjalalla voimakkaammin Milkan pysymään ympyrälinjalla. Sitten nostettiinkin laukka ja laukattiin monta kierrosta, tarkoitus oli saada laukassa myös asetus sisään ja laukka rennoksi ja tahti oman mielen mukaiseksi. Ehkä olisi pitänyt vaatia hieman aktiivisempaa laukkaa, nyt se tuntui hieman ponnettomalta. Samat harjoitukset tehtiin vielä toiseen suuntaan. Lopuksi ravailtiin kevyessä ravissa ja pikkuhiljaa annettiin pidempää ohjaa. 

Valkasta jäi mieleen se, että kun tekee tarpeeksi töitä pohkeilla ja pitää tasaisen napakan tuntuman ja vaatii taipumista, tulosta kyllä tulee. Hevonen rentoutuu ja työskentelee notkeammin. Toivoa siis on :)

kuvaaja: Riina L. (vähän liikaa vauhtia ja ollaan kaatumassa sisäänpäin...)

2.1. oli Paken valkka pitkästä aikaa. Viimeeksi taisin käydä Paken valkassa kesällä. Meitä oli valkassa 2 ratsukkoa ja toinen hevonen oli kuin Milka pienoiskoossa :). Vitsailimmekin että isosisko ja pikkusisko ovat lähteneet yhdessä valkkaan. Pake aina kyselee ennen valmennusta, mikä sujuu hyvin ja missä on suurimmat ongelmat. Taisin vastata, että ongelmana on se ettei meno ole rentoa ja välillä mennään lapa edellä. Sanoin väistöjen sujuvan tällä hetkellä hyvin, mutta tätä ei olisi kannattanutkaan kehuskella etukäteen... :D 

Aloitimme valkan tekemällä viisikaarista kiemurauraa käynnissä, siten että aina uralla tehtiin voltti sisäänpäin. Asetuksista huolimatta tuli mentyä välillä lapa edellä ja lingerreltyä, täytyy yrittää ratsastaa enemmän jalalla ja vaatia menemistä sinne mihin päätän. Milka hidastaa myös liiaksi käyntiä ja rupeaa tarjoamaan väistöjä, avoja, sulkuja ja mitä ties muuta, vaikka tarkoituksena on mennä vain suoraan... Eli jalalla eteenpäin samalla. Tämä oli hyvä harjoitus noihin meidän ongelmiin, jota pitää kyllä harjoitella ihan itsenäisestikin! Seuraavaksi siirryttiin harjoittelemaan väistöjä käynnissä. Käännyttiin lyhyen sivun keskeltä pituushalkaisijalle, suoristettiin ja väistettin uralle, Pake neuvoi laittamaan oman väistön puoleiselle sivulle ja tästähän ongelmat alkoikin, en oikein osaa tätä ja koko väistö meneekin siinä samalla ihan plörinäksi. Täältä löysin jutun, jonka mukaan paino on pidettävä väistössä keskellä hevosta "Ratsastajan on sijoitettava painonsa keskelle hevosta, mutta annettava painon mennä mukaan liikkeen suuntaan, ettei hän jarruta istunnalla hevosen eteenpäinpyrkimystä." Voi olla että painoni on alunperin liikaa liikkeen jäljessä (väistättävän jalan puolella) ja tästä syystä Pake neuvoo painoa toiselle puolelle. Ainakin käyntiväistössä tahti on välillä hukassa ja istunta on tönkköä ja jään puristamaan liikaa, enkä saa lantiota keinumaan askelten tahtiin. Oikealle väistettäessä Milka tuppaa kaatumaan väistön suuntaan, joten ulkopohkeella pitäisi pitää enemmän vastaan ja hellittää sisäpohkeella puristamista. Eli treeniä väistöihin! Ei olisi todellakaan pitänyt kehua väistöjen sujuvan hyvin!

Seuraavaksi siirryttiin ravaamaan suoraan harjoitusravia. Lyhyiden sivujen keskeltä nostettiin laukka ja tehtiin 2 pääty-ympyrää laukassa. Laukan aloituspisteessä taas ravi ja toiseen päätyyn ravaten. Pitkälle sivulle avoa, jolla saatiin ravia samalla hidastettua. Laukassa sain patistella Milkaa eteenpäin pohkeilla ja samalla sain antaa hiukan enemmän kaulaa, jotta laukka voisi pyöriä rennosti. Laukka oli alkuun liian löysää ja Milka jäi liikaa kädelle. Tätä en ole tullut itse ajateltua, olen usein tyytynyt laukkaan mitä se minäkin päivänä on ollut, ajatuksella tämä nyt on tällaista tänään... Väärin! Se on sellaista, jota vaadin sen olevan :) Jäimme muutamien kierrosten jälkeen toiseen päätyyn laukkaamaan ympyrälle. Hiki virtasi ja aloin olla todella hengästynyt. Pake laittoi meidät koville, tuli mieleen että miten Milka jaksaa. Ja kyllähän se jaksoi, vaikka raskasta alkoi olla hänellekin. Kierros toistensa perään laukkasimme tahdikkaasti. Asetus sisäänpäin, istunta syvällä satulassa, ajatus jopa takanojaan, sisäjalan ympärille. Harmi kun itse ei näe muuttuuko laukka mitenkään, voi olla että tällä työskentelyllä sisätakajalka rupesi tulemaan paremmin alle ja koko takapää aktiivisemmaksi.

Kuvaaja: Riina L

Välikäyntien jälkeen tultiin pääty-ympyrälle ravaamaan harjoitusravia. C kohdassa nostettiin laukka, laukattiin puoli kierrosta ja tehtiin ympyrän sisään laukkavoltti, jonka lopulla takaisin raviin. Puolikkaan kierroksen sai mennä C:hen myös keventäen. Laukannostot olivat taas hieman sinnepäin roiskaisuja ja nostossa oli viivettä. Lisäksi tässä oltiin liian lähekkäin toisen ratsukon kanssa ja jouduimme välillä siksi himmailemaan, jolloin keskittyminen tehtävään hajosi. Tämän jälkeen taidettiin ottaa vielä laukkaa ympyrällä useampi kierros molempiin suuntiin. Lopuksi ravattiin kevyttä ravia ympyrällä, asetus sisään, taivutus sisäpohkeen ympärille, tuki ulko-ohjasta ja kääntäminen ulkopohkeella ja NAPS vasemmassa kierroksessa peräänanto napsahti ensin muutaman askeleen ajaksi, jolloin Pakekin kehotti nauttimaan niistä askeleista, kunnes hetken päästä uudelleen ja kierros kierroksen perään! Sanoinkin että taidan jäädä loppuillaksi tähän pyörimään. Ensimmäinen kerta kun saan Milkan (ja ylipäätään hevosen) menemään peräänannossa! Loistava fiilis :)! Naamakin taisi olla näkkärillä. Kokeiltiin vielä toiseen suuntaan vaihtaen suuntaan ympyräleikkaa, jolloin peräänanto katosi, mutta sain sen pian takaisin myös toisessa kierroksessa, mahtavaa! Oli upeaa huomata, että tämä oli ylipäätään mahdollista. Tästä on kiva jatkaa eteenpäin. Loppuillasta olinkin sitten ihan kuitti, sen verran rankka ja voimia vievä valmennus oli, mutta niin antoisa. Pake antoi kotitreenivinkiksi rentouden hakemista vähän löysemmällä ohjastuntumalla ja kevyemmällä kädellä, jolloin työskentely olisi rennompaa jo alusta alkaen, eikä niin jännittynyttä.

Kuvaaja. Riina L

Summa summarum, viikon  valmennukset:

- harjoittele laukannostoja, terävät, hyvinvalmistellut nostot

- viisikaarinen kiemuraura hyvänä harjoituksena taipumiseen ja lingertelyyn

- harjoittele väistöjä käynnissä ja ravissa, huomio tahtiin, suoruuteen, omaan painoon, lantion liikkeeseen liikkeen suuntaan

- peräänanto on mahdollista! Asettaen, taivuttaen sisäpohkeen ympärille... 

Huomenna onkin vuorossa Sannan estevalkka, tiistaina ratsastuspilates ja keskiviikoksi olisi maastoilua suunnitelmissa. Me like it <3 Tänään vielä salille ahertamaan vähän keskivartaloon (ja muuallekin) lisää poweria että jaksaa ratsastaa...