Moi,
Kuluneella viikolla kävin Milkalla maanantaina maastossa, tiistaina Sannan estetunnilla ja perjantaina ratsastuskoulutunnilla.
Maasto meni kahden ihan mukavasti, Milka oli alun jälkeen hieman kyttäävän oloinen, joten laukkoja en viitsinyt ottaa kun silloin on välillä vähän villiintynyt... Sain kuiteskin pienet laukkakyydit kun säikähti jotain. Onneksi suht nopeasti sain pysäytettyä. Kiva kun lumet sulaa, niin pääsee maastossakin paremmin menemään :)
Tässä ollaan Milkan kanssa maastoilemassa aiemmin tänä vuonna.
Tiistaina en ollut parhaimmillani estetunnilla. Katse oli liikaa alaviistoon, eikä eteenpäin. Nyt pitäisi hypyissä saada ajatusta enemmän etenemiseen ja myös katse eteenpäin. Nyt jäin jotenkin liikaa siihen hyppyvaiheeseen kiinni ja silloin myös rytmi koko tekemisestä oli hukassa.
Aloitettiin tekemällä päätyyn voltti ravissa 3 ravipuomin yli. Tämä oli vielä helppoa ravissa, sain ulkopohkeella hyvin käännettyä ja sisäpohkeella taivutettua (alkukankeuden jälkeen). Ravissa myös katse oli helppo pitää menosuuntaan. Seuraavaksi lisättiin laukannosto päätyvolttia seuraavan kulman jälkeen. Muutaman toiston jälkeen laukattiin toiseen päähän ja hypättiin siellä ympyrällä ristikko. Tähän ei tuntunut askeleet sopivan oikein mitenkään. Milka otti aina pienen miniaskeleen ennen hyppyä. Olisi pitänyt enemmän tukea pohkeella ja kannustaa hyppäämään kauempaa. Myös linja meinasi valahtaa liikaa esteen ulkoreunalle, eli meinasin olla liian myöhässä kääntämisen kanssa. Otettiin monta kierrosta aina laukkaa pääty-ympyrällä ristikon yli, jolloin toistot yleensä paranivatkin kun sai korjattua omia virheitä. Alla piirros päivän miten esteet oli aseteltu ja lopussa tultiin ratana numerojärjestyksen mukaisesti.
Seuraavaksi tultiin ravipuomit ja kulman jälkeen lävistäjälinjalla ristikko, jolta laukannosto. Nostossa ajatus oli oltava siten, että lähtisi ikäänkuin tekemään ympyrää laukan suuntaan heti esteen jälkeen, joka helpotti myötälaukan nostoa. Tässä vaiheessa taidettiin saada myötälaukka aina aikaiseksi. Laukalla tultiin lävistäjälinja loppuun ja päätyyn ympyrä, jossa pienen pystyn ylitys. Pystystä tuli kerran ohitus, kun en ollut tarkkana ulkoavun kanssa. Samat tehtävät tehtiin myös toisesta suunnasta.
Sitten Sanna kohotti voltin ravipuomeista keskimmäistä hiukan ja päädyn voltille tuli puomit laukassa. Tässä kohtaa alkoi taas vaikeudet... Heti kun oli kyse laukkapuomeista, niin tein siitä itselleni mielessä todella vaikean asian, vaikka linjahan oli aivan sama, mitä kokoajan oltiin tultu ravissa. Myös katse olisi pitänyt pitää puomeilla jo päädyssä kuten aiemminkin. Mutta kun ne oli sentään laukkapuomit, joista keskimmäinen vielä korotettu, niin pitihän sitä niitä tuijotella ja panikoida :D Kerran lensi jo ärräpääkin suusta kun ei onnistunut. Huomasin itsekin, että jätin hevosen yksin puomeilla ja unohdin täysin pohjeavut, eli mentiin suorana ja valuttiin ulos ja kun katse oli alaspäin eivät askeleetkaan sopineet hyvin puomeille, vaan Milka joutui pudottamaan raville puomeilla. Sanna pyysi korjaamaan tietysti katseen ja ratsastamaan enemmän pohkeella. Ulkoavut estämässä hevosta karkaamasta ulos ja sisäpohje rytmittämässä laukkaa tarmokkaasti joka askeleella. Näillä vinkeillä meno paranikin jo kummasti.
Rataharjoitus tehtiin kuvan mukaisessa numerojärjestyksessä, eli laukkapuomien jälkeen laukattiin toiseen päätyyn uraa pitkin ja tehtiin sama toiseen suuntaan. Kaiken säätämisen jälkeen vähän pelotti, että mitenköhän tällainen tehtävä tulee onnistumaan, mutta ihan ok (tunnin suoritustasoon nähden) sujui. Vieläkin ajatus olisi saanut olla kyllä paremmassa etenemisessä, eikä vain yksittäisissä esteissä, joita jäin liiaksi tuijottelemaan. Laukkaa en saanut aina vaihdettua lävistäjän pystyillä, enkä itse huomaa heti esteen jälkeen onko laukka oikein vai väärin, arveluttaakin vähän miten tulen selviämään radasta ja laukoista kisoissa... Ehkä mennään vähän sekalaisia laukkoja väärissä paikoissa, mutta ei kai siihen kuole ;).
Tosiaan kahden viikon päästä olisi tiedossa estekisat (ensimmäiseni ikinä!!) ja ajattelin mennä luokan 50 cm ja (aaapuuvaa) 70 cm. Tuo 70 cm kyllä vähän jännittää. Ollaan kyllä Sannan valkoissa hypätty sen korkuisia, mutta kun mukana on jännitys ja rata on paljon pidempi mitä tehtävät ovat olleet valkoissa. Itseasiassa koko kisat jännittää! Tämä viime tuntikin oli taas niin heikkoa suorittamista pitkästä aikaa, että siksikin tuli nyt vähän lisäjännitystä... Onneksi sentään yksi Sannan estevalkka on tulossa vielä ennen kisoja (valkka on viikon päästä ma).
Perjantaina sain ratsastuskoulun tunnilla ratsuksi pitkästä aikaa Annin. Menin Annilla kaksi kertaa syksyllä, jolloin hevoseen myös ihastuin :). Mutta syksystä lähtien Annilla on ollut selkä kipeänä, ja nyt tällä viikolla vihdoin Anni on päässyt taas hommiin. Vähän jännitti ensin kun sillä ei ole nyt ratsastettu (onneksi oli kuitenkin kahtena edellisenä päivänä jo), että mitä jos keksiikin jotain tai jos selkä on vielä kipeä. Onneksi huoli oli turhaa. Anni oli ihan oman itsensä oloinen, ehkä karsinassa kuntoon laittaessa oli vähän happamamman oloinen kuin syksyllä.
Anni.
Tunnin teemana oli takaosakäännös ja siirtymät. Aloitettiin käynnissä tekemällä voltti, sai tehdä mihin kohtaan halusi ja heti voltista avotaivutukseen. Avoa muutama askel, suoristus ja uudelle voltille. Avoon lähdettiin ajatuksella, että oltaisiin lähdössä uudelle voltille, jolloin asetus ja taivutus tuli sisäänpäin sisäpohkeen ympärille. Ulkopohkeella siirrettiin hevosen etuosaa (lavat ja etujalat) uran sisäpuolelle. Aluksi meinasin unohtaa tuon siirron kokonaan ja "avo" jäikin aluksi vain asetukseksi sisäänpäin. Annin pitkästä sairaslomasta johtuen Annilta ei ihan täydellisiä suortuksia tarvinnut vaatiakaan, pieni pätkä hyvää suorittamista riitti. Mielestäni Anni oli kuitenkin mukavan taipuisa ja sitä oli helppo ratsastaa kun sai omat avut vain kohdilleen. Sitten jatkettiin tehtävää tehden voltti aina kevyessä ravissa, ennen voltilta uralle palaamista käyntiin, avo käynnissä ja avosta suoristamisen jälkeen taas kevyeen raviin. Lopuksi sitten tehtiin koko tehtävää ravissa. Avo oli mielestäni ravissa huomattavasti vaikeampaa, helposti kävi niin että hevonen siirtyi liikaa sisäänpäin ja avo lähti tulemaan uralta sisälle päin, liekö sisäpohje fuskannut tai tuki ulkoohjasta tipahtanut?
Kun näitä oli tehty molempiin suuntiin siirryttiin törpöistä tehdylle suorakulmioille. Ratsastettiin käynnissä siten, että aina törpön ohi, asetus sisään suorakulmion seuraavan sivun suuntaan, ulkopohje hieman taaemmas ja naputellen merkkiä hevosen etuosalle siirtymisestä uuteen menosuuntaan, jolloin takajalat astelivat paikalllaan ja etuosa kiersi 1/4 ympyrän, sisäohjalla johdettiin samalla sisäänpäin, jolloin turpa osoitti uuteen menosuuntaan kun käännös oli tehty. Sama käännös tehtiin joka törpön kohdalla. Tämä oli aika haastavaa. Annin käynti muuttui aikamoiseksi hiippailuksi ja silloinhan kun pysähdyttiin kulmiin, oli todella vaikeaa tehdä käännös pysähdyksestä. Käynnin olisi pitänyt olla aktiivisempaa, jotta käännös olisi mahdollinen. Alkoi sujua vähän paremmin kun tajusin tämän, lisäksi alkuun käytin taivuttamiseen myös sisäpohjetta, mutta sisäpohje oli hyvä pitää aivan hiljaa, jolloin ulkopohkeen apu tehostui paremmin. Tästä lähdettiin sitten tekemään törpön ympäri kokonaista ympyrää, mielestäni tämä oli jo todella haastavaa. Paketti ehti hajota monta kertaa yhden ympyrän aikana, välillä tuli pysähdyksiä, eikä ympyrä suinkaan ollut mikään sujuva ja tasainen :D! No yritystä kuitenkin oli...
Siirryttiiin takaisin alkuperäiseen kulman tekemiseen takaosakäännöksessä ja siitä suoraan laukannosto kun suunta oli tulevaan menosuuntaan, ennen seuraavaa kulmaa taas käyntiin, käännös käynnissä ja laukkaan. Laukannostot eivät aluksi ottaneet onnistuakseen. Kun ei onnistu niin aloitin laukannostoyrityksen lantiolla ja käsillä heijaamalla... No eihän siitäkään mitään tullut! Kun tajusin rauhoittaa istunnan ja kädet ja tein noston pohkeella, alkoi sitten sujua, mutta laukka oli aika omituisen tuntuista ja muutamankin askeleen laukkaaminen suoraan oli vaikeaa. Niina sanoikin, että Annin sairaslomasta johtuen laukka ei vielä kanna, joten riittikin että saatiin joitakin hyviä nostoja aikaiseksi. Laukassa Anni tuntui myös hieman alkavan kuumua, hyvä juttu, että tällä tunnilla ei enempää tai pidempiä laukkoja otettukaan :)
Kaikenkaikkiaan mukava tunti pitkästä aikaa Annilla. Aika vaativia tehtäviä, mutta varsinkin alun voltti-avo tehtävää siirtymin voisin kokeilla myös Milkan kanssa.