Kuulumisia kesäkuulta (ja vähän toukokin :O)

Moikka,

Taas vähän pitempi stoori tulossa pitkän hiljaisuuden jälkeen. Aloitetaan kronologisesti ensimmäisistä isommista kuulumisista, eli niinkin kaukaa kuin Iran 1-tason kisoista 29.5.2016. Menin luokat 80 cm arv 2.0. ja clear round -luokan 90 cm. Kilpailuista selvittiin ilman puomeja ja radat oli ihan siistit. Muutama hieman liian läheltä tai kaukaa lähtenyt hyppy mahtui mukaan radoille ja tempo meinasi hiukan hiipua puolivälissä 90 cm rataa, mutta pääpiirteittäin olin tyytyväinen. Aika riitti 80 cm luokan voittoon. Olisin voinut kyllä vähän riskillä yrittää nopeampaa suoritusta ja tiukempia teitä kun niitä vaaditaan jos mielii 2-tasolla päästä ruusukkeille. Mutta vielä meni näin ja jatkossa rupean miettimään enemmän myös aikaa,.. Kaikki kuvat c. Pinja Kumpulainen.

Verkkaa... Epätoivo iski verkkakuvista (eikä tässä ole mukana ne pahimmat). 

Nimim. en osaa ratsastaa, sileän treenin tarpeessa!!

Esteverkka maneesissa.

Kuvia radoilta.

Ja ratojen jälkeen :)

80 cm rata. Linkki videoon.

90 cm linkki videoon.

xxx

19.6. Käytiin 2-tason estekisoissa Kotkassa. Satoi vettä toista päivää ja näky oli (arvatenkin) aika lohduton kun päästiin perille kisapaikalle - kenttä aivan vetinen ja suuria lammikoita siellä täällä. (Ajoin muuten itse lähes koko menomatkan, sain juuri ennen tätä BE-luokan ajokortin, wuhuu!) Kisajärjestelyissä ei muuten ollut kyllä moitteen sijaa, hyvin pelasi järjestelyt ja puitteet muuten hyvät. Peruutuksia oli tullut paljon ja osa jätti myös hyppäämättä paikan päällä. Ajattelin, että hyppään ainakin sen 80 cm kun sinne asti oli ajettu ja sen perusteella katson sitten hyppäänkö 90 cm vai en. Ekassa radankävelyssä kallistuin siihen suuntaan, että yksi luokka riittää. Sen verran "mukavasti" ratsastussaappaat upposivat märkään hiekkaan. Epäilin myös ettei Milka mielellään laukkaa lätäköiden läpi, kun maastossakin yrittää kiertää lätäköt :D.

Verkka oli maneesissa ja se sujui ihan hyvin. Maneesissa sai olla 10 ratsukkoa, joka on aika paljon vaikkakin maneesi oli hyvin tilava. Välillä tuntui että meitä ohiteltiin vähän liian läheltä ja Milka luimistelikin korviaan. Radalle pääsi edellisen ratsukon aikana, joka oli hyvä juttu, niin pääsi testaamaan miten hevonen liikkuu tuollaisissa olosuhteissa. Ensin ravia ja sitten laukkaa kentän sivussa ennen omaa vuoroa ja liikkuihan tuo kun vain kertoi että tässä on nyt liikuttava ;). Alla 80 cm ratavideo. Ekalta esteeltä tullaan väärässä laukassa ja korjasin ravin kautta. Vauhti ei ollut mitään päätä huimaavaa, en uskaltanut oikein tykitellä (ihan kuin muutenkaan osaisimme mennä kovaa :D) kun alusta oli tuollainen. Otin enemmänkin varman päälle ja keskityin ajamaan Milkaa lätäköiden läpi, ettei se pysähdy tai kiertele niitä, tämä huoli oli tosin turha kun kiltisti meni myös ne lätäköt... Maaliin päästiin 0 virhepisteellä ja oltiin 10/20.

80 cm. Linkki videoon.

Koska märkyydestä huolimatta ei ollut liukasta ja Milka eteni, päätin mennä myös sen 90 cm. Otin vain yhden hypyn verkassa ja sitten radalle. Radan 2 ensimmäistä estettä rämmittiin kiipeämällä yli lähes molemmille pysähtyen, Milka oli vissiin sitä mieltä että olisi ollut parempi lähteä jo kotiin ;). 3:lta sain rytmin kuitenkin rullaamaan ja päästiin maaliin asti 0 virhepisteellä. Tässä arvosteluna oli A2.0 ja hitaina oltiin kuitenkin mukavasti 14/32. Olin tosi tyytyväinen 0-ratoihin näissä olosuhteissa, vaikkei nyt mitenkään tyylillä loistettukaan :D ja ajan ratsastuskin jäi tälläkin kertaa vain haaveeksi. Ratojen jälkeen ihmettelin, että miten miulla on niin huono kunto, kun oikein heikotti ja voimat oli poissa. Miten jotkut pystyvät hyppäämään monta rataa eri hevosilla? Taidan olla jo liian vanha tähän leikkiin... Vai oliko kisajännitys (pahemmin ei kyllä jännittänyt) vain lauennut ja siitä johtui olo? Koko parin tunnin automatkan oli huono olo ja piti ottaa happea ikkunasta. Olo helpotti hetkeksi kun vietiin Milka tallille ja purettiin kamat. Haukattiin vielä pitsat kotimatkalla, jotka tulikin sitten heti kotona ulos... Mahatautihan se iski päälle, joten ei ihmekään että voimat oli poissa ja heikotti! Onneksi se alkoi vasta kisojen jälkeen.

90 cm. Linkki videoon.

Kiitos luottoratsuni <3

xxx

Viikko sitten käytiin "valmentajani" Sanna Kosken kesäkurssilla hänen kotonaan. Kurssi kesti 3 päivää (ma-ke) ja treenasimme esteitä joka päivä. Videoimme myös ratsastusta ekana päivänä ja analysoimme istuntaa ja apuja. Muina päivinä oli sitten yritettävä parantaa havaitsemiamme virheitä. Itselläni virheitä olivat mm. uutena ilmi tullut oikean käden nouseminen välillä huomattavasti vasempaa korkeammalle (ilmeisesti yritin tällä estää Milkan punkemista/kaatumista oikealle) ja pohkeiden pitäminen liian takana. Ensimmäisenä päivänä Milka liikkui vähän tahmeasti, joten ratsastus oli siksikin hieman puskemista kun yritin saada sitä etenemään paremmin. Milka tuntui kyttäilevän lisäksi paljon vierasta ympäristöä (?) mitä se ei ole esim. kisoissa yleensä tehnyt ja vaikutti aika immuunilta avuille. Liikkuminen oli lisäksi aika jäykkää ja rentoutta ei liikkeeseen tullut tunnin edetessäkään. Teimme puomitehtävää ravissa voltilla ja ympyrällä laukassa. Lisäksi tulimme kahta ristikkoa suhteutetulla etäisyydellä pitkällä lähestymisellä. Illalla pääsimme ihanaan rantasaunaan ja uimaan ja päälle lettuja, nam. Silti ei vieraassa paikassa uni tullut silmään seuraava päivä menikin sitten aikamoisessa väsymyksessä :/.

Seuraavana päivänä saimme kuntokoutsausta Virve Tavialta. Kävimme läpi ratsastusta tukevaa kuntoharjoittelua ja kehonhuoltoa ensin teoriassa ja sitten teimme Virven suunnitteleman ratsastajan kehonpainotreenin. Saimme treenistä ohjeet myös kotiharjoitteluun ja kävimme läpi kehonhuoltoa käytännössä apuvälineillä (jumppapallo, tennis/lacrosse/golfpallot ja pilatesrulla). Päivän ratsastustreeni meni osaltani vähän huonosti, koska Milka ei vieläkään liikkunut normaalin aktiivisesti ja tunnin jälkeen oli vähän huono mieli. Se kyllä hyppäsi esteitä ja meni eteenpäin, mutta liike oli vähän jäykkää ja jännittynyttä ja hyppytekniikka heikkoa (hyppäsimme vain pieniä). Voi olla että edellisviikon torstain kengitys vaikutti liikkeeseen tai sitten sillä oli joku paikka jumissa tai kipeänä. Illalla taas rantasaunan kautta pehkuihin ja tällä kertaa uni maistui.

Kolmantena eli viimeisenä päivänä hypättiin pientä rataa ja estekorkeus oli matala noin 60 cm. Onneksi Milka liikkui jo paremmin ja hyppäsi ihan ok. Vähän harmittaa ettei päästy hyppäämään isompia, mutta kun hevonen ei kurssin aikana tuntunut olevan ihan kunnossa niin kyllä sen ymmärtää. Joskus tuntuu, että Milka syttyy vasta isommilla esteillä ja tekniikka myös sitä myötä paranee ja samalla kaikki muukin tuntuu helpommalta kun hevosella on hyvä tempo ja imua esteille. Toivotaan että näistä kurssin tunneista oli kuitenkin hyötyä tuleville radoille. Kurssilla keskusteltiin paljon ja ainakin teoriaa esteratsastuksesta, ratsastajasta ja hevosista sekä treenaamisesta käytiin kattavasti läpi, joten paljon tuli uutta ja hyödyllistä tietoa, nyt kun vielä muistaisi kaiken ;) Ennen kotiin lähtöä käytiin vielä uittamassa hevoset. Olin vähän epäileväinen siitä, meneekö Milka veteen. Se ei ollut käynyt ikinä aiemmin uimassa, eikä se oikein tunnu vedestä pitävän. Taisin itsekin olla aika jännittynyt kun uintipaikka oli aika kapea ja meitä oli 3 ratsukkoa (2 muuta hevosta oli "kavereita" keskenään) ja Milka ei oikein muiden hevosten kanssa toimeen tule (luimistelee ja kääntää takapäätä liian lähelle mennessä). En siis uskaltanut mennä kovin lähelle muita ja tilaa ei ollut paljoa, eikä Milka sitten yksinkään veteen uskaltanut mennä. Onneksi päästiin käymään vedessä mahaa myöten ja sitten äkkiä pois :D Vähän jäi harmittamaan etten koittanut veteen menoa taluttaen, josko sitten olisi tullut syvemmälle. Kovasti tuntui häiritsevän kun ei nähnyt mihin astuu. Matkoista selvisimme hyvin, vaikka ne vähän ensin jännittukin, kun olin ekaa kertaa liikenteessä traikulla yksin.

"Ai miten nin jännitti?"

"Mää voisinkin tulla jo poies.."

Nyt pitäsi sitten treenata vähän koulua, kun seuraavat kisat toiveissa olisi koulukisat 20.7. Kääks.

Avaus 2-tasolla

Moi, taas on hetki vierähtänyt viime postauksesta, siis viime kisoista, heh. Ei se mitään, jatketaan samoissa merkeissä :) 

15.5. kävin ekoissa 2-tason kisoissani hyppäämässä luokat 80 cm ja 90 cm. Jos sitä nyt oppisi lähtemään kisoihin ajoissa, kun lähdettiin sen verran myöhään että myöhästyin juuri radan kävelystä! Pieni paniikki meinasi iskeä, mutta onneksi olin loppupään lähtijöitä, niin ehdin katsella ennen verkkaa ja verkatessa muiden suorituksia ja opetella radan siinä samalla. Ekan radan verkassa Milka oli ihan kivan tuntuinen. Toiseen luokkaan verkatessa se oli pikkaisen väsähtänyt, mikä ei ollut ollenkaan hyvä juttu estekorkeuden kasvettua. Kerran tuli okseri leväytettyä kunnolla palasiksi... Ajettelin kuitenkin Milkan syttyvän radalla, niin kuin on viime kisoissa ollut tapana. Radoille asetin tavoitteeksi puhtaat radat. Salaisena haaveena tavoittelin parhaan suokin suorituksia :). Olimme edellisellä estetunnilla harjoitelleet toiveestani sarjaa yhden laukka-askeleen välillä ja se sujuikin molemmissa luokissa hyvin, kun usein sarjoilta on tullut hyvinkin kirjavia suorituksia. Kerrytetty kisakokemus on tuonut mukanaan varmuutta ja jännitys ei enää ollut läheskään samanlaista kuin joskus aikaisemmin. Esteitä ei myöskään tullut kytättyä sillä silmällä, että ne olisivat ison näköisiä. Hommahan on muuttumassa siis ihan mukavaksi ;).

Palkintojenjaossa, kuvat yllä Anne H-L

Kisapaikan hoitokarsinassa käymässä.

Tässä molempien luokkien videot, analysointia videoiden alla. Luokissa oli samat radat ja suorituksetkin näyttävät aika lailla samoilta. 80 cm luokkaan en saanut uusinnan alkaessa tehtyä suunniteltua, pienempää tietä vaan ajauduin kiertämään muurin. Silti aika riitti 8.sijaan (viimeiset sijoittuneet, paras suokki!), luokassa oli 30 osallistujaa. 90 cm luokassa tämä kurvi onnistui sitten paremmin ja ilman yhtä uusinnan puomia (pieni takajalkakosketus) olisimme sijoittuneet ja olisin päässyt rahapalkinnolle, nyt olimme 9./25. Ehkäpä ensi kerralla :) 

80 cm linkki videoon

90 cm linkki videoon

Kisa-analyysi

Nämä ok:

+ rytmi, pitkiin kaarteisiin enemmän poweria laukkaan, nyt meinaa välillä hiipua niissä 

+ tiet, erityisesti kaarevat linjat hyvät 4-5 (muuri) ja 6-7

+ sarja, kannatti harjoitella; katse toisen sarjaesteen yläpuomin yli, hyvällä rytmillä sisään, eka hyppy saa olla jo iso, koska 7 m sarjaväli on Milkalle hieman pitkä

+ muistin tehdä välillä tasapainottavia pidätteitä, joilla yritin saada laukkaa pysymään koossa (esim. 1-2 väli), ettei Milka mene liian pitkäksi ja hypyt sen myötä laakeiksi, jolloin puomitkin tulevat sitten helposti alas

+ jännitys pysyi aisoissa, oli mukavaa :)

SEURAAVAT VAATIVAT HARJOITUSTA:

- uusintatiet "kesyjä", mikä on tietysti vielä tässä vaiheessa ymmärrettävää ja helpommilla teillä saadaan paremmin ehjä suoritus (vähemmän riskiä). Jatkossa jos sijoituksia mielii saada on kuitenkin tätä parannettava ja opeteltava kääntämään heti esteeltä jo uuteen suuntaan ja saatava muutenkin uusintaan lisää vauhtia, kuitenkaan päästämättä Milkaa pitkäksi. 

- hevosta saatava vielä enemmän takajaloilleen, laukkaamaan aktiivista laukkaa ja pää ylemmäs > terävämpi ponnistus. Vaatii aktiivisen laukan (pohkeella reippaammin, tarpeen mukaan herätys raipalla) ja kunnon pidätteen. Itse täytyy myös pysyä pystyasennossa ja nousta siihen heti esteen jälkeen.

- katse, saisi olla paremmin ja nopeammin seuraavalle esteelle

- tasapaino heitteli välillä esteen jälkeen > paino paremmin jalustimille ja katse ylös helpottaa myös tätä

Seuraavat kisat on oman seuran seurakisat nyt sunnuntaina.

xxx

Tässä muutama kuva Milkasta, joissa ekoissa ekaa kertaa tänä vuonna laitumella. Viimeisissä Milka sai päähänsä seppeleen 10-vuotispäivän kunniaksi. ONNEA MILKA 10 V!

10-vuotias <3

Ratsasta suoraan esteen jälkeen! (kisat 17.4)

Olipa vaan hyödylliset kisat 17.4. kun ilmeni uusi asia mihin pitää alkaa panostaa myös harjoittelussa. Olen jo ollut pidemmän aikaa tietoinen, että heikko kohtani on sarjat (ja kolmen laukan välit), niitä ei ole tullut harjoiteltua juuri lainkaan, joten olen mennyt aina "soitellen sotaan" ja ratsastanut sarjalle sen kummempia miettimättä ja toivoen parasta. Yleensä sarjoilla onkin näkynyt mielenkiintoisia toteutuksia; tekemällä 2 laukkaa sarjaväliin tarkoitetun yhden sijaan, kiipeämällä A osa, hyppäämällä kaukaa B osalle tai tulemalla vinosti B osalle esteen reunaan jolloin on aina vaarana myös ohimeno... :D Tästä on siis vain varaa parantaa. Pitää esittää Sannalle toive että ruvetaan nyt toden teolla harjoittelemaan näitä. Uutena hankaluutena näissä kisoissa ilmeni sitten se, että Milka kääntyi/oikoi liian nopeasti heti hypystä menosuuntaan, jolloin tiet seuraavalle esteelle hankaloituivat huomattavasti ja 90 cm luokassa myös 4 vp aiheutui tästä, kun ei millään olisi keretty seuraavalle esteelle, kun olisi pitänyt päästä kunnolla kulmaan jotta tie esteelle olisi onnistunut. Tähän on myös nyt kiinnitettävä huomiota ja täytyy ratsastaa itse tarmokkaammin teitä, jotta Milka ei saa niitä itse päättää. Lisäksi huomattiin, että Milka tarvitsee panssarisatulavyön hypätessä 90 cm korkeuksissa, etuset ottaa mahan alle.. Joten paljon tuli uutta oppia, hyvä että tuli lähdettyä :). Ettei ihan synkistelyksi meni, niin oli kisoissa myös onnistumisia, suht eheät radat, hyviä hyppyjä, hyviä teitä, hyvä tempo ja rytmi ja ratsastin rohkeasti. Ja nyt huomaa, että pystyy jo vähän nautiskelemaankin menosta ainakin turvallisissa oman seuran kisoissa, ei ole koko aikaa paniikki päällä vaan pystyy jopa hengittämään ja ajatellakin jotain :D :D

Verryttely oli ulkona ja tässä alkuun on hieman verkkakuvia. Kuvia hankin Pinja Kumpulaiselta. Kaikki postauksen kuvat c. Pinja Kumpulainen. Mielestäni tosi kivoja kuvia tulikin. Radat videoi Liisi Nevalainen. Kiitos molemmille!

80 cm oli arvostelulla 367.1 (A2/taitoarvostelu) ja tavoitteena oli päästä uusintaan, jotta saisin myös taitoarvostelun. Kakkoselle tuli pieni kiipeäminen ja hetken jo ajattelin, että siinä meni tsänssit uusintaan, mutta puomi pysyi onneksi ylhäällä. Muutenkin radalla oli pientä säätämistä... Alla video radasta omin kommentein ja lopussa tuomarin taitoarvostelukommentit. Sijoituimme tällä suorituksella toiseksi taitoarvostelupistein 7.

80 cm. Linkki videoon.

Tässä oiotaan heti esteeltä, ei ollut edes aikaluokka.

Eka kerta, kun jalka on ok..

Hupsista, pääsi yllättämään kun lähti vähän kaukaa. 

Tämä oli molemmissa luokissa sama homma samalla esteellä.

Kunniakierroksella :)

90 cm verkassa pysty ja okseri näyttivät taas aika isoilta omaan silmään ja ilmeisesti tuntuivat myös Milkasta isoilta, koska ensimmäisillä hypyillä molemmille rämäytettiin puomit kunnolla alas. Otin kaksi hyppyä ensin pystylle, joista jälkimmäinen hyvä ja samoin okserille. Milka huomasi siis kantapään (tai pitäiskö sanoa kavion ;)) kautta että nyt täytyykin jo alkaa vähän tekemään hommia ja ruvettava hyppäämään. 80 cm menee siltä helposti, mutta 90 vaatii jo vähän ponnistusta. Viimeisen okseriverkkahypyn jälkeen Milka oli mukavasti täpinöissään ja innokkaan tuntuinen, joten radalle oli kiva lähteä. En käyttänyt enää tässä vaiheessa mahdollisuutta hypätä vielä yhtä estettä maneesissa, kun viimeinen verkkahyppy oli niin hyvä. Jos tämä maneesiverkkahyppy olisi epäonnistunut, niin radalle ei olisi ollutkaan enää niin varma ja mukava olo lähteä. Rata oli lyhyt; vain 7 estettä, mikä oli tietysti hyvä kun oli jo toinen luokka alla ja itselläkin toinen kerta 90 radalla. Radankävelyssä mokasin muuten siten, että menin kävelyyn ja tajusin, etten ollut katsonut ollenkaan ratapiirrosta ennen sitä :D (voi blondi). Onneksi se oli suht lähellä niin kerkesin käydä lunttaamassa. Rata oli myös hyvin selkeä ja jäi hyvin muistiin,

Alla video radasta muutamalla omalla kommentilla höystettynä. Ihan ok rata, kannatti mennä 90 cm (kk sitten menin samoissa kisoissa vielä 2 x 80). Milka hyppäsi hyvin ja itsekin keikuin mukana suht mallikkaasti.

90 cm clear round linkki videoon

90 cm eka este, melko keskittynyt (?) ilme

Eli plääni selvä: Harjoitteluun sarjat, esteen jälkeen suoraan ratsastaminen ja ikuisuusongelma vielä puutteellinen esteistunta, jossa jalat karkaa hypyssä liian taakse (niitä toistoja, toistoja) ja se vatsapanssarin hankinta. Seuraavat kisat suunnitelmissa kk päähän (debyytti 2-tasolla).

Kevään eka estevalmennus ulkona

Moi,

Viime sunnuntaina oli kevään ensimmäinen estevalmennus ulkokentällä. Kyseessä oli vierailevan valmentajan Petri Tolmusen estevalmennus. Kävin viime kesänä Petrin maastoestevalmennuksessa yhden kerran, mutta rataesteillä siis nyt ensimmäistä kertaa hänen ohjauksessa. Pidin paljon siitä, että Petri otti ratsukot sekä alkuun että loppuun keskusteluun keskelle, jossa kyseltiin alussa kuulumiset ja missä ollaan nyt menossa ja lopussa annettiin vielä palaute valmennuksen sujumisesta ja vinkkejä jatkoon. Tästä välittyi, että hän on kiinnostunut kaikista ratsukoista ja hänellä oli kaikille jotain henkilökohtaista palautetta ja ohjeita. Kerron ensin valmennuksen tehtävistä ja lopussa on video.

Tulimme ensin suoraa linjaa oikeaan kierrokseen, jossa ensin tultiin ravipuomit, joiden jälkeen nostettiin laukka. Laukassa sitten puomi, jonka päälle voltti (eli puomi ylitettiin kahdesti). Askeleet osuivat ihan mukavasti puomille, mutta laukka olisi voinut nousta terävämmin ja hieman nopeammin heti ravipuomien jälkeen. Seuraavaksi tultiin samaa tehtävää, siten että laukkapuomien kohdalla oli ristikko. Kerran ponnistuspaikka tuli vähän lähelle, mutta tämä saatiin korjattua seuraavalla kerralla.

Seuraavaksi tulimme vasempaan kierrokseen pystyä, jonka alla oli vaneri-ankka koriste. Tarkoitus oli tulla tehtävälle tasaisessa laukassa, ettei rytmi muuttuisi esteelle tullessa. Meni ihan ok, mutta vähän se ankka taisi menoa hyydyttää viimeisillä askeleilla.

Sen jälkeen siirryttiin taas ensimmäiselle linjalle, jossa tultiin okseri ja 5 laukkaa pystylle. Ensimmäinen kerta meni pieleen, kun tulin aivan liian pienessä laukassa tehtävälle ja okseri otti vähän osumaa. Ohjeena oli tulla selkeästi paremmassa ja rytmikkäämmässä laukassa ajatellen eteenpäin. Videolla näkyykin epäonnistunut ja onnistunut versio tästä.

Sitten tultiin kolmen esteen tehtävää; oikeassa laukassa lankkuesteelle, jolta tiukka kaarre vasempaan, suora linja ankalle ja lävistäjällä oleva isompi okseri. Lankku- ja ankka meni ok, mutta laukka hiipui kaarteessa matkalla okserille, joten sille ei kovin hyvää hyppyä tullut. Tässä ohjeena oli ylläpitää laukka rytmikkäänä kaarteen läpi. Okseri myös näytti silmääni aika isolta, joten taisin myös itse hieman jännittää ja kytätä sitä.

Lopuksi yhdistettiin tehtävät ja tultiin pari kertaa 5:n esteen rata. Myös viimeinen okseri ylittyi viimeisellä kerralla hyvin.

linkki videoon valmennuksesta. 

Kuva on vähän heiluva, mutta siitä saa ainakin käsityksen tehtävistä. 

Tärkeimpänä antina valmennuksesta jäi mieleen kaarteiden ratsastamisen tärkeys ja vaikutus niitä seuraaviin hyppyihin sekä ratatemmon ylläpitäminen heti alusta alkaen. Omaan ratsatukseeni olin suht tyytyväinen. Vähän se viimeisen okserin turha jännittäminen jäi vaivaamaan, mutta ei ne esteet enää niin isoilta näytä kun saa vaan riittävästi rutiinia myös isompien hyppäämisessä. Joten toistoja vaan niin hyvä tulee :) Valittelin Petrille sitä, että meillä tuppaa välillä ponnistus lähtemään turhan läheltä ja olenkin nyt opetellut uskaltautumaan lähettämään Milkan hyppyyn kauempaa. Hänen mielestään esim. tässä valmennuksessa ponnistuspaikat olivat hyvin kohdallaan ja lähempää hyppääminen enemmän ylöspäin kuin pitkältä pitkälle kehittää enemmän hevosen ponnistusvoimaa. Petrin mielestä meillä sujuu ihan hyvin, kunhan muistan huolehtia laukan rytmistä läpi radan :)

xxx

Tänään kävimme oman seuran estekisoissa ja hypättiin 80 cm sijoittuen 2. (toisessa vaiheessa taitoarvostelu) ja 90 cm clear round (4 vp, jouduin tekemään ylimääräisen voltin radalla). Tästä lisää seuraavaksi, kunhan saan kuvia kisoista.

Parit kisat

Moi,

Varoitus, sekava postaus luvassa... Viikko sitten kisattiin oman seuran kisoissa ja siitä viikko takaperin toisissa maneesikisoissa vähän isommassa maneesissa. Noissa ekoissa kisoissa olin ilmoittautunut vain 80 cm luokkaan, jossa arvostelu oli 367.2 siten, että perusrata oli arvostelulla A1 eli saman virhepistemäärän saaneet ratsukot olivat tasavertaisia ja 0-radalla pääsi uusintaan, joka arvosteltiin sitten taitoarvostelulla. Olin luullut että koko luokka on taitoarvosteluna, kannattaisi näköjään opiskella hieman sääntöjä :). Paikalla iski sitten kyllä paniikki, että kyllä inhottaa jos saadaan puomi, eikä pääse koko taitoarvosteluun.

Missäs se kamera olikaan, smile vain puuttuu ;)

kuvat c. Saija Laari, hauska kuvasarja hypystä; pikkasen nopeemmin 

pitäs saada ittensä balanssiin ja katse ylös heti hypyn jälkeen!

Kun päästiin kisapaikalle, oli Milka silmät puoliummessa ja lähes nukuksissa (kiima?). Onneksi hän sentään siitä hieman virkosi kun siirryttiin maneesiin verkkaamaan. Verkassa tuli huonoja ja hyviä hyppyjä. Herättelin Milkaa vähän ratsastamalla reipasta laukkaa kevyessä istunnassa. Alla video 80 cm:n radalta (hieman kaukaa kuvattu, mutta kyllä siitä jotain osviittaa menosta saa). Perusrata tuli puhtaasti, muutama mielenkiintoinen lähestyminen mahtui joukkoon ja tempo oli aika huono. Mutta uusintaan päästiin. Taitoarvostelusta tuli aika surkeat arvostelut, tiedän kyllä että tyyli on vielä miun menosta melko kaukana ja varsinkin jos laukka ei rullaa hyvin, ei askeleetkaan osu esteille. Onneksi päästään viikoittain treenaamaan, niin eiköhän se meno tästä myös tyylillisesti parane :) Kommentit kokosin videon loppuun, mutta laitetaan ne vielä tähänkin; Kantapää alas, katse ylös, rytmi/tempo hiipuu, säilytä rytmi radan läpi, tänään laukka vähän ponneton > ponnistuspaikat. Vahvuudeksi merkattu tiet ja lähestymiset (tässä tapauksessa varmaan nuo tiet olivat ok, lähestymiset ei niinkään :D) 5,5 pistettä eli välttävä-tyydyttävä asteikon mukaan. Kun oli tarjoutunut mahdollisuus, niin otin vielä samaan syssyyn myös B-merkin merkkisuorituksen (viime kerran B-koe merkattiin C:nä), sen kommenteissa oli lisänä esteistunta pysyy ja myötääminen sopivaa esteisiin nähden ja rasti ruudussa hyväksytty (jippii). Eihän tähän suoritukseen tietenkään tyytyväinen voi olla, mutta tyytyväinen olin siihen, että päästiin uusintaan, muistin ainakin esteiden päällä katsoa eteenpäin ja 80 cm ei korkeutena tuntunut päätähuimaavalta/liian korkealta ja siksipä päätin jälki-ilmoittautua ekaan 90 cm starttiini!

80 cm, linkki videoon

90 cm verkassa taas huomasin välillä jääväni itse tuijottamaan estettä ja olin jännittynyt, jolloin lähestymiset/hypyt olivat myös huonoja. Kun muistin (tai miuta muistutettiin ;)) rentoutumaan, heti meni paljon paremmin. Radalla perusrata oli ihan hyvä, sarjan b osa tuli sisälaitaan, mutta muuten ok. Sitten uusinnassa alkoikin ongelmat... Perusradan viimeiseltä esteeltä oli kaareva linja noin 5 askelta sarjalle, mutta en ollut ikinä valmis okserin jälkeen sarjalle. Ei ollut katse sinnepäin ja okserin isompi hyppy heilautti omaa tasapainoa (videolta katselin, että taisi olla myös väärä laukka), ja niin painateltiin suosiolla ohi koko sarjasta. Uudella yrittämällä sitten yli, taas sarjan b osa oikeasta laidasta tolppaa hipoen... Toiseksi viimeisellä esteellä, joka oli okseri vasemmasta laukasta lähestyen ja okserin jälkeen olisi ollut kaarros oikeaan, Milka puikkasi taas vasemmalta puolelta ohi kuten B-merkin estekokeessa tässä joku aika sitten. Joten hylkäys tuli uusinnassa. Ilmeisesti kyttäsin itse estettä, jolloin askel ei sopimut, enkä tukenut tarpeeksi vasemmalta ja antanut napakkaa apua, jolloin huonommastakin paikasta olisi voinut hypätä ja Milka katsoi paremmaksi väistää esteen. Video katkeaa tähän, mutta sain vielä mahdollisuuden ratsastaa radan loppuun ja loppuun asti tultiin toisella yrittämällä. Perusrataan ja siihen, että uskalsin ylipäätään osallistua 90 cm luokkaan, olin ihan supertyytyväinen. Tässähän oltiin tavallaan aikataulusta edellä kun aiemmin oli valkun kanssa puhe, että ulkokaudella menen ekan kerran 90 cm. Tietysti olisin voinut ratsastaa paremmin myös sen uusinnan, mutta tästä on hyvä jatkaa. Ei vaan nyt keskittyminen riittänyt loppuun asti, oli sen verran jännää kummiskin ;)

90 cm, linkki videoon

hieman oikeassa laidassa

Edustava ratsukko, buhahaa :D Kaikki kuvat yllä c. Saija Laari, kiitos kuvista!

xxx

Viikon päästä näistä kisoista oli sitten oman seuran tallilla kisat, koska maneesi on pienempi ja pohja hieman pehmeä, päätin mennä 2 x 80 cm ja jättää 90 cm tällä kertaa välistä. Ensimmäinen luokka oli arvostelulla 367.1. Tultiin sen verran kiireellä kisapaikalle, etti radan opettelulle jäänyt paljonkaan aikaa ja pelkäsinkin kokoajan etten tule sitä muistamaan. Alussa Milka oli verkassa aika hidas ja tahmea, ekat verkkahypyt olivat aika hirveitä ja Milka hieman kiemurteli estettä lähestyessä (liekö syynä kun hypättiin katsomopäätyä päin). Otin ehkä 3-4 verkkahyppyä verkka-pystylle tähän oikeaan kierrokseen. Kun suuntaa vaihdettiin ja hypättiin verkkaesteenä maneesin toisessa päädyssä olevaa okseria, oli allani tuliterä ferrari äskeisen ladan sijaan :D. Estehevonen oli herännyt ja hypyt olivat hyviä ja ponnistukset teräviä. Verkka-aika oli todella lyhyt, ei siinä ehtinyt paljoa säätöjä taipumisessa tai kuuliaisuudessa tehdä, oli mentävä niillä mitä oli. Pari kierrosta ravia, laukkaa ja verkkahypyt ja omaa vuoroa odottamaan. Hermoilin odottaessani sitä, muistanko radan ja kertasin sitä päässä taukoamatta.

Kun tuli meidän vuoro ja lähdettiin liikkeelle oli allani yhä tuo säpäkkä ferrari, jolloin kaikki oli vaan niin helppoa. Kaikki lähestymiset tuli hyvin, vauhti oli hyvä, itselleni jäi tehtäväksi vain ohjailu, hypyissä mukana pysyminen ja se radan muistaminen :) Uusinnan toiseksi viimeisellä esteellä meinasin ratsastaa yhden esteen ohi ja huusinkin mennessäni "apua ;)!", mutta onneksi ehdin kääntää sille vielä ja 0:lla tultiin maaliin. Radasta ei ole hirveästi muistikuvia, kaikki tapahtui niin nopeasti. Radan jälkeen Milka sai vielä kivat säpsyt yleisön aplodeista ja laukkasi innoissaam hetkisin lähes kiitolaukkaa. Sai toinenkin vähän purkaa energiaa.. Voitto tuli ja mukavinta oli kun palkintojen jaossa sain kuulla viime kisojen taitoarvostelutuomarilta, että nyt rata oli todella paljon parempi kuin viime kisoissa. Jes! Eli kaikki on kiinni siitä laukan rytmistä! Milkalla on kuitenkin todella erilaisia päiviä, joskus laukka on laiskempaa ja joskus ihanan energistä ja rytmikästä, joten sopii toivoa että joko a) opin ratsastamaan Milkasta energisen ja laukasta hyvän tai b) Milkalla sattuu olemaan hyvä päivä kisoissa :D Kerrankin sattui sitten muuten siten. ettei kukaan muistanut ottaa tästä radasta videota. Kyllä harmittaa, kun tämä oli varmasti kautta aikojen paras ratani ja sen katsomisesta olisin varmasti saanut myös itse oppia ja tsemppiä vaikeampina hetkinä. No ei voi mitään, kaikkea aina sattuu ja tapahtuu.

 "Kai tästä nyt jotain namipalkkaa sai;)"                                  Ruusukehai :D

Seuraava luokka oli sitten vapaasti valittava korkeus arvostelulla A.0.0. clear round, eli puhtaalla radalla saa ruusukkeen ja sijoituksia ei jaeta. Valitsin korkeudeksi 80 cm, tosiaan kun maneesi on vähän pienempi niin en hennonnut valita 90 cm ja saan kuitenkin arvokasta kokemusta ja ratarutiinia kun menen kisoissa 2 luokkaa. Tästä luokasta on video (alla), mutta meno ei ollut enää niin "loistokasta" kuin ekassa luokassa. Milka ei ollut enää niin kovasti menossa, paras terä laukasta oli poissa ja moneen puomiin saatiinkiin tehtyä iso kolaus. Puomit pysyivät kuitenkin ylhäällä ja tultiin puhtaalla radalla maaliin saaden ruusuke. Paras puhti siis sekä itseltä, että hevoselta poissa toiseen lähtöön, mutta kaiken kaikkiaan todella hyvä kisapäivä, olen happy.

80 cm clear round, linkki videoon

Nyt pieni kisatauko, seuraavat kisat luultavasti taas Iralla 17.4. mikäli kuljetuskoppi on kunnossa. Nyt siinä on vähän laittoa, kunpa tulisi sillä kuntoon, tai sitten jäämmekin hieman pidemmälle kisatauolle.. :(

xxx

Joku aika sitten haaveilin myös täällä blosgissa uusista jalkkareista ja Helsinki Horse Fairista tulikin uudet jalustimet hankittua. Varaa ei tällä hetkellä ole mihinkään jineihin tai tech:eihin, joten päädyin 45 euron hintaisiin jalustimiin, joissa on pitävä, leveä, rosterinen "raastinrauta" jalansija. Ei ole nyt noissa kaksissa edellisissä kisoissa kertaakaan lähtenyt jalustin jalasta tai valunut pois päkiältä, joten nyt voin jo sanoa, että kyllä kannatti! Viereisessä kojussa oli muuten samaiset jalustimet 80 euroa, onneksi tuli sen verran kierreltyä, että bongasin nämä edullisemmat. Ja sitten huomasin jalkkareihin sopivan huovan, niin pitihän sekin napata matkaan. Nyt on meilläkin edes joku varuste sävy sävyyn :D. Muita ostoksia oli iso loota heppanamuja ja käynti ratsastussimulaattori Simon selässä. Siellä selvisi, että kaikissa askellajeissa miun paino on enemmän vasemmalla puolella ja vasen pohje on heikompi ja vaikeampi käyttää ohjeen mukaan, eli motoriikka oikeassa jalassa/pohkeessa on parempi ja oikean pohkeen apu on vahvempi. Liekö johtuu osin siitä, että kun Milka tykkää kaatua oikealle, niin olen sillä jalalla tottunut korjaamaan sitä vasemmalle/työntämään vastaan. Vaikka korjaus lienee pitäisi tulla enemmän ulkoavuista (?)

 Messuhankinnat

xxx

Sori muuten nuo vanhat musiikit ratavideoilla, ei oo tullut vähään aikaan iPodia ladattua ja sieltä löytyy aika vanhoja biisejä. Tykkään kuitenkin itse enemmän videoista musiikilla, toivottavasti katselijatkin vähintään sietää niitä jos joku joskus sattuu videoita katselemaan ;)

Nyt on tullut aika harvakseltaan päiviteltyä blogia lähiaikoina (vain kisat), mutta yritän parantaa tapani ja päivittää esim. valmennuksista tms. On vaan vähän tylsää, kun niistä ei ikinä ole videomatskua.

P.s. En ole vieläkään hommannut sitä 2-tason lupaa. Kai se nyt jo sitten pitäisi! Kun kerran näyttää siltä että pystyn sitä 90 cm alkaa hyppäämään. Kai se on ollut joku psykologinen juttu, etten ole lupaa vielä hankkinut, jos en olisikaan pystynyt siirtymään 90 cm-luokkiin :D Sentään sääntökoulutuksen kävin, joten luvan saaminen on vain hakemisen (ja maksamisen) päässä.