Jaettu ilo on paras ilo?

Puolentoista viikon aikana on tullut istuttua hevosen selässä noin puolisen tuntia. Aivan liian vähän, vieroitusoireita alkaa olla jo ilmassa. Onneksi tuleville viikoille on varattu valmennuksia, joiden odottelu tuo hieman lohtua ;) Ratsastustauko johtuu siitä, että oon käyttänyt perhettä ja kaveria ratsastamassa ja auttanut varustelussa ja seurannut menoa.

Ensin kävin kaverin kanssa tutustumassa Milkaan. Pidin hänelle samalla puomitunnin samoilla harjoitteilla, joita ollaan tehty Sannan valkassa. Hirveästi ei ole tullut muiden ratsastuksia seurattua, joten oli vaikeaa antaa neuvoja, mutta hyvin ratsukko eteni kuitenkin. Milka oli hurmaava, kuten aina :).

Joulupäivänä käytiin sitten isännän kanssa tallilla kahdestaan. Isäntä ratsasti toista kertaa (kaverinsa polttareissa oli mennyt pätkän talutuksessa muutamia vuosia sitten). Varustauduin riimunnarulla ja liinalla. Aluksi taluttelin ja harjoiteltiin kääntämistä ja pysähtymistä. Seuraavaksi otin liinaan ja ratsukko pyöri ympyrällä ja taluttelin liinassa pienen matkan päässä ja mies sai harjoitella voltteja miun ympäri. Kaikki näytti sujuvan hyvin, joten irrotettiin sitten liinakin ja mies pyöri Milkan kanssa itsenäisesti käynnissä ympäri maneesia. Hyvin meni, oppi heti kääntämisen ja pysähtymisen. Ja suu oli messingillä, mukavaa puuhaa. Tuumasi lopettaessaan, että voisi tulla joskus toistekin, Milka oli todella rauhallinen, luotettava ja kuuliainen alkeisratsu <3.

Tämän jälkeen ratsastelin itse. Harjoittelin viime lady-tunnilla aiheena olleita sulkutaivutuksia. Suoralla uralla sulkutaivutus käynnissä oli helpon tuntuista, lävistäjälinjalla oli sitten enemmän hankaluuksia. Taivuttelin myös volteilla ja laukkailin hiukan.

Muutaman päivän päästä vein sitten paikkakunnalla talvilomaa viettävän siskoni puolen vuoden tauon jälkeen ratsastamaan, yllätys, yllätys, Milkalla :). Teetin ympyrällä tötteröiden pujottelua ja taivuttelua käynnissä ja ravissa, väistöjä myös tötteröitä väistellen ja laukkaa ympyrällä. Lopuksi ä ravissa lyhyeltä sivulta pituushalkaisijan suuntaiselle linjalle kääntyen ja pohkeenväistöä kohti uraa, heti uralle tullessa suoraan väistöstä laukan nosto.

Ratsastus sujui hyvin, toki puolen vuoden tauko näkyi hieman. Esimerkiksi käsien asento oli hieman jäykän näköinen, Tähänkään en osannut kovin paljon neuvoja antaa, muuta kuin yritä rentouttaa kädet ja pidä kyynärpäät koukussa, käsi joustavana. Helpommin sanottu kuin tehty... Sisko tykkäsi Milkasta ja yllättyi että ratsastus sujui niinkin hyvin. Milka oli energinen ja sopivan vauhdikas. Puolitoista vuotta sitten käytiin myös yhdessä milkailemassa, joten Milka ei ollut hänelle ihan uusi tuttavuus. Tässä pari heilahtanutta otosta siskon ratsastuksesta.

Kivaa että ollaan saatu vietettyä yhteistä aikaa mukavan asian äärellä. Milka on hurmannut jokaisen ratsastuskaverin ja toiminut esimerkillisesti. Kaipuu satulaan on kova ja motivaatio oppimiseen on ainakin kohdillaan nimim. 2 yötä valkkaan on laskin aivan itse :D

19.12. lady-tunti ja pikkuisen Milkailua

Eilen meillä oli ratsastuskoululla lady-tunti, tunnilla oli 4 ratsukkoa. Ratsuna miulla oli uusi tuttavuus torinhevostamma Veera. Tunnin teemana oli sulkutaivutukset. Itse ratsastuksesta ei ole kuvia, mutta tässä pari karsinassa napattua kuvaa Veerasta.

Veera -lempeä jätti lukee ovessakin :)

Aluksi teimme serpentiiniuraa käynnissä eli uralta tultiin taivuttaen keskemmälle ja taivutettiin heti takaisin uralle tehden kiemuraa. Tarkoitus oli saada hevosta taipumaan sisäpohkeen ympärille, harjoitella asetusten ja pohjeapujen paikkoja ja tehdä symmetristä kuviota. Tätä tehtiin molempiin suuntiin ensin käynnissä ja sitten kevyessä ravissa. Ravissa kiemurat saivat olla isompia, tarvittaessa ihan loivaa kiemurauraa. Sain Veeran taipumaan ihan mukavasti, toki jäi vielä parannettavaa. Veeralla oli hiukan liian verkkaiset liikkeet makuuni, vaikka se kuuntelikin pohjeapuja ihan mukavasti, Yritin keskittyä istuntaan joka ei jarruttaisi hevosen menoa entisestään eli yritin avata lonkkia ja varoin puristamasta reisillä/polvilla satulaa. Samalla yritin pitää lantion alla ja selän suorana, eikä notkolla kuten miulla on ollut taipumuksena. 

Sitten aloimme tekemään uralla sulkutaivutusta. Sisäpohje eteen, ulkopohje taakse. Hevosen turpa menosuuntaan (suoraa kohti uraa), pieni asetus sisään ja takapää hieman uran sisäpuolelle. Tässä oli ongelmana se, että lähdin tekemään liian suurta taivutusta ja menikin hetken ennenkuin hiffasin, että ei haeta niin isoa taivutusta ja tosiaan turpa menosuuntaan, eikä uran sisäpuolelle (hevonen alkoi olla jo lähes poikittain ja eteneminen tyssäsi). Yllättävän pieni taivutus riitti opelle, olen kuvitellut sulkutaivutuksen hieman isommaksi, No voi olla että on makuasioitakin.. Täältä Kootussa Ravissa -blogista löysin hyvän tietopaketin eri taivuksista. Ja täältä Annakilpeläinen Hevoselämää sivustolta myös. Pitää vielä itsekin palata näihin tarkemmin, ennen kuin yritän treenailla sulkuja Milkan kanssa.

Seuraavaksi otettiin ravi sen jälkeen kun oltiin suoristettu hevonen taivutuksen jälkeen ennen lyhyttä sivua, seuraavan pitkän sivun alkuun tehtiin voltti ja ennen uralle tuloa siirrettiin käyntiin ja tehtiin sama sulkutaivutus uralla. Voltilta olikin "helppo" jäädä jo sopiviin asemiin sulkutaivutukselle. Alkoi jo sujua paremmin :) Selkeästi Veera kuitenkin vastusteli asetusta/taivutusta, ehkäpä kuolaintuntuman ja käden olisi pitänyt olla pehmeämpi...

Sitten aloitimme sulkutaivutuksen tekemisen lävistäjällä. Eli pitkälle sivulle tultaessa käännyttiin lävistäjälle, jossa tehtiin sulkutaivutusta lävistäjän mallisella uralla pituushalkaisijalle. Pituushalkaisijalla suoristettiin ja ravattiin L:ään, josta käännyttiin samaan kierrokseen, mistä oltiin lähdettykin. Ennen lävistäjää taas lyhyellä sivulla siirtyminen käyntiin. Tässä kaikilla menikin hetki ennenkuin ymmärrettiin mihin suuntaan ollaan menossa ja mihin suuntaan hevosen täytyy asettua ja mihin suuntaan pylly näyttää :D Onneksi joukossa oli yksi kokeneempi ratsastaja, joka oli tehnyt näitä aikaisemminkin. Hän toimikin hyvänä esimerkkinä, jotta muutkin alkoivat oivaltaa millainen harjoituksen kuuluisi olla. Kun ymmärsin mistä on kyse harjoitus alkoi sujua ihan hyvin, käynti ei tosin pysynyt ihan tahdikkaana vaan välillä vähän jumiteltiin. Hevosen turpa näytti siis lävistäjän vastakkaiseen päätyyn, takapuoli siihen lyhyeen sivuun päin jolta oltiin tulossa ja hevonen itse oli pituushalkaisijan suuntaisena. Pohjeavut: sisäpohje edellä ja ulkopohje takana ohjaamassa takapäätä väistöön. Asetus oli hieman sisäänpäin, tässäkin meinasi välillä tulla liioiteltua. Kun tätä oli tehty muutamia kierroksia näin, aloimme nostaa laukan L päädystä ja laukattiin toinen pitkä sivu, josta tultiin sulkutaivutus lävistäjällä taas samalla tavalla. Veera nosti ihan mukavasti laukan, mutta laukka meinasi pudota ennen aikojaan ja putosikin muutaman kerran kun en huomannut vaatia etenemistä tarpeeksi. Veera ei myöskään halunnut mennä ihan L kirjaimen kohdalta uralle (ovi on siinä), vaan kyttäsi vähän ovea ja yritti oikoa päädyssä. Muutamalla kierroksella sulkutaivutus tultiin myös ravissa, siinä Veera luuli ilmeisesti että kuuluu nostaa laukka kun ulkopohje oli takana ja sisäpohje edessä, mutta pidätteillä pysyi kuitenkin ravissa ja ihan kivat sulkutaivutukset saatiin ravissakin. 

Kaiken kaikkiaan tunnista jäi ihan hyvät fiilikset. Tuli ainakin opittua uutta ja voin yrittää sulkuja myös Milkan kanssa omissa treeneissä. Veera oli ihan kiva ratsu. Hiukan verkkainen makuuni, mutta muuten jees. Veera on aika toivottu tunnillamme, joten oli ihan kiva päästä itsekin ainakin kerran kokeilemaan :)

Milkan kanssa käytiin maastossa viime viikolla. Pääosin käveltiin metsäpolkuja ja ravattiin isompia metsäteitä. Laukkasuoralla (raviajajien tekemä suora maastossa) otettiin sitten laukkaa ja toisella laukkapätkällä taisi tulla pari pukkiakin ja laukan jälkeen oli hieman vaikeuksia saada Milka rauhoittumaan, siinäkin tuli muutamat sivuloikat. Selässä kestettiin kuitenkin onneksi :D. En tiedä oliko Milka niin innostunut, ennen laukkaa se vähän pälyily ympärilleen ja lumessa oli tuoreet hevosen ja ravikärryjen jäljet, joten saattoi ottaa niistäkin kierroksia, jos haistoi toisen hevosen lähellä. Noh, tilanteen rauhoitutttua sain kuitenkin rauhallisen laukkapätkän vielä toiseenkiin suuntaan ja laukkasin vielä myöhemmin myös toisessa paikassa. Kiva maasto oli kuitenkin :)

Toisena päivänä kävin ratsastamassa itsenäisesti Milkalla. Tehtiin vähän sekalaisia harjoitteita, kuten pysähdysiä, voltteja kulmiin, pituushalkaisijalla ratsatusta ja laukkaa. Ongelmana oli se, etten saanut sopivaa tuntumaa. Tuntui että Milka yritti kokoajan väistellä kättä ja ohjat joko roikkuivat tai olivat liiankin kireällä. Täytyy nyt ottaa ihan asiaksi tuo sopivan tuntuman saaminen ja ratsastaminen pohkeella kohti ohjia!

Tässä Milka maastoilutunnelmissa:

Kaikenkarvaisia kuulumisia

Tässä onkin taas tovi vierähtänyt viime postauksesta.. Pitää yrittää muistella mitä kaikkea tässä on nyt tapahtunut.

Kuva kisoista 30.11. Ravilisäys kevennyksellä. Kuva R.Laulajainen.

Aloitellaan vaikka siitä, että koska meillä ei nyt joulukuussa ole oman ratsastuskoulun vakkaritunteja kuin 19.12., tein vierailun toiseen ratsastuskouluun. Olin käynyt sillä tallilla muutamia kertoja joskus ennenkuin lopetin ratsastuksen eli yläasteella. Muistoissa oli että opettaja oli hyvin perusteellinen ja mieleen on jäänyt varsinkin se että opettelimme jalan asentoa pitkään ja hartaasti ;). Talli oli siisti ja hevoset taitavia. Nyt aika oli tehnyt tehtävänsä tallille ja se ei ollut niin siisti kuin muistoissani. Tallille oli tullut maneesi. Maneesissa oli esteet keskellä kenttää ja muuta tavaraa (tuoleja, kakkasankoja..), joka hieman kummastutti, kun muilla talleilla joissa olen käynyt ei kentällä ole ollut mitään "ylimääräistä". 

Kävin ensimmäisen kerran tallilla tiistaina ja sain ratsuksi Joonaksen. Joonas oli kuntoon laittaessa hieman hapan, mutta ei onneksi kuitenkaan pahemmin. Ratsastaessa liikkeet olivat hieman verkkaiset, mutta sain hänet kuitenkin liikkumaan ihan kivasti. Säkää Joonaksella oli noin 170 cm. Tunti oli vähän helpomman tason tunti ja siellä olikin sekalaista väkeä yhteensä 4 ratsukkoa. Teimme pohkeenväistöä etuosa uralla ja sitten keskihalkaisijalta uralle, Joonas toimi näissä kivasti. Se astui kunnolla ristiin ja se oli helppo pitää suorana. Lisäksi teimme vähän laukkaa, nostettiin päädystä voltilta ja laukattiin pitkä sivu. Kaikenkaikkiaan tunnista jäi ihan positiiviset fiilikset, ja päätinkin mennä seuraavalla viikolla tutustumaan myös edistyneempien keskiviikon tunnille. 

Tallin pitäjä oli itse matkoilla ja olikin unohtanut ilmoittaa minut tunnille, joten olin hieman ihmeissäni että kellähän ratsastan vai ratsastanko ollenkaan... Ratsuksi löytyi Tuukka, hänelle kaavailtu ratsastaja ei saapunut paikalle. Tuukka oli melko matala (about 150 cm) jäykähkö ja liikkui myös aika verkkaisesti. Käynti oli hauskan kamelimainen. Kuitenkin Tuukka oli hieman kyttäilijä ja kuulinkin että tekee välillä lähtöjä. Kerran säikähtikin ovipäädyssä jotain ja otti pienen lähdön, mutta ei ollut paha... Meitä oli vain 3 ratsukkoa ja teimme aluksi käynnissä ja ravissa tempon vaihteluja ihan uralla. Tuukkaa sai hieman herätellä, mutta lähti kuitenkin liikkumaan paremmin. Teimme ravissa voltteja ja ympyröitä ja harjoittelimme hevosen saamista sisäpohkeen ja ulko-ohjan väliin. Tämä ei oikein onnistunut koska Tuukka oli aika jäykähkö, enkä saanut sitä kunnolla taipumaan. Samaa tehtiin sitten myös laukassa. Laukkaa joutui pitämämään aktiivisena, samalla yritin taivuttaa sisäpohkeella ja olinkin jo pian hiestä märkänä ja puuskutin kovasti.. kunto meinasi loppua totaalisesti kesken :D! Lopuksi teimme vielä väistöjä uralta keskihalkaisijalle päin ja takaisin uralle. Tässä tunsin pari kertaa kun Tuukka myötäsi, mutta en kerennyt itse myödätä oikeaan aikaan. Tallin oikea opettaja ei ollut pitämässä kumpaakaan tuntia, vaan tunnit piti ohjaaja. Jos menen vielä tallivierailulle, niin en luultavasti mene tälle tallille. Ei sitten loppupeleissä kuitenkaan vaikuttanut itselleni ihanteelliselta paikalta.

Milkalla kävin eilen Sannan estevalkassa, tunti oli yksityistunti. Kaikki sujui todella hyvin, tuntui jopa että osaan hypätä! Vaikka todellisuudessa en taida kyllä osata, Milka osasi <3. Täytyy yrittää paneutua myös hyppäämiseen enemmän, koska haluan kehittyä myös siinä. 

Aloitimme käynnissä pysähdyksillä. Pysähtyessäkin täytyy muistaa pitää pohkeet kiinni ja saada käyntiin lähtö aktiiviseksi valmistelemalla. Pysähdykset onnistuivat hyvin ja liikkeellelähtökin tuli harjoituksen myötä paremmaksi. Kevyessä ravissa aloitettiin harjoitus keskiympyrällä, jonka toisella puolella oli 1 puomi ja toisella 3 puomia (kts kuva). Tulin uraa pitkin ja tein ympyrän ylittäen puomin/puomit ja takaisin uralle ympyrän toinen kaari, eli puomi/puomit ylitettiin vain ympyrän toisella sivulla. Tarkoituksena oli saada Milka taipumaan ja ympyrää tuli tehdä symmetrisesti ulkopohjeella kääntäen ja sisäpohkeen ympäri taivuttaen (myös puomien päällä taipuneena) ja miulle harjoitusta katseeseen ja pohkeilla ohjailuun. Uralla kulmat tuli ratsastaa huolellisesti (tai ainakin yrittää, usein vähän oikaisimme). 

puomiharjoitus (jos saa selvää, heh)

Seuraavaksi lisättiin laukkasiirtymiset harjoitukseen. Uralla nostettiin laukka lyhyeltä sivulta tultaessa kulman jälkeen. Takaisin raviin siirryttiin keskiympyrälle lähdettäessä ja taas laukkaan kun ympyrältä tultiin uralle. Ennen kulmaa taas raviin ja uudestaan laukkaan lyhyen sivun ja kulman jälkeen. Todella hyvä harjoitus! Tätä voi harjoitella joskus itsenäisestikin.

Sitten Sanna nosti puomit ristikoiksi ja jatkettiin samaa tehtävää siten, että aina ristikolta nostettiin laukka. Ja laukattiin takaisin uralle (toinen ympyrän puolikas). Tässä pääsi jo pikkuisen hyppäämään ja samalla harjoiteltua katsetta myös hypyssä ja heti hypyn jälkeen kääntämistä. Ja hyvin sujui tämäkin. 

Seuraavaksi harjoiteltiin lävistäjällä olevaa ristikkoa, oikea laukka nostettiin ristikolta ja jatkettiin uraa kohti, uralta taas oikealle kaartaen. Puoliympyrän kaarella otettiin ravi ja sitten taas ristikon ylitys, jolta nostettiin taas laukka ja jatkettiin toinen puoliympyrä takaisin uralle. Lopuksi tultiin 3 esteen "rataa" (kts kuva). 

3:n esteen "rata" ja upea piirros siitä...

Ensin pieni okseri toisella suoralla, sitten ristikko lävistäjällä laukkaa samalla vaihtaen (tai yrittäen vaihtaa) ja lopuksi pysty, jonka jälkeen kaarros puoliympyrän muodossa uralle. Tämä tultiin joku 3-4 kertaa lävitse. Muuten meni hyvin, mutta lävistäjäristikolla en saanut laukkaa vaihtumaan, kuin ehkä kerran. Heti puoliympyrällä Milka vaihtoi laukan kun annoin sitkeästi apuja. Hyppyihin oli tänään helppo mukautua ja monesti tunnin aikana tuli fiilis, että hevonen toimii kuin unelma... :) Upeaa! Vielä oli havaittavissa itselläni jäkitystä ja ylävartalo oli jännittynyt, mutta katse oli jo ylöspäin, sekin varmasti teki sen että hyppyihin oli helppo mukautua. Odotin vain hyppyä, enkä lähtenyt itse ennakoimaan (onneksi Sanna muistutteli tästäkin ahkerasti). Lisäksi Milkan laukka oli kokoajan aktiivista ja se vastasi hyvin apuihin ja pidätteisiin!! Harjoitusta vaan lisää, niin kesällä pääsee jo käymään jonkun pikkuluokan kisoissa! Yes :) Sanoinkin Sannalle, että jos aion opetella hyppäämään, niin se on tehtävä Milkan kanssa <3 kun hää on niin luotettava esteratsu, just sopiva opetusmestari tällaiselle jännittävälle tädille ;). 

Seurakoulukisat 30.11.2014 (VIDEO)

No niin, nyt ois yhdet kisat taas käyty. Kyseessähän oli siis toiset kisani ja ensimmäiset kisat, mihin Milka kuljetettiin miulle kisaratsuksi. (Milka on tottunut kisamatkoihin, kun hänellä kilpaillaan kesäisin usein esteissä.)

Milka lähtövalmiina autokyytiin,

Lähtö ja matka sujuivat hyvin. Matkaa oli noin 20 km. Aamulla jännitti ja edellisyön unetkin menivät vähän niin ja näin, mutta kun pääsi laittamaan hevosta valmiiksi, niin jännitys onneksi hälveni. Kisapaikalla ensin varustettiin hevonen ja sitten mentiin kävelemään ulkokentälle. Kenttä oli vähän jäinen, niin siinä ei voinut muuta kuin kävellä. Verryttely tapahtui ryhmissä maneesissa 15 min ajan. Kun oltiin jo reilu puoli tuntia kävelty (harjoittelin pysäytyksiä, peruutuksia ja vähän taivuttelua), 15 minuuttia verryttelyä riitti ihan mainiosti lämmittelyksi. Maneesissa ravailimme ja otin muutamat laukkapätkät molempiin suuntiin. Verryttelyssä Milka tuntui ihan hyvältä ratsastaa ja se tuntui vastaavan hyvin apuihin. Ihan nurkkiin tuomaripöydän puoleisella lyhyellä sivulla se ei mennyt aivan kunnolla. Verryttelyssä oli tilaa ihan riittävästi kun ratsastettiin samaan suuntaan. Olin kolmantena omassa ryhmässä ja taas käveltiin ulkona ennenkuin oma vuoro koitti. 

Sitten päästäänkin itse suoritukseen... Ohjelmana oli siis Helppo C:1 (2002). Ohjelman alussa jännitys taas kohosi, olin hiukan huolissani siitä jos unohdankin radan ja siitä että pompin harjoitusravissa siten että jalustimet irtoaa. Kumpikaan ei onneksi toteutunut. Mielestäni rata meni hyvin, Varsinaisia virheitä ei tullut, mitä nyt monessa kohtaa olisi voinut ratsastaa huolellisemmin. Vauhtikin olisi voinut olla maltillisempi, tuomari ei oikein pitänyt meidän vauhdikkaasta menosta.. Ja tottahan se on, että kiire ei olisi ollut. Olisi helpompi ratsastaa huolellisemmin hiljaisemmassa tahdissa, nyt vedettiin vähän mutkia suoraksi ;) No ensi kerralla sitten yritän keskittyä myös enemmän rauhallisuuteen. Tavoite olisi, että ratsastaja ja samoin hevonenkin pysyisivät paremmin rauhallisina. Nyt itse unohdin hengittää, enkä ollut rento ja Milkakin hiukan kaahotti ja kiihtyi. Oli vähän hosumisen makua tässä, mutta alkutaipaleellahan tässä vasta ollaan... Eiköhän tämä tästä parane. Meno oli jo paremman näköistä kuin lokakuun alussa ekoissa kisoissa :D. Annen "valmennukset" tehneet tehtävänsä ja harjoitukset jatkuu, halu kehittyä on ainakin kova. Tässä video meidän kisasuorituksesta.

Linkki videoon: https://www.youtube.com/watch?v=yIfHgqK4S64

Saimme 59,25 % ja sijoitus oli 11/17. Jotenkin odotin vähän parempia pisteitä, mutta näihin oli tyytyminen. Hienoa kuitenkin oli, että ylsin omaan osaamistasooni nähden hyvään suoritukseen ja olen kyllä tyytyväinen itseeni ja varsinkin Milkaan <3.

Tässä vielä arvostelu:

Parhaat pisteet 6,5 saatiin näköjään peruutuksesta ja ensimmäisestä laukannostosta. Heikommat 5.5 kolmikaarisesta kiemuraurasta (jolla olisi pitänyt taivuttaa enemmän ja säilyttää tahti), viimeisestä laukkalävistäjästä (kiihtyy) ja lopputervehdykseen tulosta (linjan vieressä). Huonoimmat pisteet 5 tuli ravivoltista (rauhallisemmin, oikaisee lopussa). Muista osioista saatiin 6 pistettä. 

Vietiin Milka kotitallille kahdestaan miehen kanssa. Sekin sujui hyvin vaikka aiemmin en ollutkaan hevosta koppiin lastannut tai purkanut. Milka on niin hyväkäytöksinen et tällaset amatööritkin pärjää.

Keväällä (tai milloin niitä onkaan) taas kisoihin! Nyt treenataan.. Voipi olla että vähän aikaa olis kiva treenata muutakin kuin koulua ;)