Sinivalkea kisakauden avaus ja viimeistelytreenit

Moi,

Reilu viikko sitten avattiin Milkan kanssa estekisakausi I-tason kisoissa luokissa 70 cm ja 80 cm. Valkku Sannan kanssa oli puhetta, että mennään nyt hallikausi näillä korkeuksilla (arvostelulla AM5 myös 90 cm ok) ja katsotaan sitten kesällä josko voidaan hypätä myös 90 cm ratoja. Tämä sopii kyllä miulle paremmin kuin hyvin. Kyllä tuossa 80 cm korkeudessa on ihan riittävästi haastetta. Nyt olen päässyt siihen pisteeseen, ettei se korkeus enää mitenkään hetkauta ja hirvitä, joten nyt tällä tasolla on hyvä keretä vain arvokasta ratarutiinia ja kokemusta, sitä kun on vielä kuitenkin niin vähän takana (ekat estekisani ikinä olivat siis viime keväänä). Ennen kisakertomusta kerron viimeisestä treenistä ennen kisoja.

c. Mirkka Heiskanen, kiitos! ihania kuvia :)

xxx

Kisat oli lauantaina 30.1. ja viimeiset treenit ennen kisoja oli saman viikon keskiviikkona. Pienestä väärinkäsityksestä johtuen sainkin yksityisvalmennuksen ja Sanna laittoikin sitten meidät kunnolla töihin :) Alussa Milka oli vähän jähmeä ja pohkeen takana kun tehtiin väistöjä ravissa keskihalkaisijalta uralle. Hyppelyt aloitettiin ravilähestymisillä ristikoille, jotka sijaitsivat kuten kuvassa (pystyn ja okserin paikalla).

Esteille tultiin kokoajan kuvan oikeasta reunasta kahdeksikon mallisesti. Aloitettiin tulemaan ravissa nostaen laukka ristikolta ponnistuspuomilla (okserin ja pystyn paikalla). Eli okserin kohdalta oikea laukka ja päädyn kautta (ravi ennen lävistäjälinjaa) pystyn kohdalla olleelle ristikolle, jolta sitten vasen laukka. Tällaista harjoitusta olisi hyödyllistä tulla myös itsenäisestikin. Seuraavaksi nostettiin ristikot pieniksi pystyiksi ja tultiin laukkalähestymisellä. Päädyissä tehtiin pääty-ympyrät laukassa puomien yli. Laukka vasemmasta oikeaan ei aina vaihtunut, vaan se piti korjata vasta esteen jälkeen. Jouduin kovasti keskittymään ja tekemään töitä sekä pohkeella että ohjalla asettaen, että laukka vaihtui tähän suuntaan. Toiseen suuntaan se meneekin niin automaattisesti, että Sanna jo kehotti ratsastamaan vaihto silti, vaikka hevonen sen aina tekeekin, jotta opin ratsastamaan myös vaihdon tähän suuntaan. Eihän sitä tiedä jos joskus tulisi muillakin hevosilla hypättyä. Milka oli hieman jyrämäinen eikä aina tahtonut kääntyä ihan niin kevyesti kuin olisin toivonut, lisäksi se meni pää vähän liian alhaalla ollen vahva edestä ja selässä sai tehdä töitä jotta nenää olisi saanut ylemmäs. Samaa tehtävää jatkettiin siten, että okseri ja pysty nostettiin isommiksi, pääty-ympyrät tultiin kuten aiemmin. Lävistäjälinjalle tullessa oli tärkeää olla kääntämättä linjalle liian aikaisin, piti malttaa tulla uraa pitkin ennen linjalle kääntämistä ja tämä vaati huolellisen kulman ratsastamisen. 

Lopuksi tultiin vielä siten, ettei ratsastettu päätyyn asti vaan käännettiin puoliympyrän muodossa toiselle uralle heti kun tultiin esteeltä lävistäjälinja uralle. Eli esteet tulivat aika nopeasti eteen, kokoajan sai olla kääntymässä ja tekemässä. Tässä tuli taas ilmi se miten tärkeää katse oli pitää kokoajan esteessä, nyt tuli vähän liikaa tuijoteltua ratsastettavaa linjaa ja hevosen niskaa. Onneksi Sanna muistutteli asiasta. Esteitä oli myös nostettu jo kunnon korkeuksiin ja pysty varsinkin näytti omaan silmääni tosi isolta. Olisiko ollut n.95 cm tai jotain sinne päin. Tuntui, että pomppasin ihan eri tavalla irti satulasta hypyssä ja laskeutumisessa kuin yleensä, joten hyppy oli isompi mihin olen yleensä tottunut. Näillä korkeuksilla laukat vaihtuivat lähes aina (vasen aina ja oikeakin useimmiten) ja Milka ei muuten ottanut yhtään puomia koko tunnin aikana! Kun tätäkin tehtävää tultiin aika kauan putkeen, ties montako kierrosta, alkoi mieleen hiipiä ajatus että jaksaakohan se Milka vielä hypätä kun se puuskutti ja askel tuntui käyvän välillä raskaaksi, tuli tuijoteltua liikaa sitä pystyäkin sitten. Tälläisiähän ei pitäisi ajatella... No onneksi sitten pälkähti päähän että kai Sanna tietää että se jaksaa, eikä teettäisi tehtäviä mistä ei selvitä. Jaksoihan se, mutta kyllä oli kova treeni, varmaan kovin missä olen itse mukana ollut. Hieman treenien jälkeen mietitytti sitten Milkan palautuminen kisoihin mennessä, mutta hyvin oli jalat kevenneet jo lauantaiksi ;)

xxx 

Lauantaina lähdettiin sitten tosiaan kisoihin. Kisapaikalla olin juuri ajoissa, mutta en ollut huomioinut hevosen varustamiseen kuluvaa aikaa ja kun olimme vielä liikkeellä omalla sakilla (minä, mies ja poika) niin kiirettä pukkasi... Eli radan kävelyssä ja verryttelyssä olin sitten vähän myöhässä. Radan kävely meni vähän juosten, onneksi sain kävellä sen loppuun vaikka virallisesti verkka alkoikin jo (verkka ryhmissä maneesissa). Radankävelyaika oli sitten pois siitä omasta verkka-ajasta ja Milkan verkkailu tuntuikin jäävän liian lyhyeksi. Vähän ehdittiin ravata kun piti ottaa jo verkkahypyt. Milka tuntui aika vinolta oikealle varsinkin laukassa, mutta sillä oli mentävä. En osannut lähteä asiaa siinä hötäkässä korjaamaan. Onneksi olimme viimeiset lähtijät, joten ehdin vielä kävelyttää Milkaa pihalla ja katsoa muutamat suoritukset ennen omaani. Tässä vaiheessa huomasin sitten onnekseni senkin että radalla olikin 13 estettä. Olin luullut että nro 12 on viimeinen :D!!

molemmat kuvat c. Mirkka Heiskanen

70 cm rata meni ihan ok. Videolta katsoessa laukka on hyvää, jotkut lähestymiset tulevat liian lähellä ns. puolikkaaseen askeleeseen. Olisin hyvinkin voinut pyytää Milkaa ponnistamaan kauempaa. Osa lähestymisistä oli taas oikeinkin hyviä. Milka tuntui hieman vahvalta, mutta ei kuitenkaan sellaiselta että ihan kiikuttaisi menemään, vastasi myös pidätteisiin. Uusinnassa koitin ratsastella pienempiä teitä, jossa onnistuinkin ihan mukavasti. Palkintona 1. sija, jippii!

Kunniakierroksella c. Mirkka Heiskanen

70 cm rata, linkki videoon 

80 cm radan kävelystä olin TAAS myöhässä kun kävin sitten juuri silloin vessassa, enkä ennen sitä jolloin siihen olisi ollut kyllä aikaakin. Molemmat radat oli pitkiä ja sisälsivät hieman erikoisia reittejä päästä päähän, niin nyt ei ollut kyllä kovin helppoa muistaa 80 cm rataa. Hieman jäi sattuman varaan tulenko radalla muistamaan sen vai en... Verryttelyssä vasempaan suuntaan verkkaesteenä oli videolla näkyvä punavalkoinen pysty (3. ja uusinnan eka este), joka on lähimpänä kameraa. Siihen otin 3 hyppyä ja kaikki epäonnistuivat. Ekana lähestyminen meni ihan juureen ja sille tuli puolikkaasta askeleesta kunnon hissihyppy. Toisella ja kolmannella kerralla taas Milka ei jaksanut nostaa takasiaan, vaan ne ottivat kiinni puomiin tiputtaen sen. Tässä vaiheessa olin ihan että what!? varmaan tulossa aika hyvä rata... Omistaja oli tullut tässä vaiheessa kisapaikalle kisoja katsomaan ja sanoi että siinä pitää vaan vähän herättää Milkaa pohkeella/raipalla että hei, ei nää kisat vielä loppunut vaan töitä on vielä tehtävä. Toiseen suuntaan verkkahypyt sitten onnistuivatkin paremmin, mutta tuntui että paras terä Milkan menosta oli jäänyt 70 cm radalle ja nyt sitä sai liian innokkuuden sijaan patistella eteenpäin. 

 Tätä kolisteltiin verryttelyssä.

kaikki kuvat yllä c. Mirkka Heiskanen

Radalla ykköseltä tultiin väärässä laukassa, mutta ei mitään, sain vaihdettua ennen kakkosta vaikka olisi voinut jo aiemminkin vaihtaa. Sarjalle tuli huono lähestyminen, josta puolikkaalla askeleella hyppyyn. Jossain vaiheessa perusradalla olin unohtaa radan, samoin kuin uusintaan lähtiessä jolloin olin ratsastamassa 70 cm radan uusinnan ekalle esteelle... Tässä vaiheessa huudahdinkin ääneen että nyt kyllä katosi rata ja olin jo valmis jättämään radan kesken epätoivoissani :D Onneksi kaukaisuudessa näin siintävän seuraavan numeron ja päästiin taas oikealle radalle. Yritin taas toisessa vaiheessa ratsastaa aikaa vähän enemmän ja tehdä vähän tiukempia kurveja ja taas päästiin 1.pallille, aivan mahtavaa (parin kymmenyksen erolla seuraavaan)!!

80 cm rata, linkki videoon

Palkintojenjaossa toistamiseen <3 c. Mirkka Heiskanen

Kisoista jäi vähän kaksijakoiset tunnelmat. Tottakai olin todella tyytyväinen että voitot tuli ja että saatiin ehjät radat eikä tullut puomeja alas. Omaan ratsastukseen olin sinänsä ihan tyytyväinen, että pystyin pienen paineen (kiire ja epävarmuus viimeisen radan muistamisesta) alla suoriutumaan radoista kunnialla ja hieman suunnittelemaan ja toteuttamaan myös uusintateitä. Jännityskään ei ollut mikään lamauttava, vaan ihan mukavasti oli vähän perhosia vatsan pohjalla. Videoita katsoessa oma meno ei kyllä näytä mitenkään siistiltä. Tasapaino horjuu, jalat heiluu, katse ei ole läheskään aina menosuuntaan, jään välillä ajelehtimaan ratsastamisen sijaan (tästä aiheutuu mm. ne puolikkaat askeleet ennen estettä) ja koko ratsastusasento näyttää vähän väkinäiseltä ja jäykältä, liekö sitten jalat puristaa vaikka luulin jo päässeeni tästä vaivasta eroon? Eli rentoutta menoon kaivataan nyt lisää. Ja varsinkin 80 cm radalla tuntui muuten että jalat valuu jalustimessa eteenpäin ja niitä sai olla kokoajan korjailemassa. Jospa sekin johtui siitä puristamisesta ja paino ei siten ollut tarpeeksi jalustimilla. Haaveilen muuten uusista jalustimista ja olen miettinyt Jin Stirruppeja tai Tech Stirruppeja, ollapa hiukan ylimääräistä pätäkkää niin sitten hankintaan! Kaiken kaikkiaan mukiinmenevä kisakauden avaus :) Hallissa on vielä mahkuja pärjätä pienillä korkeuksilla noita isompia puoliverisiä vastaan, kun Milka on kuitenkin suht näppärä kääntää ja ottaa tosi vähän puomeja, eikä kiellä ikinä, kop kop (ihana, hieno, taitava Milka!). Ulkokentällä korostuu sitten se suomiputen hitaus, joten nautitaan nyt näistä ruusukkeista niin kauan kuin voidaan ;)

 (kuva: www.ratsastusvaruste.fi)

Jin Stirrupit, hmm liilat, kultaiset, titan gold, titanium ;)? esim. Horzella 170 €

tai

(kuva: www.tattiniriding.com)

Tech Stirrups jump, kultainen, sininen... oliskohan näissä vielä pitävämpi tämä pohja kun on "raastinrauta" mallia?! Börjes Kotimäellä 140 €

Long time no seen

Heippa,

Pitkään aikaan ei oo tullu kirjoteltua. Treenattua on tullu ihan kivasti, lähinnä estetunneilla viikoittain. Oma treenaaminen oli joulukuussa vähän hiljaisempaa, mutta nyt vuodenvaihteen jälkeen oon saanu itteäni niskasta kiinni ja käynyt salilla ja jumpannut pari kertaa kotonakin. Yhdet kisatkin käytiin ennen joulua. 

Kisoista voisinkin haastella tässä alkuun. Menimme Milkan kanssa luokat 70 cm (arv. 367.1) ja 80 cm (AM5) 1-tason kisoissa ja kyseessä oli samalla minun ensimmäiset maneesikisani! Kisapaikalle saapuessa Milka oli ihmeen innoissaan (yleensä ei ole vieraissa paikoissa ollut enempää innoissaan kuin kotona) ja steppaili vähän kuntoon laittaessa ja veti jotain ihme pikakävelyä kun pääsin selkään :) Radan kävelyssä kuuntelin samalla kokeneemman kilpailijan neuvoja toiselle kisailijalle, niin sain vähän vinkkiä linjoihin. Uusintavaiheen esteille tosin onnistuin kävelyssä miettimään itse sujuvat tiet, kunhan vain pääsisin sinne asti ja ratsastus menisi siten että ne olisi mahdollista toteuttaa... Verryttelyt tapahtuivat ryhmissä maneesissa, lisäksi oli melko mutainen ulkokenttä jossa pystyi kävelemään. Oltiin jonkun aikaa verrytelty 70 cm luokkaan, kun Milka polkaisi toisen etukengän irti. No eipä siinä sitten mitään, jatkettiin menoa omistajan siunauksella. Maneesin pohja oli vähän kova, joten vähän mietitytti että miten kengän puuttuminen vaikuttaa hyppyihin. Verryttelyssä hypättiin yhtä estettä kumpaankiin kierrokseen, toiseen kierrokseen esteenä oli pysty ja toiseen okseri. Verryttelyhypyt meni ihan ok, lisäksi tein voltteja ja ympyröitä, jotta saisin hevosta vähän taipuisammaksi. Verryttelyssä pidin hyvää tempoa yllä, jotta Milkalla säilyisi mukava "kisavire" eteenpäinpyrkimyksineen, Kengän puuttuminen ei tuntunut menoa haittaavan.

70 cm radasta ei ikävä kyllä ole videota. Olisi ollut mukava nähdä se, koska se tuntui niin "hurjalta" ja Milka oli vähän sellainen että mihin järjestykseen nämä koivet on nyt laitettava. Vauhtia piisasi ja jotain menosta kertoo myös se etten ollut saada radan jälkeen hevosta raville ja pysähtymään :D.. Eli miuta vähän vietiin radalla. En tiedä oliko syynä kisatauko (viime kisat taisi olla syyskuun lopulla). Mutta kyllä se vie joskus treeneissäkin hieman, riippuu vähän päivästä millä tuulella neiti sattuu olemaan. Saatiin kuitenkin puhdas rata ja sain uusintavaiheessa ratsastettua myös tiukemmat tiet suunnitelman mukaisesti. Palkinnoksi saatiin sitten tästä hieman holtittomasta radasta ensimmäinen sija ja sinivalkoinen ruusuke!

80 cm luokan ajattelin yrittää ratsastaa hieman hallitummin. Arvostelun ollessa AM5 oli tavoitteeni saada perusrata puhtaasti läpi, jotta pääsisin korotettuun uusintaan. Alkurata menikin ihan ok, mitä nyt neloselle jäin hypystä hieman jälkeen, mutta kutoselle tullessa tuntui että vauhti alkaa kasvaa liikaa (videolta ei kyllä siltä näytä) ja otin sitten kutosen jälkeen sarjalle tullessa hieman liian paljon kiinni ja sarjalle tullessa jäin matkustamaan ratsastamisen sijasta. Olisi pitänyt ratsastaa ponnistus tarmokkaammin, nyt sarja lähti puolikkaasta askeleesta, jolloin sarjaväliin tuli yksi askel liikaa ja vauhti hyytyi sitten kokonaan sarjaa seuraavalle isommalle okserille (tämä oli radan haastavin paikka, joten itseä saa syyttää että pupu meni pöksyyn). Usko loppui itseltäni ja olin jo luovuttanut tilanteen, lopetin siis ratsastamisen kokonaan... Ei näin! Milka urhoollisesti hyppäsi okserin lähes paikaltaan, mutta alastulo tuli takapuomin päälle ja 4 vp eli uusinta jäi tällä kertaa haaveeksi. Jotain tuli kyllä tästäkin radasta taas opittua. Video radasta alla, pahoittelut että se on vähän huonolaatuinen, mutta kyllä siitä jotain selvää saa. 

80 cm 20.12.2015 (kuvaus Anne H-L, kiitos videosta!)

Nyt on suunnitelmissa hankkia 2-tason lupa, mutta ainakin hallikausi (parit kisat) mennä 70 ja 80 cm ratoja ja katsoa josko rahkeet riittävät 90 cm:iin sitten keväällä/kesällä ulkoradoilla. Kun saisi nyt 80 cm korkeudella ensin radat hyvin hallintaan... Eiköhän se sieltä pikkuhiljaa treenien myötä.

Marras/joulukuussa saimme paljon onnistumisia estetreeneissä, treenattiin paljon sitä että uskallan hypätä hiukan kauempaa ja tehdä ratkaisuja itse. Välillä treeneissä jotkut tehtävät tuntuivat ensi alkuun liian haastavilta, mutta niin vain niistä selvittiin hyvin. Mm. seuraavat harjoitukset muistan hyvin onnistuneina:

Harjoitus lähti liikkeelle pääty-ympyrältä laukka puomilta nostaen, mentiin hyvin kulmaan ennen pystyä (2) jolla laukan vaihto ja kaarevasti keskilinjalle, jolla toisessa päädyssä puomin ylitys ja vasemmalle. Pitkät sivut tultiin kevyessä istunnassa vähän laukkaa lisäten. päädyssä taas hyvin kulmaan ja okserille (4), jonka jälkeen taas puomi kaarevan linjan jälkeen ja sen jälkeen oikealle, pitkä sivu taas kevyessä istunnassa. Tässä harjoituksessa okseri ja pysty olivat lopussa ihan kunnon kokoisia (ehkä 90 tai vähän yli?) ja uskalsin lähettää Milkan hyppyyn myös kauempaa, okserille varsinkin jopa hiukan liian kaukaa jos paikka ei ihan kohdalleen osunut. Mutta hyvin venyi ja laukat vaihtuivat myös aina oikein. Jäi kyllä niin voittajafiilis tästä treenistä!

Toinen mieleenpainunut onnistuminen oli seuraavanlaisessa tehtävässä:

Alkulämmittelynä tultiin keskimmäisiä puomeja (siinä vaiheessa oli siis 2 ravipuomia tuon keskimmäisen pystyn kohdalla) ravissa keskeltä pitkää sivua kääntyen ja puomeilla piti olla 4 askelta ylhäällä, jolloin kevennys vaihtui samalla toiseen suuntaan ja toisella pitkällä sivulla suunta vaihtui. Meni hetki ennenkuin sain jutun juonesta kiinni ja opin laskemaan askeleet. Ensimmäinen laskettava askel oli siis jo se kevennysaskel. Keskimmäinen este nostettiin pystyksi ponnistuspuomilla ja sitä ruvettiin tulemaan laukassa kahdeksikkona aina laukkaa vaihtaen joka kerralla. Ympyrä piti pitää melko pienenä, jotta ehti kääntää ennen muita esteitä. Kun rytmistä sai kiinni, niin tätä olisi voinut jatkaa vaikka hamaan maailman tappiin saakka. Ponnistuspaikat napsahtelivat hyvin kohdalleen ja meno oli mukavan letkeää. Lopuksi tultiin 3 esteen harjoitusta, joka lähti päädystä (punainen linja) okserin jälkeen keskimmäiselle esteelle, jolla laukanvaihto ja sitten pysty. Keskimmäiselle esteelle oli päästävä tulemaan suorana, joten ennen sitä piti ottaa tiukka kurvi (ei kylläkään ihan suoraa kulmaa kuten kuvassa). Näin päin tehtävä onnistui ihan hyvin. Tultiin vielä toisesta suunnasta eli ensin pysty sitten keski-pysty ja lopuksi okseri. Okserilla oli vähän enemmän kokoa tässä vaiheessa, joten en tiedä että jännitinkö itse sitä vai halusiko Milkakin kantata sille vähän nopeammin, mutta keski-pystyn jälkeen meinattiin aina kääntyä liian nopeasti saamatta kunnon kulmaa aikaiseksi tähän väliin. Siitä johtuen myös ponnistuspaikka okserille ei ollut aina kaikista parhain. Mutta kaikenkaikkiaan hyvä treenikerta tämäkin.

Huh, blogihiljaisuus katkaistu, tosin hieman vanhoilla asioilla. Jospa ensi kerralla tuoreempaa tarinaa :D.

Me hypätään TÄSTÄ

Moi,

Meillä oli Sannan estevalmennus viime perjantaina ja se oli ihan yksityistunti pitkästä aikaa. Saatiin keskittyä vain omaan suurimpaan tämänhetkiseen haasteeseeni. Eli siihen, että opin ja uskallan lähettää Milkan hyppäämään vähän kauempaa, paikasta jonka itse päätän. Nythän ollaan menty lähinnä siten, että olen ratsastanut "päin estettä" eli antanut Milkan itse katsoa mieleisensä ponnistuspaikan. Estekorkeuden noustessa tässä tulee hankaluuksia, kun Milka tietysti haluaa hypätä lähempää varmaan suojellaksensa minua jalkautumiselta ja itseään siitä että jään hypyssä jälkeen <3 Se tykkää ottaa puolikkaan askeleen ponnistuspaikasta kohti estettä, jolloin se ikään kuin kiipeää esteen yli "hissihypyllä", Siitä sitten kärsii mm. ratatempo, sujuvuus ja tyyli, vaikka yli aina jollain tyylillä mennäänkin ja puomitkin usein pysyy ylhäällä kiipeämisestä huolimatta (alle 90 cm korkeuksilla). Tähän ongelmaan tartuttiin nyt kunnolla ja tavoitteena on, että opin katsomaan itse ponnistuspaikan ja käskemään hyppäämään kauempaa. Silloin hyppy on laadukkaampi ja ratatempo pysyy kunnossa ja sitten jos kaikki muu menee hyvin, saattaa tulla mahdollisuus siirtyä seuraaviin luokkiin ensi vuonna :)

Tässä muutama kuva kesän kisoista havainnollistamaan tätä ongelmaa:

Hissihyppy vs. parempi hyppy, vähän turhan kaukaa tosin lähtenyt. Molemmissa puomit pysyy ylhäällä ja toisessa oma jalka on järkyttävän liikaa takana, mut tää onkin sit jo seuraava ongelma. 

c. Neea Kiiveri

Kunnon kiipeäminen läheltä vs. parempi hyppy c. Katariina Nenonen

Ja hissihyppy vs. parempi vol 3 (aikamoinen taiteilija tuo hevonenkin kun saa 

noin läheltä nuo jalkansa ylös!) c. Riina Laulajainen

Toisella pitkällä sivulla oli 2 puomikasaa noin 19,5 metrin etäisyydellä. Aloitettiin ravaamalla puomien yli voltti, puomien väliin käyntisiirtymä ja taas toiselle puomille voltti. Toisella pitkällä sivulla tehtiin ensin käynnissä pohkeenväistöä uraa pitkin ja muutamien kierrosten jälkeen ravissa väistö. Milka oli alkuun aika tahmean tuntuinen. Raviväistöt tuntuivat tosi vaikealle kun meno meni puskemiseksi, että ravi pysyisi niissä. Sanna joutuikin antamaan pitemmän raipan avuksi tässä vaiheessa, että sain naputettua hieman raipalla merkkiä paremmasta etenemisestä ja väistämisestä. Ja alkoihan se sujua jo hieman paremmin kun Milkakin alkoi vähän vertyä.

Seuraavaksi tultiin ristikolle sisään ravissa, ristikolta laukka ja 5 askeleella pienelle pystylle. Välissä piti laskea ääneen askeleet. Alussa oli hieman haastavaa huomata mistä kohtaa laskeminen oli aloitettava ja välillä koko laskeminen meinasi unohtua, varsinkin jos ensimmäisessä hypyssä oli jotain hankaluuksia... Toisella pitkällä sivulla tehtiin ravissa vähän tempon muutoksia /käyntiinsiirtymiä. Harjoitusta tehtiin molemmista suunnista muutama kierros. Sitten tehtävälle tultiin laukassa (2 pystyä) ja taas tultiin 5 laukka-askeleella väli ääneen laskien. Vasemmassa kierroksessa meno oli sujuvampaa ja 5 askeleella löytyi hyvä rytmi. Oikeassa kierroksessa lähestyminen meni välillä vähän kiemurtevaksi (tästä suunnasta oli pitempi lähestyminen) ja siitä johtuen ensimmäinen hyppy oli vähän löysähkö, jolloin väli ei ollut niin rytmikäs ja toinenkin hyppy oli samalla heikompi, eikä aina keskeltä estettä. Toiselta esteeltä tultiin myös välillä alas väärässä laukassa. Milkallahan on ollut vähän aikaa sitten ongelmaa oikeassa laukassa, kun se oli vasempaa huomattavasti lyhyempää eikä pyörinyt kunnolla. Ja oikea laukka on aina ollut sille hankalampaa. Nyt se kuitenkin taas pyörii onneksi normaalisti, mutta tosiaan muuten tämä suunta tuotti enemmän päänvaivaa,

Lopuksi tultiin sitten samaa väliä neljällä laukka-askeleella hieman korotettuja pystyjä. Eli nyt sai jo todella ratsastaa eteen. Laukkakin sai olla reipasta jo toisella pitkällä sivulla, jotta saatiin kaarre sujuvasti tultua samalla tempolla ennen estettä. Vasemmassa kierroksessa saatiin monta onnistunutta suoritusta. Ekan kerran Milka otti sen puolikkaan askeleen, kun itse luovutin päässäni. Annoin Milkan hieman kiemurtaa esteiden välissä, jolloin tietysti myös vauhti hidastuu ja matka kasvaa.  Mutta sitten uomasin, että tämä on kiinni ihan omasta päättäväisyydestä! Me hypätään tästä, neljännellä askeleella. Eli kun on jämäkkänä asiasta ja itse menossa yli sillä askeleella, niin kyllä se hevonen lähtee siitä myös hyppäämään! Oma asenne siis kuntoon ennen kaikkea. Ja se laskeminen täytyy ottaa nyt tavaksi ihan rytmin ja oppimisen edistämiseksi!! Kun lähdettiin tulemaan samaa oikeassa kierroksessa, niin piti ensin kuitenkin varmistaa Sannalta, onko Milkalla mahdollisuus venyä väliin neljällä askeleella tässä kierroksessa, etten ihan mahdotonta lähde yrittämään ;)... No olihan se mahdollista, tultiin ehkä pari-kolme kertaa ja viimeinen näistä oli todella onnistunut ja siihen olikin hyvä lopettaa treeni tällä kertaa. Harjoitus oli tosi hyvä oman päänupin harjoittamisen kannalta ja samoin ponnistuspaikan näkemisen kannalta. Jos ekalle hypylle tultiin hyvin niin tasaisella tempolla ratsastaen pääsi hyvin etenemään toiselle esteelle, mutta jos ensimmäinen lähti liian läheltä/kaukaa tai tempo oli väärä, niin esteiden välissä tarvittiin eteenratsastusta tai pidätteitä. Kyllä jäi mieleen paljon asioita hautomaan tämän tiimoilta, hyvä niin :)

Monipuolisesti erilaisia treenejä

Syksyiset moikat,

Mite mie kekotan tuolla ihan vinksin vonksin :)

                                       kuvat c. eka oma ja loput poikani 6v :)

Lainasin jokin aika sitten kirjastosta kirjasen: "Jari Sneck, Esteratsastuksen taito, Puomi ja esteharjoituksia kotitreenaukseen", josta ajattelin silloin tällöin ottaa mallia itsenäisiin puomitreeneihin. Noin viikko sitten suoritin seuraavanlaisen treenin kirjasta:

*Aseta 2 puomia kentälle 19 metrin päähän toisistaan siten, että toinen on kentällä pitkän sivun ja toinen lyhyen sivun suuntaisesti ja ne muodostavat toisiinsa nähden 90 asteen kulman.

* Alkulämmittelynä tulin kevennetyssä ravissa puomien yli ympyrä- ja suorallalinjalla, ja tehtiin vähän ravi-käynti siirtymiä.

* Itse treeni alkoi kirjan mukaan kevyessä ravissa puomin yli, jonka jälkeen harjoitusravissa ravin lyhennys kulmassa ja pienen voltin ratsastaminen kulmaan. Lyhyessä ravissa ajatus eteenpäin menosta säilyttäen ja rennolla kädellä ratsastaen. Kulmasta/voltilta ulos tullessa jälleen kevennys ja toisen puomin yli. puomia kohti ravia lisäten. Sama harjoitus toiseen suuntaan.
* Jatketaan ravissa jättäen kulmasta voltti pois ja vain harjoitusravissa ratsastaen lyhennetään ravia kulmassa, kulma huolellisesti ratsastaen. Kulmasta ulos tullessa jälleen kevennys ja toisen puomin yli reippaammassa ravissa. Samaa harjoitusta myös toiseen suuntaan.
* Siirrytään laukkatehtävään, eli ratsastetaan ensimmäiselle puomille lyhyessä, kontrolloidussa laukassa, puomin jäädessä laukka-askeleen keskelle. Tehdään pieni laukkavoltti kulmaan, josta sitten toiselle puomille. Ja sama taas toiseen suuntaan.
* Seuraavaksi jätetään voltti pois ja ratsastetaan kulman kautta laukassa 6 laukka-askeleella ensimmäiseltä puomilta toiselle suoralla hevosella.
* Sitten pyöristetään kulmaa ja laukataan isommalla laukalla puomien yli 5 laukka-askeleella.
* Lopuksi väliä voi ratsastaa vuorotellen 6 ja 5 askeleella. Taitojen kehittyessä välin voi ratsastaa myös 7 askeleella.

Tämän tehtävän lisäksi lisäsin kentän toiseen päähän vastakkaiseen kulmaan 3 ravipuomia, jotka olivat vinosti kulmassa (etäisyys ehkäpä noin metri keskikohdasta) ja tulin niitä välillä ulkoreunasta isommassa ravissa tai sisäreunasta lyhyemmässä ravissa ja välillä tein myös tänne kulmaan voltin.

Tämä oli oikein mukava harjoitus, jonka aion kyllä tehdä pian uudelleenkin. Pieni voltti kulmassa auttoi kivasti pyöristämään ja taivuttamaan Milkaa, ja suorana puomien ratsastaminen taas auttaa siihen suoruuteen ja lisäksi mukana on ravin/laukan lyhentämistäkin. Laukkaharjoituksissa ilman volttia en aina ehtinyt tai pysynyt laukka-askelten mukana laskuissa. Ensimmäiselle puomille saatiin useimmiten hyvä lähestyminen ja ylitys, toiselle ei aina sitten askel sopinutkaan, joten on tässä vielä myös parantamisen varaa. Milka innostui mukavasti puomeista ja meni oikein kivasti eteenpäin.

xxx

Meillä oli viime viikolla sovittu sekä koulu- että estetreenit peräkkäisille päiville Sannan kanssa (ihanaa luksusta).

Ekana päivänä oli koulua ja teimme tehtävää jossa oli avoa, voltti ja sulkutaivutusta. Tässä havannointikuva tehtävästä.

1. pitkällä sivulla keskeltä reunaan päin mentäessä avoa

2. täyskaarto

3. paluussa uralle, jätettiin kaarron asetus ja taivutus sisään päälle ja väistätettiin ulkopohkeella = sulkutaivutus

4. suoristus

5. voltti

Ja sama toiseen suuntaan. Ensin koko tehtävää tehtiin käynnissä, sitten siten että sulkutaivutuksesta uralle palatessa ravi ja voltti ravissa ja avo taas käynnissä. Sitten koko tehtävä ravissa ja lopuksi voltti ja suora ura ennen täyskaartoa laukassa, jonka jälkeen siirto raviin ja lopputehtävä ravissa taas nostaen laukka voltille lähdettäessä.




Tehtävä sujui ihan kivasti vasempaan kierrokseen tullessa. Oikeaan mennessä avo ei oikein ottanut sujuakseen. Omat avut oli vähän hukassa siihen suuntaan ja myös Milka tuntui taipuvan siihen suuntaan huonommin. Vähän Sanna epäili jotain jumia hevosen vasemmassa lavassa, kun se ei tykännyt taivuttaa sitä pidemmäksi avon aikana, sama on näkynyt myös oikeassa laukassa, joka ei oikein rullaa, vaan on ollut vähän kaksi-vaiheista. Sulkutaivutukset sujuivat ihan mukavasti, samoin voltti ravissa ja laukassa, sen jälkeen kun ymmärsin hieman muistuttaa kunnollisesta eteenpäinpyrkimyksestä, jonka jälkeen turha puskeminen jäi pois.

Lopuksi otettiin sitten vähän ravia ja laukkaa kentän ympäri. Myös tässä oikea laukka oli hankalampaa kuin vasen.

xxx

Estetunnilla tulimme ensin ravissa ympyrälinjalla puomeja (3kpl) ja ympyrältä palattaessa pitkällä sivulla tehtiin ravilisäys. Sitten lisättiin tehtävään laukka ympyrällä puomikasan yli ja lävistäjällä ravilähestymisellä ristikko, jossa laukan vaihto toiseen kierrokseen ja sama ympyrä taas toisessa päädyssä. Tämän jälkeen tehtävää jatkettiin ympyrällä olevalla ristikolla, jolta nostettiin laukka ja lävistäjällä pystyllä vaihdettiin laukka, toisen päädyn ympyrälle lähdettiin taas ravissa ja tehtiin laukannosto ristikolta. Lopuksi tultiin koko tehtävää laukassa siten, että kaikki olivat pienehköjä (n 60-70 cm) pystyjä. Hyppääminen oli Sannan mukaan meillä helpon näköistä ja siltä se myös tuntui. Alussa oli hieman oikean laukan noston kanssa hapuilua ja välillä nousi vasen laukka oikean sijaan ristikolta. Isommilla esteillä laukka vaihtui kuitenkin hyvin.

Pitäisi joskus itsekseen harjoitella noita laukannostoja ympyrällä ristikolta. Tämä vaatisi kahden esteen rakentamista ympyröille, että harjoituksen voisi tehdä molempiin suuntiin, jos laittaa apupuomin maahan n 2,7 m ennen ristikkoa. Jos joku kerta on tallilla hiljaista niin voisi koittaa vaikka kavaleteilla tätä.

kuva syyskuun lopun kisoista c. Riina Laulajainen

xxx

Lisäksi ollaan käyty maastossa, jossa käytiin kunnolla laukkaulemassa ja löydettiin myös sopiva maastoeste, joka tultiin kerran molempiin suuntiin. 

Maastossa, siellä se meidän maastoeste siintää.

Kerran tässä myös peltoiltiin, Milka ei innostunut sen erityisemmin sänkkäristä. Ravaili ja laukkaili kyllä mielellään, mutta mitään intoutumista ei ollut ilmassa.

Nyt meinaa itelle iskeä syysflunssa ja litkinkin tässä parhaillaan flunssajuomaa, jossa on inkivääriä, valkosipulia ja sitruunaa pilkottuna ja keitettynä veden kanssa noin 5 min. ja sen jälkeen mukiin siivilän läpi kaadettuna ja hunajalla (kannattaa maun vuoksi laittaa reilusti) maustettuna. Nami ja jospa se flunssa tästä nopeasti ohi menisi. Pitää nyt tässä oloa kuulostella, että pystyykö huomenaamuna osallistumaan estevalkkaan...

Tää kirjoitus oli jäänyt lojumaan ilman julkaisua, niin voin tähän todeta että jätin tuon estevalkan välistä. Onneksi flunssakin siitä sitten nopeasti hellitti ja maastossa löydettiin taas uusia kivoja reittejä :)

Monimutkaista

Helppo samaistua monesti ratsastuksesta kuulemaani sitaattiin "mitä enemmän oppii sitä enemmän on opittavaa" eli koskaan et ole ratsastajana valmis vaan aina löytyy uutta opittavaa. Tuntuu siltä, että myös opittavien asioiden vaativuustaso nousee ja alkeet onkin ihan helppoja verrattuna "vaikeampaan" tasoon. Olin tässä muutaman päivän innoissani, kun opin lisää kouluistunnasta ja hevosen ratsastamisesta peräänantoon/tuntumalle, mutta nyt jo masentaa kun alkaa tuntua, että siitä peräänannosta tulee sellainen peikko, että jos en saakaan sitä ratsastettua niin tuntuu kuin koko ratsastuskerta olisi epäonnistunut. Eli tieto siitä kun teoriassa tiedän kuinka homman pitäisi mennä, eikä se sitten menekään aina niin, saa aikaan myös epäonnistumisen tunteita ja turhaa jännittymistä :( Pelottaa myös etten nauti niin paljon ratsastuksesta jos sillä on vain se yksi päämäärä, joka määrittelee onko ratsastuskerta onnistunut vai ei (ja määritelmän asetan siis minä itse itselleni). Ehkä menee jo turhan dramaattisuuden puolelle... Eilen puhkuin intoa kuin ilmapallo uusista opeista ja tänään tuntuu sitten tältä. Huomenna voi olla jo aivan uudet sävelet. Ehkäpä pitäisi antaa itselle aikaa uuden tiedon omaksumiseen... Onko tälläiset tunteet tuttuja muille?

Mitäs muuta kuuluu? No, kolmeen viikkoon en ole hypännyt ollenkaan. Viikon päästä olisi kisat, onneksi tiistaina on tulossa Sannan estetunti. Toivottavasti "taito" ei ole päässyt katoamaan. Milka on kyllä hypännyt, jopa suomenhevosluokan aluehopealle asti, Onnea!!! Kyllä oli jännää olla katsomassa kisoja, yhtä jännittävää katsomossa kuin ratsaillakin.

Kaakkois-Suomen aluemestaruuskisojen suomenhevosmitalistit.

Milka, hopeamitalisti. Joku on syönyt vähän herkkuja ;)

Olen ottanut nyt muutaman kouluvalmennustunnin, joilla on keskitytty lähinnä omaan istuntaan ja siihen tuntumalle ja pyöreäksi ratsastamiseen. Tässä listattuna oppeja, joita on jäänyt mieleen kouluvalkoista:
- kannattaa aloittaa Milkan kanssa työskentely siten, että antaa sen ravata ja laukata rennosti eli saa sen ns. käynnistymään, jonka jälkeen se on sitten valmiimpi myös taipumaan ja pyöristymään. Tämän aikana voi sitten tehdä itse istuntaharjoituksia esim. istua 2 askelta ylhäällä ja 2 alhaalla, mikä kehittää omaa tasapainoa.
- harjoitusravissa ajatus takajalkojen tahdissa "juoksuun" lantio rentona
- ratsastaminen pohkeilla kohti tuntumaa
- tuntuman tarjoaminen rennolla kädellä, eli tuntumaa ei saa vaatia liian kovalla ohjastuntumalla vaan se täytyy tarjota hevoselle, jolloin hevonen itse "loksahtaa" tuntumalle kun ratsastaa jalalla oikein ja pitää tuntuman tasaisena - tässä hankaluutena vielä ulko- ja sisäohjan välinen tasaisuus ja suhde, eli ulko-ohjan tulisi tarjota tukea ja sisäohjalla pitäisi samalla päästä myötäämään
- hevosen tulee olla pohkeen edessä ja takajalkojen kulkea kovempaa kuin etujalkojen, joilloin peräänanto on mahdollista
- kädet alhaalla ja vähän leveämmällä
- lantion ja ylävartalon kääntäminen menosuuntaan, "astuminen ulkolonkalla eteen" - hankaluuksia oikeaan kierrokseen mentäessä, jolloin jään kiertymään ulospäin, tuntuu että jos käännyn sisäänpäin niin Milka kaatuu sisäänpäin myös eli pungemme nyt toisia vastaan

Niin paljon on tullut uutta infoa, että ihanaa, mutta ah niin monimutkaisen hirvittävää :D ei oo helppoo yrittää oppia ratsastamaan...

Estevalmennus, jossa kaikki sujui :)

Palataan vielä reilun viikon takaiseen estevalmennukseen.

Valmennus aloitettiin käynnissä tekemällä pitkälle sivulle kulman jälkeen pohkeenväistö noin uran ja keskilinjan väliin, suoristus ja muutama askel suoraan ja väistö takaisin uran keskikohdalle. Samalle pitkälle sivulle tehtiin vielä toinen samanlainen väistöpari. Toinen pitkäsivu ratsastettiin vaihdellen käynnin tempoa. Askellaji vaihdettiin raviksi kun oltiin tultu noin 5 kierrosta. Ravissa tehtiin yksi hieman pitempi väistö kulman jälkeen keskilinjan tuntumaan, suoristus, ja takaisin väistäen uralle ennen kulmaa. Suoraan väistön jälkeen nostettiin laukka ja laukatiin noin puoleen väliin seuraavaa pitkää sivua. Näiden jälkeen vaihdettiin suuntaa ja tehtiin samat harjoitukset toisesta suunnasta. Väistöt sujuivat meiltä ihan ok, mistään hyvästä suorituksesta ei voi kyllä puhua. Suurin ongelma väistössä on se etten ole tarpeeksi nopea pohkeen kanssa, jolloin välillä mennään todella matelemalla. Myös väistöpuolen pidätteen voimakkuus on välillä hukassa ja tuntuu että roikun ohjassa, tämä ongelma on varsinkin alkutunnista, kun Milka on muutenkin jähmeä vielä. Oma painopistekin on on vähän niin ja näin ja saatan siten tahattomasti estää väistön sujuvuutta, Onneksi katse alkaa löytää jo menosuuntaan, joka kyllä helpottaa väistöä.

Hyppelyt aloitettiin tekemällä väistö ravista keskilinjalle ja ottamalla suora lähestyminen ristikolle, jolta nostettiin laukka. Piirros alla. Samaa tehtiin tietysti myös toiseen suuntaan.

Seuraavaksi tultiin ensin laukkalähestymisellä ristikko, sitten tehtiin voltti ja mentiin keskilinjalla ollut okseri. Piirros alla:

Ensimmäiselle esteelle lähestyttiin syvältä kulmasta, laukanvaihto tehtiin ristikolla ja voltilla oli tarkoitus saada hevonen sisäpohkeen ympärille. Katse piti nostaa okerille heti kun se oli mahdollista, jotta voltilta ei valuttu liikaa ylös ja tultiin sitten suoralla linjalla okserille. Kiva harjoitus, joka sujui mukavasti ja parin kerran jälkeen ensimmäinen ristikko nostettiin pystyksi.

Kun oltiin tultu samaa kuviota molemmista suunnista, niin tultiin pari kertaa pieni rataharjoitus (piirroksen numeroiden 1-6 mukaisesti). Veikkaisin esteiden olleen korkeudeltaan noin 80 cm. Ainoastaan ensimmäisen kierroksen 1 este sujui hieman huonosti. Milka oli hieman liian vauhdikkaasti menossa esteelle ja olisi vaatinut pari pidätettä ennen estettä, jotta oltaisiin saatu rauhallisempi lähestyminen. Nyt tuli vähän rynnättyä pitkänä esteelle ja horjahdin hieman kun hyppy lähti aika kaukaa. No ei siinä mitään. Hevonen kontrolliin pidättein ja tiiviisti istuen, niin loppurata sujuikin sitten tosi hyvin kuin myös toinen kierros. Pystyin säätelemään laukkaa ja sain ratsastettua hyvät tiet ja hevosen ollessa sopivan energinen myös ponnistuspaikat osuivat nappiin ja kaikki tuntui todella helpolta ja upealta :) Tuntui että isommistakin esteistä oltaisi tällaisella menolla selvitty. Saatiin kehuja myös Sannalta, että alkoi jo näyttää ihan ratsastukselta ;)

Valmennuksia ja tulevaa

Moi,

On kulunut hyvä tovi, kun oon käyny täällä blogissa viimeeksi. Päivitetääs kuulumiset ajan tasalle :) Joten luvassa sillisalaattia. Kerron vähän mitä valmennuksia/tunteja on ollut ja josko niistä on jäänyt jotain myös korvan taakse.

 Alkukesän syöttelyitä.

xxx

Kauden viimeisen ratsastuskoulun tunnin ratsastin tuttuun tapaan Annilla. Tunnilla tehtiin askellajien kokoamista nostaen käsiä vähän ylemmäs, tekemällä pieni pidetteitä ja samalla tiivistämällä istuntaa vatsalihaksia supistamalla, tästä laskettiin sitten myötäämällä ja pienellä pohjeavulla hevonen raviin. Laukannostoja tehtiin ympyrällä vasta-asetuksesta samalla kun vaihdettiin myötäasetukseen. Laukannostoja tehtiin myös käynnistä ympyrällä, kun ensin väistätettiin takaosaa ympyrän sisäpuolelle. Harmi kun heti tunnin jälkeen ei tullut kirjoiteltua mitään ylös, Tunti oli mielestäni todella hyvä ja sain sen aikana monia oivalluksia, jotka tosin nyt tuntuvat jo painuneen unholaan... Tämän tunnin jälkeen piti tietysti heti koittaa uusia oppeja Milkan kanssa ja sainkin Milkan toimimaan todella hyvin mm. juuri käsiä nostaen se alkaa mukavasti koota askelta.

Voipi muuten olla, että tämä jäi Annin kanssa viimeiseksi tunniksi, se ei taida olla palaamassa kesälaitumelta takaisin ratsastuskouluun. Siinä oli mielestäni erittäin kiva hevonen ratsastaa, energinen, taipuisa ja herkkä.. Pitkän sairaslomansa jälkeen varsinkin laukka oli aika vaikean tuntuista ja lisäksi tammasta oli tullut hieman äksy hapannaama karsinassa. Mutta kivaa oli tosiaan Annilla ratsastella :)

Anni

xxx

Ratsastuskoulun ope kävi pitämässä miulle ja Milkalle kouluvalkan ja toivoin jumppaavia (sekä hevosta että itseäni) harjoituksia. Satoi vettä ihan reippaasti, joten menimme maneesissa jossa hieman pölisi. Aloitettiin käynnissä keskihalkaisijalta uralle väistäen. Asetus oli oltava sisäänpäin. Ennen uraa suoristus turpa kohti uraa ja väistöä pitkää sivua pitkin etujalat uralla. Alussa tämä väistö oli itselläni turhan jyrkkä ja Milkan ollessa vähän laiskalla päällä oli tahti myös väistössä liian puutteellinen. Lyhyen sivun keskeltä ja myöhemmin suoraan uralle väistöstä suoristaessa siirryttiin raviin ja ravattiin 2-kiemuran uralla puolet kentästä ja loppu sitten ravilla toiseen päätyyn, ennen kulmaa käyntiin ja sama kuvio uudelleen. Toiseen suuntaan tehtiin tietysti myös samat harjoitukset.

Ratsastus tuntui aika jäykältä ja raskaalta ja Milka hangoitteli myös asettamisyrityksiä vastaan. Siinä vaiheessa alkoi vähän helpottaa kun Milka alkoi lämpenemään sen myötä kun ryhdyttiin tekemään väistöt ravissa. Pitkän sivun uran suuntaisessa väistössä tehtiin käyntisiirtymä väistön sisällä. Käynnistä väistäessä oli todella haasteellista saada Milka taas uudelleen raviin väistöä jatkaen. Väistön loppuessa oli tarkoitus saada aikaan jonkinlainen "hetki" jolloin hevonen vie painon takaosan päälle ja pyöristyy samalla kun väistöstä tehdään asetuksen vaihto sisäänpäin samalla sisäpohkeen ympärille taivuttaen. Ehkä pientä myötäämistä ja pyöristymistä oli havaittavissa, mutta taisin olla apuineni liian myöhässä ja hevonenkin turhan paljon pohkeen takana, että olisi saatu ihan oikeanlainen tunne ja reaktio aikaan. Samalla teemalla jatkettiin sitten laukkatehtävällä. Eli ympyrällä käynnissä asetettiin ulospäin ja samalla hetkellä kun asetus vaihdettiin myötä-asetukselle, siirrettiin omaa painoa ulkoistuinluulle ja annettiin laukka-avut. Ihan kivoja laukannostoja saatiin aikaiseksi muutaman kerran, kyllä sen vaan selkeästi tuntee kun ajoitus loksahtaa kohdalleen. Monesti olin kyllä myöhässä laukka-apujen kanssa. treeniä lisää tähänkin..

xxx

Ratsastustunnin jälkeen maistelemassa vihreää.

Sitten meillä oli Sanna Kosken yksityisvalkka esteillä ja aloitettiin suoralla linjalla, jossa oli kolme kolmen puomin "sarjaa". Aluksi tulin puomit ravissa ja puomisarjojen väliin käyntisiirtymät. Siirtymissä oli tärkeää pitää pohkeet lähellä kylkiä eli tukea siirtymää alaspäin eikä vain lösähtää siirtymään. Toiselle pitkälle sivulle tehtiin laukkaympyrä 15 m. Ymryrällä oli tärkeää siirtää katse jo puoli ympyrää eteenpäin. Puomit nostettiin ristikoiksi ja myöhemmin pystyiksi. Tarkoitus oli tietysti saada oikea laukka ja harjoiteltiin myös askeleen pidentämistä ja lyhentämistä. Ensin tultiin 5 laukka-askeleen väleillä esteitä, eli heti hypyn jälkeen piti ottaa pidäte, jotta väliin sai mahtumaan 5 askelta. Välillä onnistui ja välillä ei. Kyllä kaikista esteistä yli päätiin, mutta välillä hyppy tuli todella lähelle 3:lle esteelle ja pidätteiden myötä meno meinasi mennä välillä vähän kiemurteluksi. Sitten tultiin 4:llä laukalla, joka oli oikeastaan aika sopiva reippaalla ratatemmolla. Samalla esteitä myös korotettiin. Lopuksi tehtiin kivaa kahdeksikko harjoitusta. Tämä pitääkin ihan piirtää kun vaikeaa selittää :) MUOKS kuva ja selostus lisätty, kun unohtui ensin.

8-tehtävä estevalkassa

Eli "lävistäjälinjalla" lähestyttiin aina estettä ja heti jo hypyssä katse tulevan kaarteen puolelle (heti kun pystyi niin katse uudestaan seuraavalle esteelle. Tässä huomasi hyvin kuinka paljon katse auttoi kääntämään hevosen jouhevasti ja nopeasti heti esteen jälkeen. Tätä tehtiin monta kierrosta peräkkäin. Hyvä, että tätä tuli harjoiteltua kun seuraavissa kisoissa rupesin ekan kerran ratsastamaan jo hieman aikaakin.

xxx 

Sitten on ollut kouluvalkkoja ja muita estevalkkoja Milkalla, joiden yksityiskohtia en valitettavasti muista enää, mutta tässä listattuna muutamia asioita, joita muistan oppineeni:

* sisätakajalan aktivoiminen sisäpohkeella ravi/laukka ympyröillä ja volteilla, samalla kääntäminen ulkopohkeella
* Milka asettuu, kun olen tarpeeksi vaativa asetuksen kanssa. Pehmeällä kädellä, muttei kuitenkaan saa antaa periksi.
* tempon vaihtelu kaikissa askellajeissa: istunnan tiivistäminen ja pienet pidätteet, lisääminen kohti tuntumaa. Yhdellä tunnilla tehtiin laukkaympyrällä jokaiseen 4:n pisteeseen laukan kokoaminen ja sitten taas pari askelta eteen. Oli rankkaa, mutta onnistuneita suorituksiakin saatiin :)
* rajaaminen ulkoa pohkeella ja ohjalla kun Milka punkee ulkolapaa ulospäin
* esteillä hevosen pitäminen luona (ei saa päästää pitkäksi) edesauttaa pyöreisiin hyppyihin, jolloin puomit pysyvät paremmin ylhäällä

xxx

Milka tiukassa halausotteessa.

Tulevia suunnitelmia on loppuviikosta päästä kenttävalmennukseen, mikäli se tullaan järjestämään. Itse en ole kenttäesteitä hypännyt, Milka on joskus. Onneksi Milka on rohkea eikä sillä ole tapana hirveästi kyttäillä niin lähden kyllä luottavaisin mielin yrittämään... Mikäli kenttävalmennusta ei ole, niin samana päivänä olisi yhdet estekisat joka on sitten toinen vaihtoehto.

2.8. olisi myös yhdet estekisat, joissa pääsisin menemään yhden luokan (70 cm). Otan 2-tason luvan vasta ensi vuodelle.
7.-9.8. on viikonloppuratsastusleiri (jei!), jonne olen menossa.
16.8. olisi sitten taas kisat, joihin voisi mennä. Joten mukava loppukesähän tässä on tiedossa.
Nyt viikonloppuna on myös tarkoitus käydä katsomassa 4-tason koulukisoja Lappeenrannassa.

Tulossa postaus 12.7. olleista kisoista, joissa menimme 70 ja 80 cm luokat, sekä postaus eilisestä estevalmennuksesta :)

4.6. ja 9.6. estevalkat

Yli mennään, mutta kuskin tyyli hiukan hakusessa ;) Kuva otettu videosta.

4.6. Pääsin hyppäämään Sannan valkassa 3 viikon tauon jälkeen. Taisimme olla molemmat jo ruosteessa hyppytauon jälkeen. (Kokoajan oon luullu että tauko on ollut 2 viikkoa, mutta äsken piti järkytyksenä laskea kalenterista, että ei, kyllä se oli 3 viikkoa!) Testasin myös ekaa kertaa uusia ratsastussaappaita ja se toi myös hieman erilaisen tuntuman ratsastukseen, kun aiemmin olen ratsastanut jodhpureissa ja chapseissa. Vasen saapas myös puristi aluksi aika ikävästi pohkeesta ja pienet rakotkin hiertyi kantapäihin, mikä ei tosin itse ratsastusta tunnilla haitannut. Tuntui, että tunnistin pohkeen antaman paineen huonommin kuin aiemmin kun saappaat oli paksumpaa ja napakampaa nahkaa, mutta eiköhän niihin totu kun muokkaantuu ja pehmenee.

Aloitettiin parilla ympyrällä ravipuomeilla ja toisella pitkällä sivulla tehtiin pari käyntiin siirtymää. Milka oli aika jähmeä ja hidas pohkeelle alkuun. Viikon takaisen ähkyn vuoksi sillä oli mentävä vielä kevyehkösti, niin en ruvennut sen enempää patistelemaan vaan annoin sen heräillä rauhassa. Seuraavaksi tultiin päädystä A:sta ravissa pituushalkaisijalle, väistettiin kohti uraa ja nostettiin laukka ristikolta ja puolikkaan ympyrön muodossa takaisin uralle. Tätä tehtiin vasemmalle väistäen ja ristikolta nostettiin oikea laukka. Useimmiten meillä nousi oikea laukka ja meno oli aikamoista räpeltämistä vielä tässä vaiheessa kuten seuraavasta kuvasta hyvin näkyy :D. Tultiin vielä molempiin suuntiin ympyrälinjoilla ristikoita, joilta laukannosto.

Ei mennyt ihan putkeen...

kuva: Anne H-L

Ratapiirros päivän treeneistä.

Rataharjoitukset aloitettiin piirroksen linjalla 2-3, 3 jälkeiseen kulmaan tehtiin ympyrä. 2:n jälkeen tultiin yksi laukka-askel suoraan, jonka jälkeen suunta kohti 3:sta. Sain Milkan 3:n jälkeen ihan kivasti kulmaan, välillä on ollut ongelmana, että se on kantannut jo ennen kulmaa vasemmalle. 

Jatkettiin tulemalla rataa 3 kertaa. Ensimmäisellä kerralla tempo oli liian hidas ja jäin 4-5 välillä ratsastamaan jopa taaksepäin eli pidättelin liikaa. Videolla on 2. ja 3. kierros. Harmi kun video on kuvattu pystyyn, mutta toki siitä jotain selvää saa ja on parempi kuin ei mitään ;) Valkassa meno tuntui aika tahmealta ja siltä ettei mistään tule mitään. Olin jopa hieman masennuksen vallassa valkan jälkeen, että kannattaako kisoihinkaan lähteä reilun viikon päästä... Videoita katsoessa meno ei ollutkaan niin huonon näköistä mitä luulin, vaikka ei se mitään kaunistakaan ole. 1:ltä tulimme väärässä laukassa kahdella ekalla kierroksella, vasta kolmannella kerralla meni oikein, Jalat on liian takana, se iskee vähän silmään ja pitää yrittää parantaa sitä. Samoin myös paino voisi olla paremmin kantapäillä.

linkki videoon https://www.youtube.com/watch?v=tP3o3nMzxiw

videon kuvaus: Anne H-L

xxx

9.6 aloitimme tekemällä toiseen päätyyn ympyrän ravissa, ympyrällä oli 2 puomia noin kolmen laukka-askeleen välillä. Toiselle pitkälle sivulle tehtiin pari kirjainväliä väistöä etuosa uralla ja takaosa keskelle päin, toisella pitkällä sivulla tehtiin ravilisäys ja selkeä kiinniotto/hidastus ennen kulmaa. Milka tuntui taas alussa hieman löysähköltä, myös väistöt olivat jähmeähköjä, en saanut alkuun hyvin takaosaa pois uralta. Ravilisäykset onnistuivat jotenkuten. 

Jatkettiin nostamalla laukka lyhyen sivun keskeltä ja tekemällä pääty-ympyrä laukassa puomien yli. Pitkälle sivulle tehtiin laukkalisäys. Toisella pitkällä sivulla jatkettiin raviväistöä. Näitä tehtiin muutama molempiin suuntiin. Laukkaympyrällä laukan rytmi oli ihan hukassa, tuntui ettei saatu yhtään hyvää ymyrää aikaiseksi, jossa askeleet olisi osunut puomeille niin kuin olisi pitänyt. Laukkalisäys lähti sitä vastoin ihan hyvin. Olisin varmaan saanut pyytää rytmikkäämpää ja tarmokkaampaa laukkaa ymyrällä.

Varsinaiset hypyt aloitettiin pituushalkaisijalla. Suoralla linjalla oli ponnistuspuomi, ristikko, yksi laukka ja puomi, niille tultiin ravissa. Kun tultiin oikealta oli tarkoitus nostaa ponnistuspuomilta vasen laukka ja päinvastoin. Pituushalkaisijan päässä käännyttiin joka kerta eri suuntaan kuin mistä oltiin tehtävälle tultu. Taisi käydä niin, että tässä vaiheessa joka kerta nousi eri laukka kuin mitä yritin nostaa!! Että hyvin meni.. Sitten vaan ennen pituushalkaisijan loppua laukka alas ja korjaus ravin kautta. Ihmettelinkin Sannalle miten voi olla mahdollista että saan aina aikaiseksi eri laukan mitä yritän. Sanna kertoi, että oma paino merkitsee eniten siihen kumpi laukka nousee, joten taisi olla  oma paino sitten väärällä puolella... 

Ristikon jälkeinen puomi korotettiin pieneksi pystyksi parin kerran jälkeen ja kun sitä oltiin tultu muutaman kerran laitettiin pystystä kahden laukan päähän okseri. Joten lopussa tehtävä pituushalkaisijalla oli ponnistuspuomi, ristikko, yksi laukka, pysty, kaksi laukkaa ja okseri. Jotenkin nämä pituushalkaisijan jumppatehtävät tuppaa aina jännittämään ja tuntuu paljon vaikeammalta kuin yksittäisten esteiden ylitys. Niin tälläkin kertaa. Nyt kaiken lisäksi oli tarkoitus keskittyä omaan myötäämiseen hypyissä. Eli ristikolla vain automaattimyötäys, pystyllä pieni myötäys (kädet kuitenkin selvästi eteenpäin) ja okserilla iso myötäys (kädet hevosen korvia kohti pitkin harjaa). Samalla piti tietysti huolehtia rytmistä ja suoruudesta, että ei puuttunut haastetta ei... Aluksi yritin vain suoriutua tehtävästä ja myötäykset unohtuivat. Sitten kun keskityin myötäykseen tulimme liian hitaasti tehtävälle, tai sitten katsekin oli alaspäin. Lopussa sain kohtuullisen suorituksen aikaiseksi, mutta oli kyllä taas aika säälittävää rämpimistä... Täytyy huokaista helpotuksesta ettei kisoissa ole tällaisia tehtäviä :D! Lopuksi pyysin saada ottaa alun laukkaympyrää puomeilla vielä uudelleen, koska alussa rytmi oli totaalisen hukassa siinä. Nyt onnistui jo paremmin kun hevonenkin oli lämmennyt ja energinen.

xxx

Molemmista estetunneista jäi fiilis, että matka on hyvin pitkä hyviin suorituksiin. Alkutaipaleellahan tässä vielä ollaankin. Kehitys tuntuu nyt junnaavaan paikoillaan ja olo tuntuu aika surkealta. Aion kuitenkin kehittyä säännöllisesti valmentautumalla. Jospa kisoissa menisi vaikka paremmin kun harjoituksissa takkuaa :D Se nähdään lauantaina. Luokat olisi 70 ja 80 cm (80 cm uusinta korotettuna, jos sinne asti päästään).

Välillä on ehditty myös maastoilla hyvästä säästä nauttien.

Vuoristoradalla

Niin ne vaan tunnelmat muuttuu ratsastuskerrasta toiseen... Tiistain estetunnilla tuntui että "only sky is the limit", kaikki tuntui niin helpolta, rennolta ja tulikin oikein ihmeteltyä, että miten mikään tässä ikinä on voinut tuntua niin vaikealta. 

Tänään estetunnilla löytyi sitten vastaus tuohonkin, ei tarvinnut kauas lähteä. Tuntui etten saanut mitään otetta Milkaan, ratsastukseni oli surkeaa ja tuntui että rämmin vain jotenkuten tehtävästä toiseen. Ja vielä kaiken huonon päälle Milka sai potkun toiselta hevoselta takaseensa, omaa tyhmyyttäni menin liian läheltä kun olin menossa tieltä kun harjoiteltiin rataa. Kaikki kävi niin nopeasti, eikä ehtinyt tehdä mitään kun kaviosta tuli! Onni onnettomuudessa sentään on se, että Milka näyttäisi olevan ok, ehkä pientä turvotusta potkukohdassa oli, mutta alue ei tuntunut lämpimältä. Milka käveli normaalisti ja sen jälkeen hypättiinkin rataharjoitukset aivan normaalisti. En kyllä ymmärrä kuinka olisin voinut antaa itselleni anteeksi jos Milka olisi vammautunut tms. Nytkin tuntuu todella pahalta, vaikka kaikki näyttäisi olevan hyvin. Tunnin jälkeen kylmäsin ja laitoin linimenttiä, huomenna sitten jännityksellä katsomaan onko normaali.

Tänään tultiin kahdesti 9 esteen rata, jolla oli myös muuri ja "vesi-este" = pysty jonka alla kangas. Nämä erikoisesteet eivät aiheuttaneet mitään ongelmia minulle tai Milkallekaan, mutta muuten tosiaan rytmit oli hukassa ja omat jalat oli jotenkin jännittyneet, enkä päässyt mukautumaan hyppyihin niin hyvin kuin esim. tiistaina. Alkutunnista Milka tuntui tahmealta, kankealta ja hitaalta, myös oma istunta tuntui jotenkin omituiselta enkä saanut lähellekään samaa tunnetta hevoseen kuin tiistaina. Lopputunnista sitten intoa meinasi piisata vähän liiaksikin. Ongelmaksi muodostui okseri, joka oli kulmaan päin. Kertaakaan en päässyt kulmaan, vaan aina Milka oikaisi heti okserin jälkeen, vaikka miten yritin ratsastaa kulmaan (ehkä en kuitenkaan yrittänyt tarpeeksi). Myöskään laukkoja en ehtinyt mietiskellä, taisivat kuitenkin suuremmilta osin mennä oikein kun Sanna ei huudellut niistä. Ratojen korkeutta on vaikea veikata, mutta olisiko ollut eka kierros noin 80 cm ja toinen ehkä 90 cm. Valkassa oli 4 ratsukkoa, joka onkin enemmän kuin pitkään aikaan (yleensä meitä on ollut 2). 

Oli hienoa seurata erään tytön suoritusta, he hyppäsivät radat vähän isompina ja vauhti oli myös aivan omaa luokkaansa. Jos Milka laukkaisi radalla noin kovaa, niin jäätyisin varmasti aivan täysin. Mutta kyllä se antaa tavoitetta ja motivaatiota kun näkee miten taitavasti toinen ratsastaa. Haluan itse pyrkiä myös samaan! Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa... toivottavasti :)

Ensi torstaina 14.5. olisi kisat. Kisoihin lähteminen/pääseminen meinasi ensin tyssätä, mutta sitten kuitenkin lähtö oli mahdollista. Nyt tietysti katson huomisen jalan tilanteen ennen kuin ilmottaudun. Tarkoitus olisi mennä seuraluokat 70 ja 80 cm ja näihin tuli valkultakin siunaus, mitä kyllä kovasti ihmettelen päivän esitykset huomioiden. Tämän päivän jälkeen 80 cm luokka hieman mietityttää, mutta kehittyäkseen täytyy mennä myös omalle epämukavuusalueelle, joten yritettävä ainakin on...

Ekoihin estekisoihin orientoitumista

Moikka,

Viime viikolla kävin kolmesti ratsastamassa Milkalla. Parilla kerralla menin erilaisia koulukuvioita ja harjoittelin C-merkin kouluohjelmaa. Ensimmäisellä kerralla huonommalla menestyksellä ja ajattelinkin, etten kehtaa tallilla järjestettävään merkkikokeeseen osallistua. Toisella kerralla sujui sitten jo paremmin :) Kouluohjelman lisäksi treenailtiin yhdellä puomilla laukannostoa ja tehtiin kahdeksikkoa aina puomilla suuntaa vaihtaen. Yhden kerran sitten käytiin kahdelleen isännän kanssa ratsastamassa (toinen kerta hänelle hevosen selässä), laatu parisuhdeaikaa parhaimmillaan :D Itse ratsastelin sen jälkeen ilman satulaa. Laukkaa en uskaltanut ottaa, kun tuntuu että varmaan laukasta raviin siirryttäessä tuuskahtaisin alas selästä, 

Tällä viikolla oltiin Milkan kanssa maanantaina Sannan estevalkassa, tunti oli ihan yksityistunti. Harjoiteltiin radan hyppäämistä, ekat kisathan olisi miulla tulossa nyt sunnuntaina ja nyt oon jo ilmottautunutkin, Luokkina meinasin hypätä 50 ja 70 cm. Valkassa tultiin ensin 2, 3 ja 4 puomeina. Kakkosen päälle voltti oikealle ja kolmosen päälle vasemmalle, 4 tultiin sitten suoraan. Aloitettiin kevyessä ravissa. Tarkoituksena oli saada tiet kuntoon ja kaarteissa hevonen sisäpohkeen ympärille. Sitten nostettiin laukka 3:lta ja laukattiin suorana 4:n yli, voltit oli vielä mukana kuvioissa.

Estehyppelyt aloitettiin 1:ltä siten, että nostettiin siltä oikea laukka ja tehtiin ympyrä oikealle kolmosen ympärille. Tässä kohtaa nousi kyllä aina vasen laukka ja jouduin korjaamaan laukan ympyrän aikana. Esteelle ponnistettaessa olisi pitänyt saada painetta paremmin oikealle ohjalle ja oikea pohje paremmin eteen. Ykkönen tultiin myös toisesta suunnasta ja samalla tultiin 4, 3 ja 6. Nyt laukka vaihtui ykkösellä, mutta olisin voinut ratsastaa paremmin kulmaan asti, jolloin olisin saanut paremman linjan 4:lle. Nyt se tuli eteen aika nopeasti ja hyppy tuli usein esteen vasempaan reunaan.

Kun esteitä nostettiin, alkoi laukatkin vaihtua paremmin automaattisesti. Omasta tekniikasta tuli sen verran palautetta, että saisin pitää selkää enemmän pystyssä (varsinkin hypyn jälkeen nopeammin pystyyn) ja samoin myös pää ylhäällä katse jo edellisellä esteellä seuraavalle (tiedossa, mutta niiin vaikeaa). Sain hyvän vinkin myös käyttää tilaa enemmän hyödyksi ja ratsastaa itselleni lisää tilaa ja aikaa.

Jossain vaiheessa tultiin sitten koko rataa numerojärjestyksessä 1-6. Milka alkoi tässä vaiheessa taas innostua. Sanna varoittelikin, että vaikka laukka tuntuu hyvältä niin on muistettava tehdä tasapainottavia pidätteitä esteiden välissä. Muuten saatan huomata hevosen menevän omia menojaan pitkänä juoksemassa läpi esteiden. Muistan ajatelleeni, että eihän nyt sillein voi käydä, kun saman tien jo kävikin :D Vaikka mentiin maneesissa, niin tuuli senkun ujelsi korvissa, kun Milka pisti vähän vauhtia ja samalla myös puomeja tuli alas ropisemalla, kun esteet tulivat eteen niin nopeasti...  Enpä juuri muuta ehtinyt tekemään kuin yrittää ohjata Milkaa esteiden väliin ja keskittymään kyydissä pysymiseen :D Kun rataa tultiin monta kertaa peräkkäin aloin saada hieman otetta hevosesta. Piti vain uskaltaa tehdä pidätteet tarpeeksi vahvasti hartioista, että sain Milkaa kuulolle ja hepan pään ylöspäin. Kun vauhti oli vähän rauhallisempi jäi itsellekin enemmän aikaa ratsastaa oikeita teitä esteiden välissä. 

Tunnista jäi mukavat fiilikset siinä mielessä, että sain hyviä vinkkejä ja hyvää rataharjoittelua ensimmäisiä kisoja silmällä pitäen. Mutta hevosen hallinta jätti paljon parantamisen varaa ja tulikin pikku jännitys, koska luultavasti kisoissa Milka on vielä innokkaampi menijä... Myös se hieman mietityttää, että en ole vielä tänä vuonna hypännyt ollenkaan ulkona ja kisat on ulkokentällä. 

No, mutta näillä mennään. Vielä kun osaisi pitää pään kylmänä, ratsastaa rauhallisesti ja tarkasti ja NAUTTIA turhia jäkittelemättä! Kisat on siis huomenna, eli niistä lisää myöhemmin. Saas nähä kuinka muijan käy ;) Ehkä vihdoinkin saan esteiltä videota, jos nyt menee edes jotenkin että kehtaa laittaa näytille.