Kehityskatsaus tammikuussa 2015

Lokakuussa 2014 listasin kehityskohteita, joihin lupasin paneutua harjoittelussani. Nyt aattelin tehdä vähän tiliä selväksi. Olenko onnistunut kehittymään näillä osa-alueilla? Ensin on listattuna kehitettävä asia ja sitten näkemys nykytilanteesta.

Istunta:

• "Ei saa puristaa jaloilla (reisillä ja polvilla) vasten satulaa." - Tässä olen mielestäni kehittynyt hyvin oikeaan suuntaan. Oon muistanut muistutella itteäni aina ratsastaessa tästä (toki opet on muistuttaneet tästä myös.). Yritän avata tietoisesti lonkkia auki takareiden kautta. 2 ratsastuspilateskertaa ovat myös auttaneet tähän. Pilateksessa koko istuntani siirtyi satulassa eteenpäin ja selän notkoon kiinnitettiin samalla huomiota ja kun tuki tulee keskivartalosta, on helpompi myös avata lonkkia. Lonkille pitäisi kuitenkin tehdä enemmän avaavia venyttelyliikkeitä. Lonkinkoukistajat ovat usein aika jumissa.
• "Jalustin päkiällä (=rennot jalat). Ongelmana harjoitusravissa ja laukassa päkiältä nilkkaa vasten lähtevät jalustimet ja tätä efektiä välttääkseni jännitän jalat, joilloin ratsatus näyttää ja tuntuukin todella tönköltä." - Tämä menee välillä paremmin ja välillä huonommin. Kehitystä on tullut varmaan jonkin verran, mutta tyytyväinen en voi missään nimessä olla. Laukassa jalustin pysyykin ihan mukavasti päkiällä, mutta harjoitusravissa jalka vispaa joka suuntaan. Kunpa saisin sen pysymään siististi paikoillaan! Kai tässä on ongelmana myös Milkan vaativa askel harjoitusravissa, joka tosin lähtee myös itsestäni kun en saa Milkaa menemään harkkaravissa rentona peräänannossa, jolloin selkä ja takaosa olisivat aktiivisesti käytössä ja selässä olisi helpompi istuakin. Väkisin tulee varmaan jännitettyä niitä jalkoja, kun ravi rytkyttää ja heilun satulassa. Tähän taitaa auttaa vain aika ja liikkeeseen mukautuminen? Harjoituksena voisin jatkaa ainakin jalustimitta ratsastamista, se varmaan parantaisi istuntaa ravissa.
• "Punkeminen: Milka kaartuu vasemmassa kierroksessa helposti sisäänpäin uralta toisessa päässä kenttää (voi olla että itse teen jotain aiheuttaen tämän) ja itse vedän sisäolkapään silloin eteenpäin, jännityn, koko vartalo kääntyy ulospäin ja pungen vastaan." - Maneesikaudella tätä samaa ongelmaa ei ole ollut kuin oli silloin aiemmin ulkokentällä. Toki Milka yrittää välillä oikoa kulmia. Silloin täytyy vain olla päättäväinen ja ratsastaa jalalla tehokkaammin mihin olen päättänyt mennä.

Ohjasote:

• "Myötääminen ja oikean tuntuman löytäminen. Tuntuma ei saa olla liian tiukka, eikä liian löysä." - Tässä on tullut kehitystä. Olen saanut Milkankin valmennuksissa myötäämään niskastaan ja tämä on auttanut hahmottamaan sopivaa tuntumaa. Lisäksi olen oppinut ratsastamaan paremmin istunnalla ja pohkeilla, jolloin tuntuma on helpompi pitää tasaisena, eikä käsillä tarvitse (yrittää) tehdä niin paljoa. Kuitenkin Milkan rentoutumiseen menee aika kauan, haluaisin että rento liikkuminen ja oikea tuntuma löytyisivät jo aikaisemmin, joten kyllä tässä tekemistä riittää...
• "Ulkoohjan tuki. Pitää oppia toimimaan vain yksi käsi/puoli kerrallaan. Tukemalla ulkoa ja myötäämällä sisältä." - Sama kuin yllä.

Tältä näytti suunnitelma ongelmien parantamiseen ja näin parannukset toteutuivat:

• "Milkan omistaja ryhtyy pitämään minulle tunteja keskittyen istuntaan. Myös istunnan harjoittelusta liinassa on ollut puhetta." - Liinassa harjoiteltiin about kolmena kertana ja muutenkin harjoiteltiin istuntaa koulusatulassa. Liinaharjoituksia voisi ottaa nyt taas lisääkin. Siinä kun voi keskittyä täysin istuntaan ja tasapainoon, niin on kyllä aivan erinomaista treeniä!
• "Olen menossa ratsastuspilatekseen Milkan kanssa. Toivottavasti saan sieltä hyvät eväät oikeaan istunta-asentoon ja muihin ongelmiin." - Kyllä, varsinkin ensimmäisestä pilateskerrasta oli paljon apua ja se olikin mielestäni kaiken sijoituksen väärti (melko hintavaa). Toisella kerralla en saanut niin paljoa irti, mutta toistoja ja harjoitteluahan se vaatisi että optimaalista kehitystä tapahtuisi.
• "Tasapainon ja istunnan harjoittelemiseksi ratsastan itsenäisesti säännöllisesti ilman jalustimia ja haluaisin myös kokeilla ratsastusta ilman satulaa." - Tätä olisin voinut tehdä enemmänkin. Eli lisää ilman jalustimia / satulaa menoa luvassa nyt kevätpuolella! Harkkaravia on saatava ainakin paremmaksi...
• "Rupean ratsastamaan Milkalla koulusatulalla, jolla saa otettua oikeaoppisen istunnan paremmin kuin yleissatulalla. Koulusatulaa on tullut silloin tällöin kokeiltua, mutta se on ollut epämukava, keventäessä polvet kipeytyy (iskeytyy toppaukseen). Johtuisikohan liian lyhyistä jalustimista ja polvilla puristamisesta (?) Nyt on aika siis opetella istumaan oikein koulusatulassa." Tämän jälkeen aloitin tosiaan koulusatulalla ratsastamisen. Kun satulasta otettiin pois irrotettavat polvituet, loppui myös hiertäminenkin samalla. Yleissatulalla olen mennyt ainoastaan puomi/hyppytreenit.

Istuntaa marraskuussa 2014. Kuva Riina L. Selkä notkolla, pohkeet liian takana, katse... Nyt kun ongelmat on tiedostettu, on niihin myös helpompi puuttua.

Vertailun vuoksi mielestäni oikeaoppisen näköinen istuntakuva netistä.

lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Apu_(ratsastus)

Tällä hetkellä parannettavaa / työn alla:

• Lonkat auki. Enemmän lonkkia avaavaa venyttelyä ohjelmaan ja ratsastaessa myös huomiota tähän enemmän.
• Harjoitusravi (edelleen)... Etureidet ja pakarat rentona, alapohje paikoillaan, päkiät jalustimilla. Ratsastus ilman jalustimia/satulaa. Hevosen ratsastaminen jalalla rennommaksi.
• Istunta paremmaksi laukassa. Ulkopohje ei liiku tarpeettoman taakse, kuten nykyisin, jolloin ylävartalo kippaa samalla eteenpäin. Istuminen rennosti, hyvässä ryhdissä syvällä satulassa.
• Ylipäätään pohkeet ja pohjeavut eteenpäin kaikissa askellajeissa. Samoin myös väistöissä vien tarpeettoman taakse väistettävää jalkaa. Juuri luin Kyra Kyrklundin kirjasta "Kyra ja ratsastuksen taito", jonka sain tai siis toivoin joululahjaksi <3:    

"Pohkeet ovat oikeassa asennossa, kun alapohkeet sijaitsevat noin 10 cm satulavyön takana. Silloin ratsastajan tasapaino on paras mahdollinen ja hänellä on samalla optimaalinen lihasvoima alaraajoissaan. Sitä paitsi hevonen on herkin juuri satulavyön takana, Kauempana sillä on liian paljon rasvaa ja liian vähän hermoja."

• Katse sekä sileällä että esteillä ratsastettaessa. Katse ratsastettavassa tiessä leuka ylhäällä, niska suorana (ei pää alaspäin, katse hevosen niskassa). Esteillä katse menosuuntaan/seuraavaan esteeseen. Näin ratsatus sekä näyttää paremmalta että myös automaattisesti vaikuttaa omaan tasapainooni ja painoapuihin positiivisemmin.
• Istuminen keskellä hevosta kääntyessä ja kaarteissa. Nyt käännyn ja siirrän liikaa painoa sisäänpäin, jolloin Milka pääsee pullauttamaan ulkolavan ulos ja menee lapa edellä esim ympyröillä ja volteilla. Tämä on miulle vielä hieman epäselvä asia, että kuinka paljon ja mistä kohtaa kaarroksiin pitää itse kääntyä (ylävartalosta/lantiosta, istuinluun paino yms.)? Pitää kysellä tästä valmentajilta ja yrittää opiskella myös netistä/kirjoista, jospa se lähtisi siitä selkenemään... 

Olihan siinä taas lista asioita, joihin paneutua. Mutta sen oon kyllä huomannut, että kun asiat kirjoittaa ylös ja muistuttaa niistä jatkuvasti itseään, niin kehitystäkin tulee :). Toivottavasti myös tässäkin tapauksessa ;) 

Palataan taas myöhemmin näihin asioihin. In the meantime I'm working on it.

Viikon 1 valmennukset

Viikolla 1 on ollut luksusta nauttia kahdesta valmennuksesta. 31.12. meillä oli Milkan kanssa Sannan sileän valkka ja 2.1. Paken sileän valkka. Molemmat valkat olivat onnnistuneita ja jättivät mieleen ahaa-elämyksiä. Harmi, ettei kummastakaan valkasta ole kuvia, joten kuvituksena saa toimia 30.11. koulukisojen kuvat.

kuvaaja: Riina L (edustava kuva "apuva nyt se alkaa")

31.12. oman mausteensa valmennukseen toi maneesin katolta valuva lumi. Jo maneesin ensimmäistä kierrosta taluttaessa Milka sai pienen hepulin lumen tippumisesta ja myös säännöllisin väliajoin valmennuksen aikana. Onneksi reaktiot jäivät pieneen säpsymiseen ja kuskikin kesti turvallisesti kyydissä :D Meitä oli kaksi ratsukkoa tunnilla. Sanna painottaa aina napakkaa ohjastuntumaa ja tottahan se on, että hevonen on helpompi hallita kun ohjat on tuntumalla eikä roiku löysänä.

Aloitettiin ihan käyntityöskentelyssä pitkän sivun uralta keskemmälle väistäen, suoristus ja hetki eteenpäin ja väistö takaisin uralle, kulmaan sitten vielä voltti. Tätä tehtiin molempiin pitkiin sivuihin ja suuntiin. Väistöissä on tärkeää saada etuosa johtamaan liikettä johtamalla johtavalla ohjalla. Miulla on tapana pitää väistettävää jalkaa liian takana ja jalka saa olla tiiviisti kyljessä myös silloin kun sitä ei käytä, ettei se lepattele irtonaisena kyljestä. Voltilla on taas reilusti käännettävä turpaa sisään ja tuetteva ulko-ohjalla sekä käännettävä ulkopohkeella. Seuraavaksi siirryttiin tekemään väistöä kevyessä ravissa lävistäjälinjalla pitkän sivun uralta toiselle. Toisen puolen pitkän sivun alkavaan ja lopettavaan kulmaan tehtiin voltit. Muutaman kerran väistössä takaosa meinasi jäädä, mutta pieni muistutus raipalla taakse toi takaosankin mukavasti oikealle linjalle. Volteissa sai taas kunnolla taivuttaa ja ratsastaa kulmat huolellisesti (Milkalla on tapana yrittää oikoa lapa edellä). Kun näitä oli tehty molempiin suuntiin otettiin jossain vaiheessa mukaan myös laukannosto lyhyen sivun keskeltä ja laukkaa suoralla uralla toiseen päätyyn, tarkoituksena oli kontrolloida laukan tahtia että päätän itse vauhdin. Tämä toteutettiin istumalla syvällä satulassa ja tekemällä pieniä pidätteitä joka askeleella. Ennen kulmaa siirryttiin raviin ja taas voltti kulmaan. Saan kyllä alkaa kiinnittämään huomiota siistimpiin laukannostoihin, välillä ne tuntuu vaan ihme roiskaisuilta ja valmistelu/keskittyminen puuttuu, lisäksi ulkojalkaa tulee varmaan siirrettyä liiaksikin taakse. Tähän täytyykin ihan paneutua!

kuvaaja: Riina L

Sitten siirryimme keskiympyrälle ratsastamaan harjoitusravia sisään asettaen ja samalla ajatus piti olla sellainen, että milloin vain voisi alkaa väistättää ulospäin sisäjalalla, joten sisäjalka myös taivutti sisäänpäin. Itse huomasin välillä istuvani jotenkin vinossa, varsinkin oikeassa kierroksessa tulee istuttua ja käännettyä ylävartaloa ulospäin. Milka taitaa kaatua helposti sisäänpäin siinä suunnassa, joten pönötän itse vastaan, jolloin myös koko asento jännittyy ja päädymme vänkäämään eri suuntiin. Helpottaa huomattavasti kun rentoudun, enkä punge vastaan, ja ohjaan sitten sisäjalalla voimakkaammin Milkan pysymään ympyrälinjalla. Sitten nostettiinkin laukka ja laukattiin monta kierrosta, tarkoitus oli saada laukassa myös asetus sisään ja laukka rennoksi ja tahti oman mielen mukaiseksi. Ehkä olisi pitänyt vaatia hieman aktiivisempaa laukkaa, nyt se tuntui hieman ponnettomalta. Samat harjoitukset tehtiin vielä toiseen suuntaan. Lopuksi ravailtiin kevyessä ravissa ja pikkuhiljaa annettiin pidempää ohjaa. 

Valkasta jäi mieleen se, että kun tekee tarpeeksi töitä pohkeilla ja pitää tasaisen napakan tuntuman ja vaatii taipumista, tulosta kyllä tulee. Hevonen rentoutuu ja työskentelee notkeammin. Toivoa siis on :)

kuvaaja: Riina L. (vähän liikaa vauhtia ja ollaan kaatumassa sisäänpäin...)

2.1. oli Paken valkka pitkästä aikaa. Viimeeksi taisin käydä Paken valkassa kesällä. Meitä oli valkassa 2 ratsukkoa ja toinen hevonen oli kuin Milka pienoiskoossa :). Vitsailimmekin että isosisko ja pikkusisko ovat lähteneet yhdessä valkkaan. Pake aina kyselee ennen valmennusta, mikä sujuu hyvin ja missä on suurimmat ongelmat. Taisin vastata, että ongelmana on se ettei meno ole rentoa ja välillä mennään lapa edellä. Sanoin väistöjen sujuvan tällä hetkellä hyvin, mutta tätä ei olisi kannattanutkaan kehuskella etukäteen... :D 

Aloitimme valkan tekemällä viisikaarista kiemurauraa käynnissä, siten että aina uralla tehtiin voltti sisäänpäin. Asetuksista huolimatta tuli mentyä välillä lapa edellä ja lingerreltyä, täytyy yrittää ratsastaa enemmän jalalla ja vaatia menemistä sinne mihin päätän. Milka hidastaa myös liiaksi käyntiä ja rupeaa tarjoamaan väistöjä, avoja, sulkuja ja mitä ties muuta, vaikka tarkoituksena on mennä vain suoraan... Eli jalalla eteenpäin samalla. Tämä oli hyvä harjoitus noihin meidän ongelmiin, jota pitää kyllä harjoitella ihan itsenäisestikin! Seuraavaksi siirryttiin harjoittelemaan väistöjä käynnissä. Käännyttiin lyhyen sivun keskeltä pituushalkaisijalle, suoristettiin ja väistettin uralle, Pake neuvoi laittamaan oman väistön puoleiselle sivulle ja tästähän ongelmat alkoikin, en oikein osaa tätä ja koko väistö meneekin siinä samalla ihan plörinäksi. Täältä löysin jutun, jonka mukaan paino on pidettävä väistössä keskellä hevosta "Ratsastajan on sijoitettava painonsa keskelle hevosta, mutta annettava painon mennä mukaan liikkeen suuntaan, ettei hän jarruta istunnalla hevosen eteenpäinpyrkimystä." Voi olla että painoni on alunperin liikaa liikkeen jäljessä (väistättävän jalan puolella) ja tästä syystä Pake neuvoo painoa toiselle puolelle. Ainakin käyntiväistössä tahti on välillä hukassa ja istunta on tönkköä ja jään puristamaan liikaa, enkä saa lantiota keinumaan askelten tahtiin. Oikealle väistettäessä Milka tuppaa kaatumaan väistön suuntaan, joten ulkopohkeella pitäisi pitää enemmän vastaan ja hellittää sisäpohkeella puristamista. Eli treeniä väistöihin! Ei olisi todellakaan pitänyt kehua väistöjen sujuvan hyvin!

Seuraavaksi siirryttiin ravaamaan suoraan harjoitusravia. Lyhyiden sivujen keskeltä nostettiin laukka ja tehtiin 2 pääty-ympyrää laukassa. Laukan aloituspisteessä taas ravi ja toiseen päätyyn ravaten. Pitkälle sivulle avoa, jolla saatiin ravia samalla hidastettua. Laukassa sain patistella Milkaa eteenpäin pohkeilla ja samalla sain antaa hiukan enemmän kaulaa, jotta laukka voisi pyöriä rennosti. Laukka oli alkuun liian löysää ja Milka jäi liikaa kädelle. Tätä en ole tullut itse ajateltua, olen usein tyytynyt laukkaan mitä se minäkin päivänä on ollut, ajatuksella tämä nyt on tällaista tänään... Väärin! Se on sellaista, jota vaadin sen olevan :) Jäimme muutamien kierrosten jälkeen toiseen päätyyn laukkaamaan ympyrälle. Hiki virtasi ja aloin olla todella hengästynyt. Pake laittoi meidät koville, tuli mieleen että miten Milka jaksaa. Ja kyllähän se jaksoi, vaikka raskasta alkoi olla hänellekin. Kierros toistensa perään laukkasimme tahdikkaasti. Asetus sisäänpäin, istunta syvällä satulassa, ajatus jopa takanojaan, sisäjalan ympärille. Harmi kun itse ei näe muuttuuko laukka mitenkään, voi olla että tällä työskentelyllä sisätakajalka rupesi tulemaan paremmin alle ja koko takapää aktiivisemmaksi.

Kuvaaja: Riina L

Välikäyntien jälkeen tultiin pääty-ympyrälle ravaamaan harjoitusravia. C kohdassa nostettiin laukka, laukattiin puoli kierrosta ja tehtiin ympyrän sisään laukkavoltti, jonka lopulla takaisin raviin. Puolikkaan kierroksen sai mennä C:hen myös keventäen. Laukannostot olivat taas hieman sinnepäin roiskaisuja ja nostossa oli viivettä. Lisäksi tässä oltiin liian lähekkäin toisen ratsukon kanssa ja jouduimme välillä siksi himmailemaan, jolloin keskittyminen tehtävään hajosi. Tämän jälkeen taidettiin ottaa vielä laukkaa ympyrällä useampi kierros molempiin suuntiin. Lopuksi ravattiin kevyttä ravia ympyrällä, asetus sisään, taivutus sisäpohkeen ympärille, tuki ulko-ohjasta ja kääntäminen ulkopohkeella ja NAPS vasemmassa kierroksessa peräänanto napsahti ensin muutaman askeleen ajaksi, jolloin Pakekin kehotti nauttimaan niistä askeleista, kunnes hetken päästä uudelleen ja kierros kierroksen perään! Sanoinkin että taidan jäädä loppuillaksi tähän pyörimään. Ensimmäinen kerta kun saan Milkan (ja ylipäätään hevosen) menemään peräänannossa! Loistava fiilis :)! Naamakin taisi olla näkkärillä. Kokeiltiin vielä toiseen suuntaan vaihtaen suuntaan ympyräleikkaa, jolloin peräänanto katosi, mutta sain sen pian takaisin myös toisessa kierroksessa, mahtavaa! Oli upeaa huomata, että tämä oli ylipäätään mahdollista. Tästä on kiva jatkaa eteenpäin. Loppuillasta olinkin sitten ihan kuitti, sen verran rankka ja voimia vievä valmennus oli, mutta niin antoisa. Pake antoi kotitreenivinkiksi rentouden hakemista vähän löysemmällä ohjastuntumalla ja kevyemmällä kädellä, jolloin työskentely olisi rennompaa jo alusta alkaen, eikä niin jännittynyttä.

Kuvaaja. Riina L

Summa summarum, viikon  valmennukset:

- harjoittele laukannostoja, terävät, hyvinvalmistellut nostot

- viisikaarinen kiemuraura hyvänä harjoituksena taipumiseen ja lingertelyyn

- harjoittele väistöjä käynnissä ja ravissa, huomio tahtiin, suoruuteen, omaan painoon, lantion liikkeeseen liikkeen suuntaan

- peräänanto on mahdollista! Asettaen, taivuttaen sisäpohkeen ympärille... 

Huomenna onkin vuorossa Sannan estevalkka, tiistaina ratsastuspilates ja keskiviikoksi olisi maastoilua suunnitelmissa. Me like it <3 Tänään vielä salille ahertamaan vähän keskivartaloon (ja muuallekin) lisää poweria että jaksaa ratsastaa...

Kehitettävää ASAP

Listaan asioita, joissa olen havainnut puutteita ja joita onkin nyt tarkoitus lähteä harjoittelemaan välittömästi. Merkkaan myös keinoja kuinka näitä puutteita aion parantaa, jos sellaisia on olemassa. Joskus myöhemmin on sitten kiva katsoa onko näihin tullut mitään parannusta.


Istunta:

• Ei saa puristaa jaloilla (reisillä ja polvilla) vasten satulaa. Tämä realisoitui vähän aikaa sitten kun huomasin tekeväni näin ja tajusin ettei se ole oikein tehty. Varmasti epämukavaa hevoselle! Olen ollut jotenkin siinä luulossa että pitäessäni napakasti jalan vasten satulaa (puristaessa) saan paremman kontrollin ja ohjattavuuden hevoseen jne. Väärin! Asia nro 1 joka on korjattava ja jota olenkin tietoisesti alkanut korjaamaan heti.
• Jalustin päkiällä (=rennot jalat). Ongelmana harjoitusravissa ja laukassa päkiältä nilkkaa vasten lähtevät jalustimet ja tätä efektiä välttääkseni jännitän jalat, joilloin ratsatus näyttää ja tuntuukin todella tönköltä (kisavideolta bongattua). Kantapäätä pitäisi saada alemmas, mutta sitä ei saa kuitenkaan painaa alas. Jalustimesta pitäisi saada tuki istunnan alle. Tältä Centered Riding -sivulta löysinkin hyvää tietoa jalan oikeasta asennosta. Työstetään...
• Punkeminen: Milka kaartuu vasemmassa kierroksessa helposti sisäänpäin uralta toisessa päässä kenttää (voi olla että itse teen jotain aiheuttaen tämän) ja itse vedän sisäolkapään silloin eteenpäin, jännityn, koko vartalo kääntyy ulospäin ja pungen vastaan, jolloin Milka kaartuu lisää ja itse pungen lisää ja sitten ollaankin jo punkemassa vastakkain. Eli rentoudu hyvä ihminen ja saattele hevonen takaisin uralle pysymällä itse suorana ja antamalla oikeat avut (uralle vaikka väistäen jos ei muuten suju).

Ohjasote:

• Myötääminen ja oikean tuntuman löytäminen. Tuntuma ei saa olla liian tiukka, eikä liian löysä. Joskus jään vetämään liikaa ohjasta jos en saa hevosta asettumaan tai taipumaan. Myös myötääminen pitää saada oikeaoppiseksi ja nopeammaksi silloin kun hevonen tekee oikein ja palkita näin hevosta.
• Ulkoohjan tuki. Tämä on minulle vaikea asia hahmottaa. Jos yritän pitää tukea ulko-ohjalla tulee jotenkin automaattisesti otettua tiukempi ote myös sisäohjalla... Pitää oppia toimimaan vain yksi käsi/puoli kerrallaan. Tukemalla ulkoa ja myötäämällä sisältä. Helpommin sanottu kuin tehty!

Ongelmien parantaminen, kehityssuunnitelma:

• Milkan omistaja ryhtyy pitämään minulle tunteja keskittyen istuntaan. Myös istunnan harjoittelusta liinassa on ollut puhetta. Harmi kun ei ole tullut äkättyä tätä aiemmin. Parempi myöhään kun ei milloinkaan :)
• Olen menossa ratsastuspilatekseen Milkan kanssa. Toivottavasti saan sieltä hyvät eväät oikeaan istunta-asentoon ja muihin ongelmiin.
• Tasapainon ja istunnan harjoittelemiseksi ratsastan itsenäisesti säännöllisesti ilman jalustimia ja haluaisin myös kokeilla ratsastusta ilman satulaa.
• Rupean ratsastamaan Milkalla koulusatulalla, jolla saa otettua oikeaoppisen istunnan paremmin kuin yleissatulalla. Koulusatulaa on tullut silloin tällöin kokeiltua, mutta se on ollut epämukava, keventäessä polvet kipeytyy (iskeytyy toppaukseen). Johtuisikohan liian lyhyistä jalustimista ja polvilla puristamisesta (?) Nyt on aika siis opetella istumaan oikein koulusatulassa.

Tällaisin ajatuksin tänään ja eikun sitten kehittymään :) Raportoin kehityksestä jossain vaiheessa jos/kun sellaista on tapahtunut.