B-merkin estekoe

Tästä on jo pari viikkoa aikaa, kun tallilla järjestettiin mahdollisuus suorittaa merkkisuorituksia esteillä. Osallistuin Milkan kanssa B-merkin suorittamiseen. 

Verryttelyssä oli mukavaa, kun Sanna neuvoi samalla miten kannattaa verrytellä. Kisaverkat kun on tullut tehtyä itsenäisesti, enkä ainakaan alkuun ollut varma mitä verkassa kannattaisi tehdä ja kuinka paljon. Tietysti tässä kilpailu kilpailulta alkaa jo oppia itsekin miten kannattaa toimia. Koepäivänä Milka vaikutti aika laiskalta ja tahmealta. Sainkin ohjeeksi ratsastaa reippaasti pitkillä sivuilla eteen laukassa kevyessä istunnassa, jolloin Milka lähtisi paremmin laukkaamaan ja innostuisi vähän laukasta. Jonkun verran taivuttelua ympyröillä kevyessä ravissa, siirtymiä. Enemmän ravista käyntiin/seis jos hevonen tuntuu olevan kovasti menossa ja enemmän ravi/laukka jos tarvitaan lisää vauhtia. Muutama väistöaskel myös mukaan, jotta tarkastetaan vastaaminen sivulle pohkeesta.

Sileän verkan jälkeen siirryttiin esteille verkkaamaan. Tultiin muutama kerta pientä pystyä ympyrällä molemmista suunnista, suhtettu etäisyys pysty-okseri suoralla linjalla pari kertaa ja lävistäjälinjan pysty myös muutaman kerran. Tässä tuli opittua se, että veryttelyhyppyjä ei kannata ottaa liikaa, parhaat paukut on jätettävä radalle. Kun ottaa muutaman hypyn ja viimeinen on hyvä, niin kannattaa jättää hyppääminen siihen, eikä jäädä turhaan hiulaamaan hyppyä, jolloin vaarana on aina se että seuraavakin hyppy on huono ja sitten pitäisi taas ottaa seuraava hyppy - ja radalla hevonen on sitten väsynyt. Varsinkin tuolle lävistäjällä olevalle pystylle tuli pari kertaa todella huono lähestyminen, hyvä etten ollut yhden kerran alhaalla kun Milka lähtikin hyppyyn askelta aiemmin kuin luulin. Muutenkin Milka oli yhä hieman pohkeen takana ja tahmea ja tuleva merkkisuorituskin taisi jännittää, jolloin kaikki tuntui tosi vaikealta. Mutta ei auttanut itku markkinoilla, ei kun suorittamaan merkkikoetta...

Ja sehän ei sitten kovin hyvin mennyt. Alun ympyrälinjalla pieni pysty -ok-. Suhteutettu etäisyys pysty-okseri suoralla linjalla kiemurrellen ja okserissa jäin hypystä jälkeen. Päädyssä piti tehdä ravisiirtymä -ok- samoin pysty lävistäjälinjalla ja sitä seuraava pysty ympyrällä toiseen suuntaan ihan ok. Lähestyminen kahden laukka-askeleen sarjalle epäröiden, turhalla pienellä askeleella, tässä tilanteessa rohkeampi ratsastus ja pohjetta jolloin hyppy lähtisi reippaasti kauempaa. Viimeiselle kaarevalle linjalle okseri-okseri taas puolikkaalla askeleella ja viimeisestä okserista mentiin sitten rehellisesti ohi, kyttäsin itse estettä kun se muka näytti liian isolta ;D ja pohje ei ollut kiinni, niin näin siinä kävi, uudella yrittämällä sitten ylitys. Heti radan jälkeen sain palautteen, että heti lähtömerkin jälkeen ei tarvitse lähteä, vaan täytyy ottaa aikaa laukan kuntoon saamiseen ennen radan aloittamista, myöskään tuomarin tervehdykseen ei tarvitse välttämättä pysähtyä vaan sen voi tehdä myös muissa askellajeissa. Viimeiselle esteelle tulo uudelleen olisi pitänyt tehdä seinän ja ampiaisokserin välistä.

Video radasta.

Kommentteja pöytäkirjaan tuli seuraavanlaisesti

Istunta esteiden välissä:

- vaikutat hyvin esteiden välissä, malta ratsastaa loppuun asti

Istunta esteillä:

- okserihypyissä ei selän pyöristämistä, jolloin katse kohdistuu alas

- ulkopohkeen ja katseen kanssa tarkkana, ei katsetta maahan

Oikeiden teiden seuraaminen:

- ratsastit kaarteen hyvin, mutta pidä paine kädelle loppuun saakka ja hevonen suorana

Myötääminen hypyissä:

- Ok, myötäät hyvin ja tasaisesti.

Sopiva tempo ja rytmi:

- 3. esteen jälkeen rytmi löytyi ja hypyt helpottui.

- pientä kiemurtelua loppua kohti parani 

Omat fiilikset: Masennus, tuntui että takapakkia mennään ja mitään en osaa :(. Minkäänlaista hyvää rytmiä en saanut päälle verkassa tai radalla, lähestymisissä oli paljon ongelmia. Esteet näytti isoilta vaikkei sitä ollutkaan ja jäin tuijottamaan esteitä. Videolta katsoessa ratsastan jotenkin käsijarru päällä ja ratsastus näyttää (ja myös tuntui) kaikkea muuta kuin rohkealta ja rennolta. Valkku ehdotti että mitä jos hyppään seuraavissa kisoissa 90 cm (ekaa kertaa perusratana) niin sillä hetkellä en tiedä olisinko itkenyt vai nauranut, kun tämäkin sujui näin huonosti ja esteethän oli 80 cm ja alle... Tästä sitten itseä ja itseluottamusta kokoamaan kohti seuraavia koitoksia. Estekoe meni kuitenkin läpi ja kirjattiin C-merkin kokeena, koska tarkoitus oli seuraavien kisojen yhteydessä suorittaa B-merkki samalla ja C-merkin koetta en ole aiemmin suorittanut.

4.6. ja 9.6. estevalkat

Yli mennään, mutta kuskin tyyli hiukan hakusessa ;) Kuva otettu videosta.

4.6. Pääsin hyppäämään Sannan valkassa 3 viikon tauon jälkeen. Taisimme olla molemmat jo ruosteessa hyppytauon jälkeen. (Kokoajan oon luullu että tauko on ollut 2 viikkoa, mutta äsken piti järkytyksenä laskea kalenterista, että ei, kyllä se oli 3 viikkoa!) Testasin myös ekaa kertaa uusia ratsastussaappaita ja se toi myös hieman erilaisen tuntuman ratsastukseen, kun aiemmin olen ratsastanut jodhpureissa ja chapseissa. Vasen saapas myös puristi aluksi aika ikävästi pohkeesta ja pienet rakotkin hiertyi kantapäihin, mikä ei tosin itse ratsastusta tunnilla haitannut. Tuntui, että tunnistin pohkeen antaman paineen huonommin kuin aiemmin kun saappaat oli paksumpaa ja napakampaa nahkaa, mutta eiköhän niihin totu kun muokkaantuu ja pehmenee.

Aloitettiin parilla ympyrällä ravipuomeilla ja toisella pitkällä sivulla tehtiin pari käyntiin siirtymää. Milka oli aika jähmeä ja hidas pohkeelle alkuun. Viikon takaisen ähkyn vuoksi sillä oli mentävä vielä kevyehkösti, niin en ruvennut sen enempää patistelemaan vaan annoin sen heräillä rauhassa. Seuraavaksi tultiin päädystä A:sta ravissa pituushalkaisijalle, väistettiin kohti uraa ja nostettiin laukka ristikolta ja puolikkaan ympyrön muodossa takaisin uralle. Tätä tehtiin vasemmalle väistäen ja ristikolta nostettiin oikea laukka. Useimmiten meillä nousi oikea laukka ja meno oli aikamoista räpeltämistä vielä tässä vaiheessa kuten seuraavasta kuvasta hyvin näkyy :D. Tultiin vielä molempiin suuntiin ympyrälinjoilla ristikoita, joilta laukannosto.

Ei mennyt ihan putkeen...

kuva: Anne H-L

Ratapiirros päivän treeneistä.

Rataharjoitukset aloitettiin piirroksen linjalla 2-3, 3 jälkeiseen kulmaan tehtiin ympyrä. 2:n jälkeen tultiin yksi laukka-askel suoraan, jonka jälkeen suunta kohti 3:sta. Sain Milkan 3:n jälkeen ihan kivasti kulmaan, välillä on ollut ongelmana, että se on kantannut jo ennen kulmaa vasemmalle. 

Jatkettiin tulemalla rataa 3 kertaa. Ensimmäisellä kerralla tempo oli liian hidas ja jäin 4-5 välillä ratsastamaan jopa taaksepäin eli pidättelin liikaa. Videolla on 2. ja 3. kierros. Harmi kun video on kuvattu pystyyn, mutta toki siitä jotain selvää saa ja on parempi kuin ei mitään ;) Valkassa meno tuntui aika tahmealta ja siltä ettei mistään tule mitään. Olin jopa hieman masennuksen vallassa valkan jälkeen, että kannattaako kisoihinkaan lähteä reilun viikon päästä... Videoita katsoessa meno ei ollutkaan niin huonon näköistä mitä luulin, vaikka ei se mitään kaunistakaan ole. 1:ltä tulimme väärässä laukassa kahdella ekalla kierroksella, vasta kolmannella kerralla meni oikein, Jalat on liian takana, se iskee vähän silmään ja pitää yrittää parantaa sitä. Samoin myös paino voisi olla paremmin kantapäillä.

linkki videoon https://www.youtube.com/watch?v=tP3o3nMzxiw

videon kuvaus: Anne H-L

xxx

9.6 aloitimme tekemällä toiseen päätyyn ympyrän ravissa, ympyrällä oli 2 puomia noin kolmen laukka-askeleen välillä. Toiselle pitkälle sivulle tehtiin pari kirjainväliä väistöä etuosa uralla ja takaosa keskelle päin, toisella pitkällä sivulla tehtiin ravilisäys ja selkeä kiinniotto/hidastus ennen kulmaa. Milka tuntui taas alussa hieman löysähköltä, myös väistöt olivat jähmeähköjä, en saanut alkuun hyvin takaosaa pois uralta. Ravilisäykset onnistuivat jotenkuten. 

Jatkettiin nostamalla laukka lyhyen sivun keskeltä ja tekemällä pääty-ympyrä laukassa puomien yli. Pitkälle sivulle tehtiin laukkalisäys. Toisella pitkällä sivulla jatkettiin raviväistöä. Näitä tehtiin muutama molempiin suuntiin. Laukkaympyrällä laukan rytmi oli ihan hukassa, tuntui ettei saatu yhtään hyvää ymyrää aikaiseksi, jossa askeleet olisi osunut puomeille niin kuin olisi pitänyt. Laukkalisäys lähti sitä vastoin ihan hyvin. Olisin varmaan saanut pyytää rytmikkäämpää ja tarmokkaampaa laukkaa ymyrällä.

Varsinaiset hypyt aloitettiin pituushalkaisijalla. Suoralla linjalla oli ponnistuspuomi, ristikko, yksi laukka ja puomi, niille tultiin ravissa. Kun tultiin oikealta oli tarkoitus nostaa ponnistuspuomilta vasen laukka ja päinvastoin. Pituushalkaisijan päässä käännyttiin joka kerta eri suuntaan kuin mistä oltiin tehtävälle tultu. Taisi käydä niin, että tässä vaiheessa joka kerta nousi eri laukka kuin mitä yritin nostaa!! Että hyvin meni.. Sitten vaan ennen pituushalkaisijan loppua laukka alas ja korjaus ravin kautta. Ihmettelinkin Sannalle miten voi olla mahdollista että saan aina aikaiseksi eri laukan mitä yritän. Sanna kertoi, että oma paino merkitsee eniten siihen kumpi laukka nousee, joten taisi olla  oma paino sitten väärällä puolella... 

Ristikon jälkeinen puomi korotettiin pieneksi pystyksi parin kerran jälkeen ja kun sitä oltiin tultu muutaman kerran laitettiin pystystä kahden laukan päähän okseri. Joten lopussa tehtävä pituushalkaisijalla oli ponnistuspuomi, ristikko, yksi laukka, pysty, kaksi laukkaa ja okseri. Jotenkin nämä pituushalkaisijan jumppatehtävät tuppaa aina jännittämään ja tuntuu paljon vaikeammalta kuin yksittäisten esteiden ylitys. Niin tälläkin kertaa. Nyt kaiken lisäksi oli tarkoitus keskittyä omaan myötäämiseen hypyissä. Eli ristikolla vain automaattimyötäys, pystyllä pieni myötäys (kädet kuitenkin selvästi eteenpäin) ja okserilla iso myötäys (kädet hevosen korvia kohti pitkin harjaa). Samalla piti tietysti huolehtia rytmistä ja suoruudesta, että ei puuttunut haastetta ei... Aluksi yritin vain suoriutua tehtävästä ja myötäykset unohtuivat. Sitten kun keskityin myötäykseen tulimme liian hitaasti tehtävälle, tai sitten katsekin oli alaspäin. Lopussa sain kohtuullisen suorituksen aikaiseksi, mutta oli kyllä taas aika säälittävää rämpimistä... Täytyy huokaista helpotuksesta ettei kisoissa ole tällaisia tehtäviä :D! Lopuksi pyysin saada ottaa alun laukkaympyrää puomeilla vielä uudelleen, koska alussa rytmi oli totaalisen hukassa siinä. Nyt onnistui jo paremmin kun hevonenkin oli lämmennyt ja energinen.

xxx

Molemmista estetunneista jäi fiilis, että matka on hyvin pitkä hyviin suorituksiin. Alkutaipaleellahan tässä vielä ollaankin. Kehitys tuntuu nyt junnaavaan paikoillaan ja olo tuntuu aika surkealta. Aion kuitenkin kehittyä säännöllisesti valmentautumalla. Jospa kisoissa menisi vaikka paremmin kun harjoituksissa takkuaa :D Se nähdään lauantaina. Luokat olisi 70 ja 80 cm (80 cm uusinta korotettuna, jos sinne asti päästään).

Välillä on ehditty myös maastoilla hyvästä säästä nauttien.

Vuoristoradalla

Niin ne vaan tunnelmat muuttuu ratsastuskerrasta toiseen... Tiistain estetunnilla tuntui että "only sky is the limit", kaikki tuntui niin helpolta, rennolta ja tulikin oikein ihmeteltyä, että miten mikään tässä ikinä on voinut tuntua niin vaikealta. 

Tänään estetunnilla löytyi sitten vastaus tuohonkin, ei tarvinnut kauas lähteä. Tuntui etten saanut mitään otetta Milkaan, ratsastukseni oli surkeaa ja tuntui että rämmin vain jotenkuten tehtävästä toiseen. Ja vielä kaiken huonon päälle Milka sai potkun toiselta hevoselta takaseensa, omaa tyhmyyttäni menin liian läheltä kun olin menossa tieltä kun harjoiteltiin rataa. Kaikki kävi niin nopeasti, eikä ehtinyt tehdä mitään kun kaviosta tuli! Onni onnettomuudessa sentään on se, että Milka näyttäisi olevan ok, ehkä pientä turvotusta potkukohdassa oli, mutta alue ei tuntunut lämpimältä. Milka käveli normaalisti ja sen jälkeen hypättiinkin rataharjoitukset aivan normaalisti. En kyllä ymmärrä kuinka olisin voinut antaa itselleni anteeksi jos Milka olisi vammautunut tms. Nytkin tuntuu todella pahalta, vaikka kaikki näyttäisi olevan hyvin. Tunnin jälkeen kylmäsin ja laitoin linimenttiä, huomenna sitten jännityksellä katsomaan onko normaali.

Tänään tultiin kahdesti 9 esteen rata, jolla oli myös muuri ja "vesi-este" = pysty jonka alla kangas. Nämä erikoisesteet eivät aiheuttaneet mitään ongelmia minulle tai Milkallekaan, mutta muuten tosiaan rytmit oli hukassa ja omat jalat oli jotenkin jännittyneet, enkä päässyt mukautumaan hyppyihin niin hyvin kuin esim. tiistaina. Alkutunnista Milka tuntui tahmealta, kankealta ja hitaalta, myös oma istunta tuntui jotenkin omituiselta enkä saanut lähellekään samaa tunnetta hevoseen kuin tiistaina. Lopputunnista sitten intoa meinasi piisata vähän liiaksikin. Ongelmaksi muodostui okseri, joka oli kulmaan päin. Kertaakaan en päässyt kulmaan, vaan aina Milka oikaisi heti okserin jälkeen, vaikka miten yritin ratsastaa kulmaan (ehkä en kuitenkaan yrittänyt tarpeeksi). Myöskään laukkoja en ehtinyt mietiskellä, taisivat kuitenkin suuremmilta osin mennä oikein kun Sanna ei huudellut niistä. Ratojen korkeutta on vaikea veikata, mutta olisiko ollut eka kierros noin 80 cm ja toinen ehkä 90 cm. Valkassa oli 4 ratsukkoa, joka onkin enemmän kuin pitkään aikaan (yleensä meitä on ollut 2). 

Oli hienoa seurata erään tytön suoritusta, he hyppäsivät radat vähän isompina ja vauhti oli myös aivan omaa luokkaansa. Jos Milka laukkaisi radalla noin kovaa, niin jäätyisin varmasti aivan täysin. Mutta kyllä se antaa tavoitetta ja motivaatiota kun näkee miten taitavasti toinen ratsastaa. Haluan itse pyrkiä myös samaan! Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa... toivottavasti :)

Ensi torstaina 14.5. olisi kisat. Kisoihin lähteminen/pääseminen meinasi ensin tyssätä, mutta sitten kuitenkin lähtö oli mahdollista. Nyt tietysti katson huomisen jalan tilanteen ennen kuin ilmottaudun. Tarkoitus olisi mennä seuraluokat 70 ja 80 cm ja näihin tuli valkultakin siunaus, mitä kyllä kovasti ihmettelen päivän esitykset huomioiden. Tämän päivän jälkeen 80 cm luokka hieman mietityttää, mutta kehittyäkseen täytyy mennä myös omalle epämukavuusalueelle, joten yritettävä ainakin on...

Ratsastukset vko 15

Moi,

Kuluneella viikolla kävin Milkalla maanantaina maastossa, tiistaina Sannan estetunnilla ja perjantaina ratsastuskoulutunnilla.

Maasto meni kahden ihan mukavasti, Milka oli alun jälkeen hieman kyttäävän oloinen, joten laukkoja en viitsinyt ottaa kun silloin on välillä vähän villiintynyt... Sain kuiteskin pienet laukkakyydit kun säikähti jotain. Onneksi suht nopeasti sain pysäytettyä. Kiva kun lumet sulaa, niin pääsee maastossakin paremmin menemään :)

Tässä ollaan Milkan kanssa maastoilemassa aiemmin tänä vuonna.

Tiistaina en ollut parhaimmillani estetunnilla. Katse oli liikaa alaviistoon, eikä eteenpäin. Nyt pitäisi hypyissä saada ajatusta enemmän etenemiseen ja myös katse eteenpäin. Nyt jäin jotenkin liikaa siihen hyppyvaiheeseen kiinni ja silloin myös rytmi koko tekemisestä oli hukassa. 

Aloitettiin tekemällä päätyyn voltti ravissa 3 ravipuomin yli. Tämä oli vielä helppoa ravissa, sain ulkopohkeella hyvin käännettyä ja sisäpohkeella taivutettua (alkukankeuden jälkeen). Ravissa myös katse oli helppo pitää menosuuntaan. Seuraavaksi lisättiin laukannosto päätyvolttia seuraavan kulman jälkeen. Muutaman toiston jälkeen laukattiin toiseen päähän ja hypättiin siellä ympyrällä ristikko. Tähän ei tuntunut askeleet sopivan oikein mitenkään. Milka otti aina pienen miniaskeleen ennen hyppyä. Olisi pitänyt enemmän tukea pohkeella ja kannustaa hyppäämään kauempaa. Myös linja meinasi valahtaa liikaa esteen ulkoreunalle, eli meinasin olla liian myöhässä kääntämisen kanssa. Otettiin monta kierrosta aina laukkaa pääty-ympyrällä ristikon yli, jolloin toistot yleensä paranivatkin kun sai korjattua omia virheitä. Alla piirros päivän miten esteet oli aseteltu ja lopussa tultiin ratana numerojärjestyksen mukaisesti.

Seuraavaksi tultiin ravipuomit ja kulman jälkeen lävistäjälinjalla ristikko, jolta laukannosto. Nostossa ajatus oli oltava siten, että lähtisi ikäänkuin tekemään ympyrää laukan suuntaan heti esteen jälkeen, joka helpotti myötälaukan nostoa. Tässä vaiheessa taidettiin saada myötälaukka aina aikaiseksi. Laukalla tultiin lävistäjälinja loppuun ja päätyyn ympyrä, jossa pienen pystyn ylitys. Pystystä tuli kerran ohitus, kun en ollut tarkkana ulkoavun kanssa. Samat tehtävät tehtiin myös toisesta suunnasta. 

Sitten Sanna kohotti voltin ravipuomeista keskimmäistä hiukan ja päädyn voltille tuli puomit laukassa. Tässä kohtaa alkoi taas vaikeudet... Heti kun oli kyse laukkapuomeista, niin tein siitä itselleni mielessä todella vaikean asian, vaikka linjahan oli aivan sama, mitä kokoajan oltiin tultu ravissa. Myös katse olisi pitänyt pitää puomeilla jo päädyssä kuten aiemminkin. Mutta kun ne oli sentään laukkapuomit, joista keskimmäinen vielä korotettu, niin pitihän sitä niitä tuijotella ja panikoida :D Kerran lensi jo ärräpääkin suusta kun ei onnistunut. Huomasin itsekin, että jätin hevosen yksin puomeilla ja unohdin täysin pohjeavut, eli mentiin suorana ja valuttiin ulos ja kun katse oli alaspäin eivät askeleetkaan sopineet hyvin puomeille, vaan Milka joutui pudottamaan raville puomeilla. Sanna pyysi korjaamaan tietysti katseen ja ratsastamaan enemmän pohkeella. Ulkoavut estämässä hevosta karkaamasta ulos ja sisäpohje rytmittämässä laukkaa tarmokkaasti joka askeleella. Näillä vinkeillä meno paranikin jo kummasti. 

Rataharjoitus tehtiin kuvan mukaisessa numerojärjestyksessä, eli laukkapuomien jälkeen laukattiin toiseen päätyyn uraa pitkin ja tehtiin sama toiseen suuntaan. Kaiken säätämisen jälkeen vähän pelotti, että mitenköhän tällainen tehtävä tulee onnistumaan, mutta ihan ok (tunnin suoritustasoon nähden) sujui. Vieläkin ajatus olisi saanut olla kyllä paremmassa etenemisessä, eikä vain yksittäisissä esteissä, joita jäin liiaksi tuijottelemaan. Laukkaa en saanut aina vaihdettua lävistäjän pystyillä, enkä itse huomaa heti esteen jälkeen onko laukka oikein vai väärin, arveluttaakin vähän miten tulen selviämään radasta ja laukoista kisoissa... Ehkä mennään vähän sekalaisia laukkoja väärissä paikoissa, mutta ei kai siihen kuole ;).

Tosiaan kahden viikon päästä olisi tiedossa estekisat (ensimmäiseni ikinä!!) ja ajattelin mennä luokan 50 cm ja (aaapuuvaa) 70 cm. Tuo 70 cm kyllä vähän jännittää. Ollaan kyllä Sannan valkoissa hypätty sen korkuisia, mutta kun mukana on jännitys ja rata on paljon pidempi mitä tehtävät ovat olleet valkoissa. Itseasiassa koko kisat jännittää! Tämä viime tuntikin oli taas niin heikkoa suorittamista pitkästä aikaa, että siksikin tuli nyt vähän lisäjännitystä... Onneksi sentään yksi Sannan estevalkka on tulossa vielä ennen kisoja (valkka on viikon päästä ma).

Perjantaina sain ratsastuskoulun tunnilla ratsuksi pitkästä aikaa Annin. Menin Annilla kaksi kertaa syksyllä, jolloin hevoseen myös ihastuin :). Mutta syksystä lähtien Annilla on ollut selkä kipeänä, ja nyt tällä viikolla vihdoin Anni on päässyt taas hommiin. Vähän jännitti ensin kun sillä ei ole nyt ratsastettu (onneksi oli kuitenkin kahtena edellisenä päivänä jo), että mitä jos keksiikin jotain tai jos selkä on vielä kipeä. Onneksi huoli oli turhaa. Anni oli ihan oman itsensä oloinen, ehkä karsinassa kuntoon laittaessa oli vähän happamamman oloinen kuin syksyllä. 

Anni.

Tunnin teemana oli takaosakäännös ja siirtymät. Aloitettiin käynnissä tekemällä voltti, sai tehdä mihin kohtaan halusi ja heti voltista avotaivutukseen. Avoa muutama askel, suoristus ja uudelle voltille. Avoon lähdettiin ajatuksella, että oltaisiin lähdössä uudelle voltille, jolloin asetus ja taivutus tuli sisäänpäin sisäpohkeen ympärille. Ulkopohkeella siirrettiin hevosen etuosaa (lavat ja etujalat) uran sisäpuolelle. Aluksi meinasin unohtaa tuon siirron kokonaan ja "avo" jäikin aluksi vain asetukseksi sisäänpäin. Annin pitkästä sairaslomasta johtuen Annilta ei ihan täydellisiä suortuksia tarvinnut vaatiakaan, pieni pätkä hyvää suorittamista riitti. Mielestäni Anni oli kuitenkin mukavan taipuisa ja sitä oli helppo ratsastaa kun sai omat avut vain kohdilleen. Sitten jatkettiin tehtävää tehden voltti aina kevyessä ravissa, ennen voltilta uralle palaamista käyntiin, avo käynnissä ja avosta suoristamisen jälkeen taas kevyeen raviin. Lopuksi sitten tehtiin koko tehtävää ravissa. Avo oli mielestäni ravissa huomattavasti vaikeampaa, helposti kävi niin että hevonen siirtyi liikaa sisäänpäin ja avo lähti tulemaan uralta sisälle päin, liekö sisäpohje fuskannut tai tuki ulkoohjasta tipahtanut? 

Kun näitä oli tehty molempiin suuntiin siirryttiin törpöistä tehdylle suorakulmioille. Ratsastettiin käynnissä siten, että aina törpön ohi, asetus sisään suorakulmion seuraavan sivun suuntaan, ulkopohje hieman taaemmas ja naputellen merkkiä hevosen etuosalle siirtymisestä uuteen menosuuntaan, jolloin takajalat astelivat paikalllaan ja etuosa kiersi 1/4 ympyrän, sisäohjalla johdettiin samalla sisäänpäin, jolloin turpa osoitti uuteen menosuuntaan kun käännös oli tehty. Sama käännös tehtiin joka törpön kohdalla. Tämä oli aika haastavaa. Annin käynti muuttui aikamoiseksi hiippailuksi ja silloinhan kun pysähdyttiin kulmiin, oli todella vaikeaa tehdä käännös pysähdyksestä. Käynnin olisi pitänyt olla aktiivisempaa, jotta käännös olisi mahdollinen. Alkoi sujua vähän paremmin kun tajusin tämän, lisäksi alkuun käytin taivuttamiseen myös sisäpohjetta, mutta sisäpohje oli hyvä pitää aivan hiljaa, jolloin ulkopohkeen apu tehostui paremmin. Tästä lähdettiin sitten tekemään törpön ympäri kokonaista ympyrää, mielestäni tämä oli jo todella haastavaa. Paketti ehti hajota monta kertaa yhden ympyrän aikana, välillä tuli pysähdyksiä, eikä ympyrä suinkaan ollut mikään sujuva ja tasainen :D! No yritystä kuitenkin oli... 

Siirryttiiin takaisin alkuperäiseen kulman tekemiseen takaosakäännöksessä ja siitä suoraan laukannosto kun suunta oli tulevaan menosuuntaan, ennen seuraavaa kulmaa taas käyntiin, käännös käynnissä ja laukkaan. Laukannostot eivät aluksi ottaneet onnistuakseen. Kun ei onnistu niin aloitin laukannostoyrityksen lantiolla ja käsillä heijaamalla... No eihän siitäkään mitään tullut! Kun tajusin rauhoittaa istunnan ja kädet ja tein noston pohkeella, alkoi sitten sujua, mutta laukka oli aika omituisen tuntuista ja muutamankin askeleen laukkaaminen suoraan oli vaikeaa. Niina sanoikin, että Annin sairaslomasta johtuen laukka ei vielä kanna, joten riittikin että saatiin joitakin hyviä nostoja aikaiseksi. Laukassa Anni tuntui myös hieman alkavan kuumua, hyvä juttu, että tällä tunnilla ei enempää tai pidempiä laukkoja otettukaan :)

Kaikenkaikkiaan mukava tunti pitkästä aikaa Annilla. Aika vaativia tehtäviä, mutta varsinkin alun voltti-avo tehtävää siirtymin voisin kokeilla myös Milkan kanssa.

Istuntaoppeja ja turhautumista

Moikka,

Viime viikolla olin Milkan kanssa perjantaina Aira Toivolan ratsastuspilatestunnilla, joka oli itselleni kolmas kerta. Aikaisemmista kerroista kirjoitin täällä ja täällä. Tunnilla oli lisäkseni ensikertalainen, joka olikin tosi hyvä asia, koska toivoin ja kaipasin itsekin taas perusasioiden kertaamista. Aiemmin läpikäytyjen istunta-asennon, keskivartalon tuen ja pilateshengityksen lisäksi uutena asiana Aira opetti oman kyljen käyttämistä kääntäessä, jolloin myös kylki lavoista asti kainalon alta rintalastaan osallistuu aktiivisesti pakettina keskivartalon kanssa kääntämiseen, eikä pääse pullahtamaan ulos holtittomaksi. Tarkoitus oli pitää ulkokyljen lihakset aktiivisena, hartia alhaalla ja kääntää ulkokyljen kautta omaa kroppaa käännöksen suuntaan. Meillähän on ollut Milkan kanssa vähän ongelmana se, että voltitkin oikaissaan lopussa, eikä ne tule täsmällisesti aloituspisteeseensä. Toivottavasti tästä on nyt myös tähän oikomiseen apua.

Muutoin tunnilla kiinnitettiin huomiota myös sisäjalan paikkaan, joka itselläni on aivan liian takana ja pohjeavutkin tulevat sitten annetuksi liian taakse, jolloin ne menettävät tehonsa. Ilmassa alkoi jo olla omaa turhautumista, kun tuntui että kovasta yrityksestä huolimatta en vain saanut jalkaa niin paljon eteenpäin kuin olisi ollut tarvetta. Tuntui, että satula kinnasi vastaan tai voi olla tietysti että lonkkani on liian jäykät ja siksi se tuntuu niin mahdottomalta. Välillä sain aikaan onnistuneitakin pätkiä, jolloin tunsin saavani paremmin kontrollia Milkan etuosaan pohkeella, siirtämällä sisäjalkaa eteenpäin ihan ylhäältä asti. Samalla sitten piti yrittää pitää sisäkättä leveällä alhaalla, jotta sain taivutusta sisäänpäin sekä pohkeella että ohjalla. Milka kaatui pahasti sisäänpäin ympyrällä oikeaan kierrokseen mennessä ja näillä keinoilla sainkin sitä sitten pysymään ympyrälinjalla, samalla mukavasti taipuen. Mutta onnistuminen oli kyllä työn ja tuskan takana, samalla keskittyminen hengittämiseen, keskivartalon ja kyljen aktiivisuuteen ei sitten enää onnistunutkaan kuin pieniä hetkiä kerrallaan. Kyllä tuntui haastavalta, ellei pieniä onnistumisen tunteita olisi tullut, olisin ollut tunnin jälkeen valmis iskemään hanskat naulaan :)

Milka jumppaa pilateksen jälkeen :)

Lauantaina kävin sitten itsenäisesti ratsastamassa. Ei ihan suunnitelmat ottaneet onnistuakseen etuosamaisista käännöksistä törppöjen ympärillä, pysähdykset liikkuivat, käynnissä lingerreltiin yms. Fiilis oli sellainen, ettei mikään onnistu ja noin puolen tunnin ratsastuksen jälkeen velloin lähes täydellisessä epätoivossa ja olin turhautunut omaan heikkoon ratsastamiseeni. Samalla tietysti apuni alkoivat olla vähän mitä sattuu, kun yritin eri keinoin saada hevosta paremmin toimimaan, jolloin sekin oli entistä enemmän sekaisin. Välikäyntien aikana mietin, miksi kidutan itseäni näin "vaikeilla" (ei olisi pitänyt olla meille liian vaikeita tehtäviä, mutta juuri siihen hetkeen ne taisivat olla liian vaikeita) tehtävillä ja päätinkin yksinkertaistaa asioita, että saisin ratsastuskerran käännettyä positiiviseksi. Välikäyntien jälkeen Milka alkoi kuitenkin toimia, liikkuminen alkoi olla letkeämpää ja taipuisampaa ja se alkoi kuunnella apuja myös paremmin. Pysähdykset liikkuivat vielä pysähtymisen jälkeen, mutta muuten ratsastus sujui mukavasti, hyvällä energialla :) Päättyi sitten tämäkin ratsastuskerta hymy huulilla ja opin ainakin sen, että täytyy mennä enemmän fiilispohjalta ja vaihdella tehtäviä sen hetken hevosen ja oman vireen mukaan. Silloin touhu ei ole liian ryppyotsaista, eikä tule sitten p... fiilis kun tuntuu ettei osaa yhtään mitään.

Viime viikon estetunnit (video) ja Horse Fair

Heipä hei,

Onkin tovi vierähtänyt viime kirjoittelusta. Kerron hieman viime viikon ratsastuksista ja kävin myös pyörähtämässä Horse Fair messuilla.

Tiistaina meillä oli Sannan estevalkka, jossa olin mukana Milkalla. Aloitettiin verryttelyt tehden voltteja pitkälle sivulle ensin käynnissä 3-4 volttia/sivu, lyhyet sivut ravissa. Seuraavaksi tehtiin voltti ravissa ja ennen ja jälkeen voltin otettiin käyntisiirtymä, lyhyet sivut mentiin taas ravissa. Seuraavaksi siirryttiin tekemään pitkällä sivulla: pysähdys, muutama askel suoraan, voltti, pysähdys, muutama askel uralla suoraan käynnissä, ravi, pysähdys ja uudelleen (2 volttia/pitkä sivu ja lyhyet sivut taas ravissa), ensin voltit siis käynnissä, lopuksi vielä ravissa. Melko haastavat verryttelyt, joissa tuli esille monenlaista ongelmaa esim. toisessa (oliskos ollut oikeassa) kierroksessa voltit meinasivat valua ulkoa liian suuriksi ja toisessa suunnassa taas Milka yritti oikoa sisäänpäin. Myös taipuminen oli erilaista erisuunnissa ja pysähdykset tulivat ensin vinosti. Verryttelyn edetessä heppakin onneksi vertyi ja itse sain korjaavaa ohjeistusta ja pääsin korjaamaan ongelmia.

Sitten siirryttiin estetehtävien pariin. Ensin tultiin sinisen ympyrän mukaista ympyrälinjaa. Eli ravissa tultiin ristikolle puoliympyrän muodossa, ristikolta nostettiin laukka ja tultiin toinen puoliympyrä uralle laukassa, ennen päätyä siirryttiin taas raviin. Toisella pitkällä sivulla tehtiin käyntisiirtymä, voltti ravissa ja käyntisiirtymä ja lyhyen sivun keskelle myös käyntisiirtymä. Meinasin aluksi aloittaa ympyrälinjan uralta liian myöhään, Sanna menikin sitten seisomaan esteen etupuolelle ja linja piti ottaa hänen edestään, niin silloin vasta tajusin oikean linjan. Samaa harjoitusta otettiin toiseen suuntaan ja siihen lisättiin laukannosto C:ssä eli kuvan alimmalla lyhyellä sivulla, ympyrälle lähdettiin kuitenkin ravista ja ristikolta nostetttiin taas laukka.

Seuraavaksi siirryttiin tulemaan ristikkoa laukassa puoliympyrälinjalla vasemmassa kierroksessa, lähtö oli vihreän nuolen kohdalta, jossa nostettiin laukka. Tultiin ensin ristikko ja siitä lävistäjälinjalla pystylle, jolla laukan vaihto. Linja oli tarkoitus ottaa hieman kulmikkaana eli tarkoitus oli tehdä pieni kulma/kaarros ristikolta pystylle tullessa, jolloin pääsisi pystylle siten että joutuu kääntämään siinä oikealle, joka helpottaa laukan vaihtoa. Asia oli kyllä tiedossa, mutta vauhdissa tämä pääsi unohtumaan ja niinpä laukka ei läheskään aina vaihtunut. Myös pohjeapu laukalle olisi ristikolla oltava nopea ja tietysti oma katse oikealle, välillä tämä myös onnistui. Kun oli tultu muutama kerta näin, lisättiin tehtävään myös toinen pysty (harmaalla) lävistäjälinjalla. Täällä sain laukan aina vaihtumaan oikeasta vasemmaksi, tämä on Milkalle selkeästi helpompi puoli. Tässä vaiheessa Milkastakin alkoi jo löytymään menohaluja ja harmaata lävistäjälinjaa tullessa sai ottaa jo ihan napakat pidätteet, joihin Milka myös kivasti vastasi. Tämän jälkeen päätyyn tehtiin vielä voltti laukassa. Tämä pikku rata meni kaiken kaikkiaan ihan mukavasti, Sannalta tuli kehuja ainakin katseesta ja teistä, Milkan laukka oli myös hyvää. Itselle jäi vähän sellainen tunne, että olisin voinut olla vielä vähän rennompi, nyt oli vielä jäkitystä paikoittain, vaikka suoranaisesti ei hypäääminen jännittänytkään. 

Torstaina kävin sitten itsenäisesti ratsastamassa Milkalla. Olin miettinyt alustavasti tekeväni viime kertaista Lady-tunnin tehtävää törpöistä tehdyllä suorakulmiolla (tehtävä selostettu täällä). Maneesissa oli kuitenkin sen verran porukkaa ja hevosen juoksutuskin menossa, ettei tehtävää voinut toteuttaa. Tein sitten voltteja ja käynti/ravi siirtymiä, pikkuisen väistöjä yms. sälää mitä nyt mahtui tekemään väistellen muita ratsastajia. Laukkaakin taisi tulla vain yhdet kunnon pätkät suuntaansa ja sitten tein kulmista laukan nostoja käynnistä. Koko ratsastuskerta tuntui kuitenkin menevän penkin alle. Tuntuu, että aina jos maneesissa on porukkaa, niin ratsastus menee huonommin. En sitten tiedä mikä siinä on, johtuuko se siitä kun omat kuviot ja suunnitelmat menevät pieleen? Vai siitä kun joutuu väistelemään? Vai tuleeko siinä paineita ja yritelmät menevät sitä kautta mönkään, kun ei haluaisi kuitenkaan näyttää muiden silmissä ihan surkealta? Tallilla olen varmaan vähiten ratsastanut (aikuisena n 2,5 vuotta), useat ovat ratsastaneet vuosikymmeniä ja ovat valovuosia edellä taidoissa ja siksipä tuleekin usein tunne, että olen vain tiellä enkä osaa yhtään mitään :(. Vika taitaa olla omien korvien välissä, mutta sille tunteelle ei mahda mitään, kun ei onnistu niin ei onnistu, ja sitten kun ei suju alkaa pala nousta kurkkuun ja mieltä alkaa painaa. Haluaisin olla niin paljon parempi ratsastaja! No ehkä vielä joskus... Aattelinkin, että jatkossa jos alkaa tuntua ettei suju, niin keskityn vain ratsastamaan askellajit läpi ja tekemään siirtymiä, taivutuksia ja suoristuksia, enkä edes yritä mitään harjoituskuvioita. Otan ratsastuskerran enemmän hevosen liikutuksen kuin oman oppimiseni (tai tarkemmin oppimisenyrittämisen) kannalta. Tallilta lähtiessä meinasin purskahtaa autossa itkuun kun olin niin surkea ratsastaja, kurkkua kuristi ja facebookissakin piti vielä valittaa samasta aiheesta :D Jälkikäteen jo lähes naurattaa oma toiminta... Sainpahan taas aimoannoksen motivaatiota!!! Kyllä nyt tekee mieli harjoitella istuntaa ja apujen käyttöä. Onneksi Airan ratsastuspilatestunti on ensi viikollaja kyllä Milkan kanssa täytyy ottaa myös sileän tunteja muutenkin, kun nyt lähiaikoina olen keskittynyt esteille. Työtä vaan, niin eiköhän se meno siitä parane! 

Tällaisen osuvan ja motivoivan kortin löysin joku aika sitten Postista :)

No sitten perjantaina meillä oli estetunti ratsastuskoululla. Ratsuksi sain taas Veikon. Veikko onkin ihan kelpo esteheppa. Se vähän jännitti, kun Veikko on joskus kiellellyt. Miulla kun ei oo vielä yhtään kieltoa koettuna, niin se ensimmäinen jännittää jo valmiiksi... Tunti sujui ihan mukavasti. Selkään meno tuntui ihan vauhdikkaalta ja hypytkin tuntuivat mukavilta. Videoilta sitten huomaakin, että hypyt ovat aika pieniä, eikä menokaan (esteiden korkeudesta puhumattakaan!) päätä huimaa, mutta pidemmittä puheitta:

Ensin mentiin puomeja ja ristikolta laukannosto:

linkki videoon

Välissä mentiin pikku-ristikko rataa. Siitä ei ole julkaisukelpoista videota. Lopussa sitten sai mennä 4 esteen pienen pysty-radan. Tämän olisin mennyt mieluusti uudelleenkin jos olisi ollut mahdollisuus!

linkki videoon 

Tunnilla oli taas alussa hieman hankaluuksia tuntuman kanssa, kun Veikko painaa niin kovasti ohjille ja tuntuman pitämiseen saa tehdä hartiavoimin hommia. Odotteluaikoina Veikko vaikutti vähän pahantuuliselta ja riuhtoi ohjia, mutta itse ratsastaminen meni ihan mukavasti ilman turhia jännityksiä, vaikka meno aika mummoilulta näyttääkin :D

Lauantaina pääsin sitten Horse Fair -messuille. Mielellään siellä olisi vaikka kaksikin päivää pyörinyt, niin paljon oli mielenkiintoista ohjelmatarjontaa. Parasta antia mielestäni oli upea ja hauska Dressage meets Western näytös, todella suosittu Ratsupoliisien näytös, Expo-alue jolla oli mielestäni paremmat valikoimat kuin Horse Showssa sekä Aira Toivolan "hyvä istunta, toimiva ja vaivaton ratsukko" ratsastuspilates näytetunti. Nyt kun näki tuntia ulkopuolisen silmin, niin odotan yhä enemmän ensi viikon rats.pilates tuntia, joka on kolmas ratsastuspilates tuntini. Toivottavasti tulossa on taas antoisa ja opettavainen tunti! Tuttuja asioita edellisiltä kerroilta tuollakin oli esillä ja ratsastajan istunta oli todella siisti ja hän osasi hyvin myös demonstroida eroa vanhan ja uuden istunnan välillä ja sen vaikutuksen näki hyvin myös hevosen liikkeessä. Vähän harmitti, etten päässyt kuuntelemaan Airaa infolavalle "Ratsastajan ryhtivirheet, sekä istunnan toiminnallisuus ja avuilla vaikuttaminen". Oli valittava joko se tai poliisit ja tällä kertaa valitsin poliisien näytöksen. Myös maastakäsittelykilpailun demo oli mukavaa seurattavaa ja saikin miut miettimään, josko harjoittelisin joku kerta Milkan kanssa jotain maastakäsittelyjuttuja, ei varmaan olisi ainakaan pahitteeksi...

Ainiin, hankin messuilta ihanan kisapaidan ovh 74 euroa, nyt hintaan 25 euroa ja Horzen mukavantuntuiset ratsastushanskat, Milkalle ostin tuliaisiksi heppanameja. Etsiskelin myös valkoista kisapaitaa, mutta sopivankokoista, nättiä ja edullista ei osunut kohdalle.

Horse Fair ostokset.

Huomenna olisi jälleen vuorossa hyppytunti Milkalla :)