sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Viikon 1 valmennukset

Viikolla 1 on ollut luksusta nauttia kahdesta valmennuksesta. 31.12. meillä oli Milkan kanssa Sannan sileän valkka ja 2.1. Paken sileän valkka. Molemmat valkat olivat onnnistuneita ja jättivät mieleen ahaa-elämyksiä. Harmi, ettei kummastakaan valkasta ole kuvia, joten kuvituksena saa toimia 30.11. koulukisojen kuvat.


kuvaaja: Riina L (edustava kuva "apuva nyt se alkaa")


31.12. oman mausteensa valmennukseen toi maneesin katolta valuva lumi. Jo maneesin ensimmäistä kierrosta taluttaessa Milka sai pienen hepulin lumen tippumisesta ja myös säännöllisin väliajoin valmennuksen aikana. Onneksi reaktiot jäivät pieneen säpsymiseen ja kuskikin kesti turvallisesti kyydissä :D Meitä oli kaksi ratsukkoa tunnilla. Sanna painottaa aina napakkaa ohjastuntumaa ja tottahan se on, että hevonen on helpompi hallita kun ohjat on tuntumalla eikä roiku löysänä.

Aloitettiin ihan käyntityöskentelyssä pitkän sivun uralta keskemmälle väistäen, suoristus ja hetki eteenpäin ja väistö takaisin uralle, kulmaan sitten vielä voltti. Tätä tehtiin molempiin pitkiin sivuihin ja suuntiin. Väistöissä on tärkeää saada etuosa johtamaan liikettä johtamalla johtavalla ohjalla. Miulla on tapana pitää väistettävää jalkaa liian takana ja jalka saa olla tiiviisti kyljessä myös silloin kun sitä ei käytä, ettei se lepattele irtonaisena kyljestä. Voltilla on taas reilusti käännettävä turpaa sisään ja tuetteva ulko-ohjalla sekä käännettävä ulkopohkeella. Seuraavaksi siirryttiin tekemään väistöä kevyessä ravissa lävistäjälinjalla pitkän sivun uralta toiselle. Toisen puolen pitkän sivun alkavaan ja lopettavaan kulmaan tehtiin voltit. Muutaman kerran väistössä takaosa meinasi jäädä, mutta pieni muistutus raipalla taakse toi takaosankin mukavasti oikealle linjalle. Volteissa sai taas kunnolla taivuttaa ja ratsastaa kulmat huolellisesti (Milkalla on tapana yrittää oikoa lapa edellä). Kun näitä oli tehty molempiin suuntiin otettiin jossain vaiheessa mukaan myös laukannosto lyhyen sivun keskeltä ja laukkaa suoralla uralla toiseen päätyyn, tarkoituksena oli kontrolloida laukan tahtia että päätän itse vauhdin. Tämä toteutettiin istumalla syvällä satulassa ja tekemällä pieniä pidätteitä joka askeleella. Ennen kulmaa siirryttiin raviin ja taas voltti kulmaan. Saan kyllä alkaa kiinnittämään huomiota siistimpiin laukannostoihin, välillä ne tuntuu vaan ihme roiskaisuilta ja valmistelu/keskittyminen puuttuu, lisäksi ulkojalkaa tulee varmaan siirrettyä liiaksikin taakse. Tähän täytyykin ihan paneutua!



kuvaaja: Riina L


Sitten siirryimme keskiympyrälle ratsastamaan harjoitusravia sisään asettaen ja samalla ajatus piti olla sellainen, että milloin vain voisi alkaa väistättää ulospäin sisäjalalla, joten sisäjalka myös taivutti sisäänpäin. Itse huomasin välillä istuvani jotenkin vinossa, varsinkin oikeassa kierroksessa tulee istuttua ja käännettyä ylävartaloa ulospäin. Milka taitaa kaatua helposti sisäänpäin siinä suunnassa, joten pönötän itse vastaan, jolloin myös koko asento jännittyy ja päädymme vänkäämään eri suuntiin. Helpottaa huomattavasti kun rentoudun, enkä punge vastaan, ja ohjaan sitten sisäjalalla voimakkaammin Milkan pysymään ympyrälinjalla. Sitten nostettiinkin laukka ja laukattiin monta kierrosta, tarkoitus oli saada laukassa myös asetus sisään ja laukka rennoksi ja tahti oman mielen mukaiseksi. Ehkä olisi pitänyt vaatia hieman aktiivisempaa laukkaa, nyt se tuntui hieman ponnettomalta. Samat harjoitukset tehtiin vielä toiseen suuntaan. Lopuksi ravailtiin kevyessä ravissa ja pikkuhiljaa annettiin pidempää ohjaa. 

Valkasta jäi mieleen se, että kun tekee tarpeeksi töitä pohkeilla ja pitää tasaisen napakan tuntuman ja vaatii taipumista, tulosta kyllä tulee. Hevonen rentoutuu ja työskentelee notkeammin. Toivoa siis on :)



kuvaaja: Riina L. (vähän liikaa vauhtia ja ollaan kaatumassa sisäänpäin...)



2.1. oli Paken valkka pitkästä aikaa. Viimeeksi taisin käydä Paken valkassa kesällä. Meitä oli valkassa 2 ratsukkoa ja toinen hevonen oli kuin Milka pienoiskoossa :). Vitsailimmekin että isosisko ja pikkusisko ovat lähteneet yhdessä valkkaan. Pake aina kyselee ennen valmennusta, mikä sujuu hyvin ja missä on suurimmat ongelmat. Taisin vastata, että ongelmana on se ettei meno ole rentoa ja välillä mennään lapa edellä. Sanoin väistöjen sujuvan tällä hetkellä hyvin, mutta tätä ei olisi kannattanutkaan kehuskella etukäteen... :D 

Aloitimme valkan tekemällä viisikaarista kiemurauraa käynnissä, siten että aina uralla tehtiin voltti sisäänpäin. Asetuksista huolimatta tuli mentyä välillä lapa edellä ja lingerreltyä, täytyy yrittää ratsastaa enemmän jalalla ja vaatia menemistä sinne mihin päätän. Milka hidastaa myös liiaksi käyntiä ja rupeaa tarjoamaan väistöjä, avoja, sulkuja ja mitä ties muuta, vaikka tarkoituksena on mennä vain suoraan... Eli jalalla eteenpäin samalla. Tämä oli hyvä harjoitus noihin meidän ongelmiin, jota pitää kyllä harjoitella ihan itsenäisestikin! Seuraavaksi siirryttiin harjoittelemaan väistöjä käynnissä. Käännyttiin lyhyen sivun keskeltä pituushalkaisijalle, suoristettiin ja väistettin uralle, Pake neuvoi laittamaan oman väistön puoleiselle sivulle ja tästähän ongelmat alkoikin, en oikein osaa tätä ja koko väistö meneekin siinä samalla ihan plörinäksi. Täältä löysin jutun, jonka mukaan paino on pidettävä väistössä keskellä hevosta "Ratsastajan on sijoitettava painonsa keskelle hevosta, mutta annettava painon mennä mukaan liikkeen suuntaan, ettei hän jarruta istunnalla hevosen eteenpäinpyrkimystä." Voi olla että painoni on alunperin liikaa liikkeen jäljessä (väistättävän jalan puolella) ja tästä syystä Pake neuvoo painoa toiselle puolelle. Ainakin käyntiväistössä tahti on välillä hukassa ja istunta on tönkköä ja jään puristamaan liikaa, enkä saa lantiota keinumaan askelten tahtiin. Oikealle väistettäessä Milka tuppaa kaatumaan väistön suuntaan, joten ulkopohkeella pitäisi pitää enemmän vastaan ja hellittää sisäpohkeella puristamista. Eli treeniä väistöihin! Ei olisi todellakaan pitänyt kehua väistöjen sujuvan hyvin!

Seuraavaksi siirryttiin ravaamaan suoraan harjoitusravia. Lyhyiden sivujen keskeltä nostettiin laukka ja tehtiin 2 pääty-ympyrää laukassa. Laukan aloituspisteessä taas ravi ja toiseen päätyyn ravaten. Pitkälle sivulle avoa, jolla saatiin ravia samalla hidastettua. Laukassa sain patistella Milkaa eteenpäin pohkeilla ja samalla sain antaa hiukan enemmän kaulaa, jotta laukka voisi pyöriä rennosti. Laukka oli alkuun liian löysää ja Milka jäi liikaa kädelle. Tätä en ole tullut itse ajateltua, olen usein tyytynyt laukkaan mitä se minäkin päivänä on ollut, ajatuksella tämä nyt on tällaista tänään... Väärin! Se on sellaista, jota vaadin sen olevan :) Jäimme muutamien kierrosten jälkeen toiseen päätyyn laukkaamaan ympyrälle. Hiki virtasi ja aloin olla todella hengästynyt. Pake laittoi meidät koville, tuli mieleen että miten Milka jaksaa. Ja kyllähän se jaksoi, vaikka raskasta alkoi olla hänellekin. Kierros toistensa perään laukkasimme tahdikkaasti. Asetus sisäänpäin, istunta syvällä satulassa, ajatus jopa takanojaan, sisäjalan ympärille. Harmi kun itse ei näe muuttuuko laukka mitenkään, voi olla että tällä työskentelyllä sisätakajalka rupesi tulemaan paremmin alle ja koko takapää aktiivisemmaksi.



Kuvaaja: Riina L

Välikäyntien jälkeen tultiin pääty-ympyrälle ravaamaan harjoitusravia. C kohdassa nostettiin laukka, laukattiin puoli kierrosta ja tehtiin ympyrän sisään laukkavoltti, jonka lopulla takaisin raviin. Puolikkaan kierroksen sai mennä C:hen myös keventäen. Laukannostot olivat taas hieman sinnepäin roiskaisuja ja nostossa oli viivettä. Lisäksi tässä oltiin liian lähekkäin toisen ratsukon kanssa ja jouduimme välillä siksi himmailemaan, jolloin keskittyminen tehtävään hajosi. Tämän jälkeen taidettiin ottaa vielä laukkaa ympyrällä useampi kierros molempiin suuntiin. Lopuksi ravattiin kevyttä ravia ympyrällä, asetus sisään, taivutus sisäpohkeen ympärille, tuki ulko-ohjasta ja kääntäminen ulkopohkeella ja NAPS vasemmassa kierroksessa peräänanto napsahti ensin muutaman askeleen ajaksi, jolloin Pakekin kehotti nauttimaan niistä askeleista, kunnes hetken päästä uudelleen ja kierros kierroksen perään! Sanoinkin että taidan jäädä loppuillaksi tähän pyörimään. Ensimmäinen kerta kun saan Milkan (ja ylipäätään hevosen) menemään peräänannossa! Loistava fiilis :)! Naamakin taisi olla näkkärillä. Kokeiltiin vielä toiseen suuntaan vaihtaen suuntaan ympyräleikkaa, jolloin peräänanto katosi, mutta sain sen pian takaisin myös toisessa kierroksessa, mahtavaa! Oli upeaa huomata, että tämä oli ylipäätään mahdollista. Tästä on kiva jatkaa eteenpäin. Loppuillasta olinkin sitten ihan kuitti, sen verran rankka ja voimia vievä valmennus oli, mutta niin antoisa. Pake antoi kotitreenivinkiksi rentouden hakemista vähän löysemmällä ohjastuntumalla ja kevyemmällä kädellä, jolloin työskentely olisi rennompaa jo alusta alkaen, eikä niin jännittynyttä.


Kuvaaja. Riina L


Summa summarum, viikon  valmennukset:
- harjoittele laukannostoja, terävät, hyvinvalmistellut nostot
- viisikaarinen kiemuraura hyvänä harjoituksena taipumiseen ja lingertelyyn
- harjoittele väistöjä käynnissä ja ravissa, huomio tahtiin, suoruuteen, omaan painoon, lantion liikkeeseen liikkeen suuntaan
- peräänanto on mahdollista! Asettaen, taivuttaen sisäpohkeen ympärille... 

Huomenna onkin vuorossa Sannan estevalkka, tiistaina ratsastuspilates ja keskiviikoksi olisi maastoilua suunnitelmissa. Me like it <3 Tänään vielä salille ahertamaan vähän keskivartaloon (ja muuallekin) lisää poweria että jaksaa ratsastaa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti