maanantai 29. joulukuuta 2014

Jaettu ilo on paras ilo?

Puolentoista viikon aikana on tullut istuttua hevosen selässä noin puolisen tuntia. Aivan liian vähän, vieroitusoireita alkaa olla jo ilmassa. Onneksi tuleville viikoille on varattu valmennuksia, joiden odottelu tuo hieman lohtua ;) Ratsastustauko johtuu siitä, että oon käyttänyt perhettä ja kaveria ratsastamassa ja auttanut varustelussa ja seurannut menoa.

Ensin kävin kaverin kanssa tutustumassa Milkaan. Pidin hänelle samalla puomitunnin samoilla harjoitteilla, joita ollaan tehty Sannan valkassa. Hirveästi ei ole tullut muiden ratsastuksia seurattua, joten oli vaikeaa antaa neuvoja, mutta hyvin ratsukko eteni kuitenkin. Milka oli hurmaava, kuten aina :).

Joulupäivänä käytiin sitten isännän kanssa tallilla kahdestaan. Isäntä ratsasti toista kertaa (kaverinsa polttareissa oli mennyt pätkän talutuksessa muutamia vuosia sitten). Varustauduin riimunnarulla ja liinalla. Aluksi taluttelin ja harjoiteltiin kääntämistä ja pysähtymistä. Seuraavaksi otin liinaan ja ratsukko pyöri ympyrällä ja taluttelin liinassa pienen matkan päässä ja mies sai harjoitella voltteja miun ympäri. Kaikki näytti sujuvan hyvin, joten irrotettiin sitten liinakin ja mies pyöri Milkan kanssa itsenäisesti käynnissä ympäri maneesia. Hyvin meni, oppi heti kääntämisen ja pysähtymisen. Ja suu oli messingillä, mukavaa puuhaa. Tuumasi lopettaessaan, että voisi tulla joskus toistekin, Milka oli todella rauhallinen, luotettava ja kuuliainen alkeisratsu <3.

Tämän jälkeen ratsastelin itse. Harjoittelin viime lady-tunnilla aiheena olleita sulkutaivutuksia. Suoralla uralla sulkutaivutus käynnissä oli helpon tuntuista, lävistäjälinjalla oli sitten enemmän hankaluuksia. Taivuttelin myös volteilla ja laukkailin hiukan.



































Muutaman päivän päästä vein sitten paikkakunnalla talvilomaa viettävän siskoni puolen vuoden tauon jälkeen ratsastamaan, yllätys, yllätys, Milkalla :). Teetin ympyrällä tötteröiden pujottelua ja taivuttelua käynnissä ja ravissa, väistöjä myös tötteröitä väistellen ja laukkaa ympyrällä. Lopuksi ä ravissa lyhyeltä sivulta pituushalkaisijan suuntaiselle linjalle kääntyen ja pohkeenväistöä kohti uraa, heti uralle tullessa suoraan väistöstä laukan nosto.

Ratsastus sujui hyvin, toki puolen vuoden tauko näkyi hieman. Esimerkiksi käsien asento oli hieman jäykän näköinen, Tähänkään en osannut kovin paljon neuvoja antaa, muuta kuin yritä rentouttaa kädet ja pidä kyynärpäät koukussa, käsi joustavana. Helpommin sanottu kuin tehty... Sisko tykkäsi Milkasta ja yllättyi että ratsastus sujui niinkin hyvin. Milka oli energinen ja sopivan vauhdikas. Puolitoista vuotta sitten käytiin myös yhdessä milkailemassa, joten Milka ei ollut hänelle ihan uusi tuttavuus. Tässä pari heilahtanutta otosta siskon ratsastuksesta.














Kivaa että ollaan saatu vietettyä yhteistä aikaa mukavan asian äärellä. Milka on hurmannut jokaisen ratsastuskaverin ja toiminut esimerkillisesti. Kaipuu satulaan on kova ja motivaatio oppimiseen on ainakin kohdillaan nimim. 2 yötä valkkaan on laskin aivan itse :D



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti