Aikuisten viikonloppuratsastusleirillä

Moi,

Pari viikkoa (vähän enemmän, julkaisu on venynyt!) sitten kävimme kahden kaverin kanssa Punkaharjulla Mannilan Ratsutallilla viikonloppuratsastusleirillä. Leiri oli vain meille kolmelle, joten saimme toivoa tuntien ja teorioiden sisällön. Majoitumme parin sadan metrin päässä tallista. Majapaikkana meillä oli venevajan näköinen mökki vedenrajassa. Olimme tyytyväisiä majoitukseen ja ruokailuihin, ruoat saimme ravintolasta, jossa oli useimmiten pieni noutopöytä. Paikka oli todella kaunis, järven rannalla oleva leirintälue-hotelli-ravintola. Paikassa oli kiva hyväpohjainen uimaranta, jonne oli kiva pulahtaa hikisen ratsastustunnin jälkeen. Ilmatkin sattuivat mukavasti suosimaan.

Maisemaa menomatkalla.

Hotelli/ravintola jossa söimme.

Meidän nukkumapaikka, sisältä ihan siisti mökki.

Saavuimme paikalle perjantaina klo 17 ja majoittumisen ja ruokailun jälkeen meillä oli istuntatunti. Istuntatunnilla ope katsoi istuntaamme käynnissä ja ravissa ja antoi kaikille ohjeita ja parannuskehotuksia. Itselläni asia, joka kaipasi eniten korjaamista, oli lonkkien kireys ja mukautumisen puute hevosen liikkeisiin. Sain todella keskittyä siihen, että jalat pysyvät rentoina ja lonkat pääsisivät aukeamaan eikä reidet/polvet puristaisi satulasta. Tähän täytyy nyt ruveta toden teolla kiinnittämään huomiota venyttelemällä ja tekemällä lonkkia avaavia harjoitteita sekä hevosen selässä että kotona. Hevosen selässä tehtävä hyvä liike on nostaa jalkoja ylöspäin siten että pohje pysyy lähellä hevosen kylkeä ja sitten venyttää jalkoja kantapää edellä kohden hevosen takajalkoja. Otimme myös liinassa ravia ja laukkaa, jolloin pystyi keskittymään istuntaan paremmin. Tosin ratsuni Mustis, ei oikein ollut innokas laukkaamaan liinassa ja samalla sai huolehtia myös ohjaamisesta ja siitä, että laukka pysyisi yllä. Ravi oli Mustiksella oikein mukavaa ja sen ravissa oli helppo istua myös harjoitusravissa,

Mustis pesulla.

Lauantaina meillä oli aamupäivällä puomi/estetunti. Ratsuksi sain Waltsun, joka oli hoikahko isoaskeleinen puoliverinen. Onneksi hyppäsimme tosi pieniä esteitä, niin vaikeantuntuista hyppääminen oli :D Waltsulla oli niin keinuva ja pehmeä laukka, että oli vaikeaa tuntea milloin sen etujalat menivät maahan, joten kaikki etäisyydet olivatkin sitten sen mukaisesti vähän sinnepäin... Mutta kivaa oli jokatapauksessa :)! Parasta oli toisen leiriläisen ilo, kun oli niin onnellinen kun hyppäsi pitkästä aikaa ja onnistuneesti.

Etualalla Waltsu, taustalla Mustis ja Tupla.

Iltapäivällä meillä oli teoriatunti, jolle toivoimme itse aiheen. Jenni sai kertoa meille "Mitä täytyy ottaa huomioon kun hankkii omaa hevosta?" Tämä olikin todella mielenkiintoinen aihe kun mielessä on kuitenkin ajatus, että mitä jos oma hevonen sitten joskus, mieluiten tietenkin vaikka heti, mikä ei nyt kuitenkaan ole tällä hetkellä ihan realistista ;) Ensimmäinen ja tärkein asia on, että selvittää itselleen mihin käyttöön ja mille tasolle on hevosta etsimässä, jotta harrastaminen olisi sitten mielekästä. Parempi on jos hevosen taso olisi hieman korkeampi kuin matalampi siitä mitä etsitään. Keskustelimme siitä, kuinka kannattaa käydä tutustumassa hevoseen ja suorittaa koeratsastus. Olisi hyvä jos hevosen saisi laittaa itse kuntoon, sitten hevonen olisi hyvä nähdä toisen ratsastamana ja sen jälkeen ratsastaa itse. Myös pieni maastokävely voisi olla paikallaan jos haluaa maastoiluun sopivaa hevosta ja myyjä on kertonut hevosen olevan tottunut maastoilija. Hevosen reaktioita yksin talliin jäämiseen ja sen reagoimiseen tallin tapahtumiin, ihmisiin ja ääniin kannattaa myös seurata. Kävimme katsomassa tallissa olevaa paria hevosta "ostajan" silmin ja teimme havaintoja koskien niiden käytöstä ja rakennetta. Myös jalkoihin kannattaa kiinnittää huomiota ja tunnustella niitä mahdollisen turvotuksen varalta. Puhuimme myös paljon muista asioista. Harmi kun ei tullut heti kirjoitettua niitä ylös, kun ei tässä nyt enää niitä muista... Teorian jälkeen kävimme maastotunnilla.
Illalla söimme ja saunoimme rantasaunassa. Touhukkaan päivän jälkeen uni maistui :)

Tallin komea ori (ei ratsastuskoulukäytössä)

Poniosastoa, tuo mustavalkoinen oli siis oikeasti NIIN pieni ja söpö :)

Usko.

Sunnuntai aloitettiin koulutunnilla, jossa teimme mm. väistöjä käynnissä ja ravissa ja laukkaa ympyröillä. Ratsuna minulla oli Usko, vankka suomenhevonen, joka oli oikein mukava ratsastaa ja välillä jopa meni ravissa peräänantoon kunhan vain tajusin rajoittaa ravin rytmiä vähän hiljemmaksi.

Iltapäivällä meillä oli teoriatunti ennen leirin viimeistä ratsastusta aiheesta "verryttely este- ja koulukisoissa". Eli Jenni kertoi meille pääperiaatteita kisaverryttelystä ja omista hyviksi havaitsemistaan käytännöistä. Tästä päällimmäisenä jäi mieleen, että mieluummin lyhyempi verryttely kuin se että hevonen on jo valmiiksi väsynyt kisaradalla, Radalla olisi kuitenkin käytettävä ne parhaat paukut. Kisaverryttelyssä ei kannata ruveta hiulaamaan niitä vaikeimpia liikkeitä tai hypätä hevosen maksimikorkeuksilta, jotta energiaa riittää radalla ja hevoselle ei tule verkassa tuskastumista siitä, että siltä vaaditaan silloin liian vaikeita asioita. On tärkeää siis ylläpitää sekä hevosen että ratsastajan hyvää ja mahdollisimman rentoa mieltä ennen kisasuoritusta. Verkassa ei myöskään kannata käydä esittämään täydellistä ratsastusta vaan ratsastaa ihan samalla lailla kuin kotonakin. Lisäksi jokaiselle hevoselle optimaalista verkkaamista voi harjoitella kotona ja tehdä ratsastuskerrasta "verryttelyharjoituksen" ja kun hevonen tuntuu valmiilta radalle, voi harjoituksen päättää siihen tai tehdä koulu- tai esterataharjoituksen verkan perään.

Tupla.

Viimeisellä tunnilla hyppäsimme taas pieniä esteitä, nyt hieman pidempinä sarjoina. Mukana oli myös puomit kolmena laukkapuomina, jotka olivat mutkassa ennen suoraa linjaa ristikolle/pienelle okserille, Esteet olivat hyvin maltillisella korkeudella n. 50 cm... Se oli oikein hyvä juttu kun hyppäsi vieraalla hevosella. Menin Tuplalla (pikku-suokki), joka vaati laukan ylläpitoon melkoisen paljon pohjetta. Liekö ollut ponilla jo väsymystä pitkästä kesästä, kun oli kuulemma normaalia tahmeampi. Sain olla myös tarkkana, etten puristanut polvella, kun Tupla oli asiasta tarkka. Viimeiselle okserille hyppy lähti askeleen kauempaa mitä luulin ja jäin hypyssä sitten tietenkin jälkeen. Selässä pysyttiin kuitenkin :)

Kaikenkaikkiaan mukava leiri; ihana paikka, kiva ja hyvä ope, rentoutumista omien kamujen kanssa ja valmiissa ruokapöydässä murkinoimista sekä kaikkein parasta oli tietysti kiltit ja mukavat hevoset :D Suosittelen!