Katseen tärkeys (tiedossa, vaan ei aina käytännössä)

Tänään meillä oli estetreenit. Tai siis luulin, että meillä on estetreenit. Sanna oli suunnitellut sileän treenejä. Ehdin jo varustautua este/yleissatulalla ja turvaliivillä, joten pidettiin sitten kuitenkin puomi/ristikkotreenit. Tunnilla oli toinenkin ratsukko ja he tekivät samalla sileän treenin. Hyvin meni näinkin, kun toinen huilasi niin toinen työskenteli :)

Tyylinäytettä laukasta, kisat 11/2014. Kuva Riina L.

Aloitettiin käynnissä ratsastamalla koko uralla (puolikas kenttä) hyvin kulmiin. Katse ensin käännöksen suuntaan ja hevonen piti kääntää ITSE kulmassa, mennä syvälle kulmaan ja taivuttaa samalla sisäpohkeella. Käynnissä piti keskittyä myös siihen, että Milka lähti reippaasti kävelemään kulmasta. Usein tässä vaiheessa tuli lingerrystä (tai ainakin sen yritystä) ja tahti hidastui. Sama harjoitus tehtiin tämän jälkeen kevyessä ravissa. Kyllä huomasi eron, kun itse pääsi kääntämään hevosta, eikä se vain kääntynyt automaattisesti kulman mukana. Kun keskittyy näinkin itsestään selvään asiaan, saa ratsastukseen aivan toisenlaisen tuntuman. Ravissa kulmiin otettiin pieni hidastus, että sai hyvin taivutettua ja heti kulmasta taas pyyntö reippaasti eteenpäin. Otettiin myös muutama lävistäjä välillä, jolla tehtiin ravilisäys. Tämän jälkeen samat harjoitukset toiseen suuntaan. Huomasi kyllä heti jos oma keskittyminen herpaantui. Kulmaan ratsastus vaatii siis huolellista ratsastusta, tämä on hyvä pitää mielessä omia treenejä silmällä pitäen.

Puomiharjoituksena tulin ensin ravissa kolmen puomin "sarjaa" ympyrällä molempiin kierroksiin, puomit siis raviväleillä, keskimmäisen puomi molemmin puolin aitatolpat. Taivutusta oli saatava aikaiseksi myös puomien päällä, samalla harjoiteltiin jo katseen oikeaa suuntaa. Seuraavaksi sama tehtävä laukassa ja joku ihme jäkitys oli päällä jo tässä vaiheessa. Katse oli välillä missä sattuu mm. Milkan niskassa, puomeissa (kun oltiin niiden päällä) ja meno oli hiukan jännittynyttä. Välillä Milkan rytmi sekosi puomeilla ja se tiputti raville, olisi pitänyt nostaa heti uusi laukka, mutta jäin pari ekaa kertaa turhaan keventämään hetkeksi. Onneksi sain terästäydyttyä ja osasin vaatia laukkaa välittömästi jos se tippui raville. Sannakin muistutti,että "rennosti vaan, nämä on sentään vain puomeja. Niihin ei tarvitse lähteä itse mukaan niin voimakkaasti kuin hyppyihin." Yksittäinen puomi ei saakaan enää oikein mitään iiks-reaktiota aikaiseksi, mutta kun puomeja olikin taas pitkästä aikaa kolme peräkkäin, ai kauhee ;)... No puomeista selvittiin ja alkoihan niitä hyviä suorituksiakin tulla. Aika ajoin Milka liikkui hyvässä tasapainossa, rytmiikka saatiin kuntoon, sain pidettyä oman katseen puoli kierrosta edellä ja meno oli kaikin puolin nautinnollista. Puomeilla oli muistettava myös ulkoavut, ettei tullut valumista ulospäin.

Seuraavaksi oli vuorossa ristikkoa ponnistuspuomilla ympyrällä laukassa molempiin suuntiin. Tässä tuntui omasta mielestä, että katse oli helpompi pitää ylhäällä ja oikein suunnattuna. Milka alkoi innostua toden teolla ja sain pitää ohjat tiukasti tuntumalla ja tehdä ihan kunnon pidätteitä, ettei laukka kiihtynyt liian kovaksi. Sanna neuvoi pidättämään kunnolla hartioilla asti. Muutama kunnon pidäte riittikin ja sitten ei enää tarvinnut niin kovaa pidättää vaan Milka oli rauhallisempi (alkoi varmaan kuunnella pienempiäkin pidätteitä), mutta liikkui kuitenkin hyvällä energialla. Tuntui vaan, että ohjat valuivat välillä kädessä löysemmiksi ja niitä sai olla vauhdissa korjaamassa. Miulla olikin vähän paksummat hanskat kuin yleensä kun oli reippaasti pakkasta. Pääsin kuitenkin hyvin hyppyihin mukaan. Ponnistuspuomilla meinasin jo siinäkin mennä liikaa hyppyyn mukaan, kun siinä vaiheessa vielä pitikin pitää Milkan pää ylhäällä. Kun tämäkin saatiin korjattua niin meno oli oikein mukavan tuntuista :)

Lopuksi oli sitten ristikkoa kahdeksikolla (ristikko siis pituushalkaisijan suuntaisesti keskellä sitä). Sanna sanoi, että nyt sama kahdeksikossa ja kysyinkin että ai tuo pitää ylittää ja vaihtaa aina suuntaan, niin kyllä, näin oli. Kääks! No ei muuta kuin tulta päin... Täytyy myöntää että jännitti taas ihan liikaa ja aivan turhaan. Ennen tehtävää Sanna tähdensi, että katse on nyt TÄRKEÄÄ muistaa. Milka seuraa 90 prosenttisesti katsetta ja menee katseen suuntaan, loput 10 prosenttia on sitten istunnan ja apujen vaikutusta. No kyllähän se oli mielessä hetken, mutta koska tehtävä oli niin "jännä" niin hyvät neuvot olivat unohtua heti alkuunsa. Aina ennen ristikkoa Sanna vielä muistutti, että katse oikeaan, katse vasempaan... Olisin ehkä muuten saattanut katsoa esim. suoraan niin oltaisiin oltu seinässä. Vaikkakin meno oli aika jännittynyttä omalta osaltani ja varsinkin vaihdossa vasemmasta laukasta oikeaan oli hankaluuksia, enkä saanut vaihtoa läheskään aina onnistumaan vaan se piti korjata ravin kautta - jäi tehtävästä kuitenkin kiva onnistumisen tunne. Siihen mahtui hyviäkin hetkiä, jolloin tunsi milloin katse kääntyi automaattisesti ajoissa oikeaan suuntaan ja samalla sain avutkin kuin itsestään oikein, jolloin laukka vaihtui näpsäkästi ristikkoa ylittäessä. Mahtava tunne! Lisää vain rohkeutta peliin, niin hyvä tulee. Oma jännitys vaikuttaa myös siihen, että Milka lisää tahtia kun kädet ja istunta eivät ole rennot. Ja sen huomasin, että katseen voisi varmaan siirtää tulevaan suuntaan jo aikaisemmin, nyt se tuli siirrettyä usein vasta ponnistavalla askeleella tai hypyn jo lähdettyä. Myös linja ristikolle meni välillä varmaan turhan viistosti, kun sitä olisi voinut tehdä "pulleamman" ympyrän, jolloin lähestyminen olisi ollut enemmän suoraan kohti ristikkoa. Tässä hieman parannettavaa seuraavaan kertaan...

Lopuksi loppuravit kevennellen ja tehden ympyröitä ja suunnanmuutoksia. Ihana energinen Milka ja tarmokasta ravia mukavassa peräänannossa :) Lopuksi taluttelin Milkaa, niin se alkoi hirveesti luimistelemaan ja näyttämään hepanta naamaa toiselle hevoselle aina kun se meni ohi. Tammamaista käytöstä ilmeisesti... Yleensä toinen on aina niin korvat hörössä, ainakin ihmesten läheisyydessä. Ihmisille se höppänä ei osaa edes luimia, mutta kaikkien hevosten kanssa se ei ilmeisesti tule niin hyvin juttuun.

Estetunti 9.2.
+ Milkan energisyys, hyvä laukka
+ hyvä draivi ja tunne silloin kun homma luisti
+ saatiin hyviä toistoja mm. laukanvaihdosta ristikolla
- turha jännitys (edelleen!)
- jännittyneisyydestä johtuvat mokat (katse, kädet ja hartiat liian jäykät)
- Omasta huomion herpaantumisesta tai keskittymättömyydestä johtuvat mokat. Lähinnä juuri katse! Vaikka tiedän missä katse pitäisi olla ja pitää, saan yhä uudelleen ja liian usein itseni kiinni silmät kohdistettuna hevosen harjaan tai maahan! Nyt omissa sileän treeneissäkin huomio tähän asiaan ja se katse ylös!

Huomenna sitten omaa menoa, jospa sitten vaikka sen neliötehtävän kimppuun.