tiistai 28. heinäkuuta 2015

Ekaa kertaa maastoesteillä

25.7. päästiin pomppimaan hieman maastoesteitä, kun osallistuin Milkan kanssa Rautjärven Seudun Hevosurheilijoiden järjestämään kenttävalmenukseen. Valmentajana toimi aluekenttä ja -este valmentaja Petri Tolmunen. Tapahtumapaikkana oli Pirholan Talli. Valmennuksessa oli 4 ratsukkoa kerrallaan.




Oltiin liikkeellä oman perheen kesken omistajan ollessa töissä ja Milkan haku, kuljetus ja muutenkin toimiminen hänen kanssaan onnistui hyvin. Milka on niin rauhallinen matkustaja ja vieraissakin paikoissa käyttäytyy hyvin kuten aina :) Helppo harrastuskaveri kaikin puolin.


Varustusta kärrissä.


Purkua. Ihana sää :)


Heti korvat pystyssä, mihis sitä nyt sitten tultiinkaan..


Valmennus aloitettiin jutustelemalla valmentajan kanssa omista ja hevosen taustoista, jonka jälkeen otettin kentällä hyppyjä ristikolle ensin ravissa ja sitten laukassa. Ristikko oli kentän keskellä pitkittäin pituushalkaisijalla ja sillä vaihdettiin aina suuntaa ja ratsastettiin ympyrällä uudelleen ristikolle ja sama toiseen suuntaan. Hypyt sujuivat ihan hyvin vasemmasta oikeaan laukka ei aina vaihtunut. Tehtävään lisättiin lankkueste, joka oli hieman pelottavan näköinen 2:lla isolla oranssilla pallolla esteen edessä. Ohjeeksi saatiinkin istua tiiviisti pohkeilla tukien ennen estettä. Milka meni esteen kivasti epäröimättä sen enempiä. Tehtiin kentällä pientä rataa yhdistäen ristikko ja tämä lankkueste. Sen jälkeen suunnattiin pihapiirin maastoesteille.

Yleisesti ohjeina maastoesteille saatiin:
* Ennen hevosen hyppyä ei saa lähteä itse mukaan hyppyyn, vaan hyppyä pitää odottaa rauhassa.
* Hevosen pitää olla ohjan ja pohkeen välissä ja mennä "ylämäkeen", hevosta ei saa päästää pitkäksi.
* Estettä lähestyttäessä tuki pohkeilla ja tarvittaessa kannustaminen ylitykseen.
* + varoitus, että rauhallinenkin hevonen saattaa innostua maastoesteistä siinä määrin, että myös esteen jälkeen kannattaa olla varuillaan esim. ilopukkien varalta :)


Videolta kaapattu kuva.


Harjoitukset aloitettiin kolmella pienellä peräkkäisellä tukkiesteellä, jotka sijaitsivat loivassa mäessä. Ensin tultiin mäki ylös, sitten alas ja vielä kerran ylös. Ekalla kerralla lähestymiset tukeille tuli hieman kiemurrellen, mutta kun muisti pitää pohkeet kiinni ja ohjata keskelle estettä, niin yli mentiin. Alaspäin meno hieman arvelutti. Mutta sitten kun meni alas, niin ei se niin kummalliselta tuntunutkaan. Alaspäinmennessä oli tärkeää säilyttää tempo riittävän rauhallisena, pitää turpa ylhäällä ja pitää omat pohkeet edessä ja olla kallistumalla ylävartalolla liikaa hyppyyn mukaan. Näillä tukeilla Milka alkoi jo innostua ja haasteeksi muodostuikin hevosen pysäyttäminen tehtävän jälkeen :D... Näistä tukkiesteistä ei ole videota, kun perhe oli evästämässä autolla juuri silloin.

Sitten tultiin taloeste loivaan ylämäkeen ja saman tien sama loivaan alamäkeen. Tämä oli hauska hypättävä :) Tässä video taloesteen ylityksestä.


Linkki videoon https://youtu.be/_vSre6NNwBc


Seuraavaksi siirryttiin kahden tukkiesteen linjalle, niiden jälkeen oli sitten "hevoslankku" este ja tynnyrieste pusikossa. Ensin esteitä tultiin osissa ja lopuksi yhteen menoon, lisäksi mentiin taloeste, jolle oli pieni laukkapätkä, eikä näy videossa. Alla video tästä tehtävästä. Kun häviän kuvasta, niin siinä vaiheessa oli se tynnyriesteen ylitys, jota ei tässä videolla näy, kun se oli siellä pusikon takana.


Linkki videoon https://youtu.be/OCuMmzDlTM8


Sitten mentiin mäen päälle, jossa otettiin pieni lautaeste ja hauta. Haudan hyppääminen tietysti vähän arvelutti ja kyselinkin eroaako se miten muista esteistä ja pitääkö sille ratsastaa eritavalla ja mitä jos hevonen ei huomaakaan sitä? Mutta ei syytä huoleen, sillä hyppääminen ei eroa muista esteistä ja sille ratsastetaan samalla tavalla jalalla tukien ja hevoset kyllä huomaavat haudan, kun ovat tarkkoja maassa olevista esteistä/esineistä. Ja hyvinhän se hautakin sujui. Tultiin pari kertaa tätä yhdistelmää edestakaisin. Viimeisellä kerralla lisättiin lähtö tehtävälle kauempaa. Eli tultiin ylämäessä halkopinoeste, mäen päällä hauta ja sitten pieni lautaeste. Halkopino sijaitsi mäessä ja hyvin varjossa, eikä siihen käyty tutustumassa ennen hyppäämistä. Tälle esteelle Milka epäröi ja teki lähes pysähdyksen esteelle, mutta hyppäsi sitten kuitenkin kun kannustin sekä äänellä että pohkeilla. Näiltä esteiltä ei taas ole videota, muisti oli puhelimessa täyttynyt...

Viimeiseksi tultiin kaksi estettä, joista ensimmäinen oli viistoeste (virallista nimeä en tiedä) ja toinen pystymallinen. Video alla:


Linkki videoon https://youtu.be/4UKU4zQvP1c


Olisi ollut vielä tosi kivaa päästä menemään koko rata kerralla läpi, mutta tällä kertaa lopetettiin tähän. Eli nälkää jäi seuraavaa kertaa varten. Paikalla olisi 5.9. kenttäkilpailutapahtuma, johon olisi voinut vakavasti harkita osallistumista, mutta harmi kun osuu päällekkäin Suomenratsujen Kuninkaallisten kanssa, joita ollaan lähdössä katsomaan. Ehkäpä voimme käydä omistajan kanssa vielä hyppäämässä esteitä muuten? Toivotaan.

Hevonen sai todella hyvää palautetta rohkeasta ja hyvästä asenteestaan, ei paljoa kyttäillyt ja nautti hyppäämisestä silminnähden :) Olivat ihmetelleet kun tamma on noin rohkea. Sopii kuulemma hyvin kenttäratsastukseen ja vaikuttaa tosi mukavalta harrastuskaverilta. Sain itsekin hyvää palautetta, näkee kuulemma että olen urheilullinen ja sitä kautta myös tasapaino ja kehonhallinta on kunnossa. Ja lyhyt ratsastustausta huomioiden selvisin todella hyvin kaikista tehtävistä, ei ollut missään mitään vaikeuksia. Jei :)! Vähän turhaan tuli jo ajateltua, että onko tullut haukattua liian iso pala kun tapahtumaan ilmoittauduin, mutta se olikin meille juuri sopiva ja todella kivaa!! Ratsastukseeni olisin ehkä kaivannut vielä jotain konkreettisia vinkkejä, mutta jos suurempaa korjattavaa ei sitten ollut kun en sellaisia saanut (heh heh).


Kiitos, hyvin kuljetettu tätiä <3


Katse kohti tulevaisuutta ;)


Vähän jo väsyttää, onneksi saa taas syödä :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti