Viime viikolla kävin ratsastamassa Milkalla maanantaina ja tiistaina. Perjantaina oli sitten ratsastuskoulun tunti.
Milka oli käynyt sunnuntaina aluehallimestaruuksissa hyppäämässä ja saikin hienosti suokkiluokassa pronssia ratsastajansa kanssa. Eli harjoituskaverini osaa kyllä hypätä, nyt vaan pitäisi saada tälle ratsastajallekin lisää taitoa :) Itse olin töissä kisojen aikana ja harmittelin koko päivän kun en ollut pyytänyt vapaata ja lähtenyt katsomaan kisoja! Maanantaina oli sitten tarkoitus käydä palauttavalla maastokävelyllä, mutta luontoäiti päätti toisin. Kehnosta (lumipyry, viima...) kelistä huolimatta olin kovasti lähdössä maastoon vahvasti pukeutuneena, mutta koska Milkalle ei enää viime kengityksessä laitettu tilsakumeja olisi lumi kerääntynyt kavioihin isoiksi kököiksi ja kävely olisi ollutkin mahdotonta. Kävin jo ulkokentällä yrittämässä selkäännousua, mutta onneksi minut keskeytettiin kun olin epähuomiossa lähdössä matkaan ilman kypärää! Tallista kypärää hakiessa huomasin sen lumen kertymisen, joten suunnattiinkin sitten suosiolla maneesiin. Maneesissa ratsastelin pitkät tovit löysin ohjin käyntiä ja tein erilaisia kuvioita paino- ja pohjeavuilla, lisäksi tehtiin pysähdyksiä istunnalla. Otin myös kevyttä ravia vain hötsäillen laajoja kaarroksia ja käyntisiirtymiä, lopussa ravailtiin myös ihan löysin ohjin, eli pidin ratsastuksen nimenomaan palauttavana.
Milka
Tiistaina oli sitten Sannan valkka ja tällä kertaa mentiin koulua. Aloitettiin tulemalla pituushalkaisijaa ensin käynnissä. Käynnin tuli olla aktiivista ja tahdikasta ja Sanna korosti alusta asti hyvää ohjastuntumaa. Jos Milka vastusteli tuntumaa toiselta puolelta, niin korjaus piti tapahtua välittömästi vastakkaisesta pohkeesta (niinkuin hänellä on taipumusta varsinkin alkutunnista!). Suuntaa vaihdettiin joka kierroksella, kääntymällä pituushalkaisijan päätteeksi eri suuntaan mistä tultiin. Erityistä huomiota kiinnitettiin myös kulmiin ratsastamiseen. Kulmaan mennessä tahtia hieman hidastettiin ja ratsastettiin vahvasti sisäpohkeella syvälle kulmaan taivuttaen. Muutaman kerran jälkeen alettiin tulla kevyessä ravissa ja lisättiiin 10 metrin voltti keskelle pitkää sivua ja pysähdys keskelle pituushalkaisijaa. Pysähdykset sujuivat tällä kerralla hyvin, eivätkä liikkuneet pysähdyksen jälkeen. Pysähdyksestä sitten suoraan raville. Voltilla vaadittiin asetusta, taivutusta ja huolellista tien ratsastusta. Seuraavaksi lisättiin laukannosto pituushalkaisijan alkuun ja ennen pituushalkaisijan päättymistä siirto takaisin raviin, pitkällä sivulla jatkettiin voltin tekoa keskelle kevyessä ravissa. Pituushalkaisijalla nostettiin siis se laukka miltä puolelta tultiin halkaisijalla, eli oikealta tullessa oikea pohje oli jo taivuttamassa ja edempänä, jolloin annettiin suoristumisen jälkeen laukka-avut. Oikeaan kierrokseen laukattiin suorana, mutta vasemmalla linja meinasi valua ulos heti nostosta lähtien. Suoraan ratsastusta pitää ottaa itsekin omiin harjoituksiin, urallahan suoraan meno on helppoa kun hevonen menee suoraan lähes itsekseen, mutta pituushalkaisijalla suoraan menemiseen joutuu pitämään tasaisen tuntuman, istumaan itse suorassa ja tukemaan molemmilla pohkeilla.
koulukisoista 11/14 kuvaaja R.Laulajainen
Seuraavaksi jatkettiin pääty-ympyrällä harjoitusravissa. Tarkoitus oli myötäillä istunnalla ravia, eli liikuttaa istuinluita takajalkojen askeleiden tahdissa, jolloin tahti paranisi ja pystyisi istumaan rennosti liikkeen mukana. Tiedä nyt oliko menomme rentoa, mutta kyllä siihen muutamia hyviä pätkiä mahtui... Lisättiin ympyrän jälkeen lävistäjä ja aina ympyrä myös toiseen päätyyn ja taas lävistä ja ympyrä toisessa pääädyssä. Keskelle lävistäjää lisättiin 4 askelta käyntiä parin kerran jälkeen. Seuraavaksi nostettiin lyhyen sivun keskellä laukka ja tehtiin ympyrä laukassa, jonka jälkeen lävistäjä laukassa ja uralle tullessa siirryttiin raviin. Ja sama taas toisessa päädyssä toiseen suuntaan. Laukkaympyrän jälkeinen kulma meinasi mennä aina oikomiseksi, mielestäni kulmaan on todella vaikeaa ratsastaa laukassa, eikä onnistu vaikka kuinka yrittää pohkeella työntää sinne. Sanna antoikin neuvon, että pitää ajatella ensin selkeästi ympyrän jälkeen ratsastusta suoraan ennen kulmaa, kuten myös kulman jälkeen suoraan ennen lävistäjälle lähtöä. Lävistäjän jälkeen ravi on niin pompottavaa, että heilun selässä kuin heinämies, enkä pääse heti istumaan alas, mutta kai se helpottaa harjoituksen myötä. Ravin haltuunsaamiseen auttoi taas ratsastaminen syvälle seuraavaan kulmaan, jolloin tahti myös hiljeni ja raviin oli helpompi istua alas ja valmistautua samalla seuraavaan laukannostoon.
Treeni oli ihan mukava ja Milka liikkui kokoajan mukavasti eteen ilman patisteluja ja taipuikin jo ihan mukavasti lopputunnista. On hyvä ottaa Milkan kanssa välillä myös koulutunteja, vaikka pääpaino tällä hetkellä onkin esteissä. Voi olla että tulevaisuudessa estehyppelyt jäävät enemmän miun harteille, kun Milkan kanssa esteillä kilpaillut vuokraaja lopettaa vuokraamisen. Joten pakko olisi itse oppia hyppäämään, että Milka pääsee esteille kun niistä niin kovasti nauttii :). Ja toki itsekin nautin estetunneista ja haluan myös kisaamaan. Olen nyt vuoden verran käynyt Sannan tunneilla lähes viikoittaan (syksyllä taisi olla usemman kk tauko) ja suurimmassa osassa tunteja ollaan hypätty ja nyt kun alkaa huomaamaan oman kehityksen ja varmuuden tekemisessä, on hyppääminen jo todella nautinnollista :)!
Veikko
Perjantaina oli vuorossa ratsastuskoulutunti ja ratsuna yllätys, yllätys taas Veikko. Ja sehän kyllä miulle sopi. Aiheena oli puomeja ja jumppasarjaa pienillä hypyillä. Aloitettiin verryttely käynnissä neljän puomin sarjalla normaaleilla askelväleillä. Puomit olivat suoralla linjalla pituushalkaisijan mukaisesti. Takaisin palattiin puomien jälkeen puoliympyrän mallisesti toiselle pitkälle sivulle ratsastaen, puoliympyrällä ja sen jälkeenkin asetettiin ja taivutettiin voimakkaasti sisäänpäin, jolloin saatiin ratsastettua hevosia syvään muotoon, jolla tavalla esim. esteverkassa ratsastajat verkkaavat hevosia hyviksi hyppyjä varten. Samat harjoitteet tehtiin aina molempiin suuntiin. Seuraaavaksi harjoiteltiin askeleen pidentämistä eli puomivälejä pidennettiin. Veikko meinasi aina lähteä viimeisen puomin kohdalla raville, hänellä oli vähän meno päällä tai sitten ei vaan jaksanut käynnissä venyttää askelta niin pitkälle... Toinen pitkä sivu ravattiin taivuttaen sisäänpäin. Sisäkäsi piti pitää alhaalla, jolloin hevonen taipuisi hyvin alas. Veikko taipui selkeästi paremmin vasempaan kierrokseen, oikelle oli hankalampaa.
Seuraavaksi tultiin puomit samalla lailla ravissa ensin normaalisti ja vähän ajan päästä askelta pidentäen keventäen. Puomit nostettiin tämän jälkeen toisesta päästä vähän ylemmäs, jolloin raviaskeleet tulivat korkeammiksi ja puomit tultiin kevyessä istunnassa. Tämän jälkeen tultiin ravissa puomeille ja ensimmäinen puomi oli maassa ja muut pieninä pystyinä. Eli ekalta puomilta nostettiin laukka ja pienet esteet ylitettiin joka askeleella (ihan varma en ole olisiko kolmaskin puomi ollut maassa vielä tässä vaiheessa). Tässä vaiheessa sujui mukavasti ja Veikko lähti aina innokkaasti tehtävälle. Lopuksi kaikki esteet nostettiin ilmaan (korkeudesta paha mennä sanomaan, olisivatko olleet vähän eri korkeuksilla noin 50 cm), ja tultiin laukassa koko tehtävä, Askeleet ei tainneet osua ihan kohdalleen meillä Veikon kanssa tai sitten tuli puristettua polvilla tai muuten jäkitettyä. Ensimmäisellä kerralla Veikko ylitti esteet, toisella kerralla tuli lähes pysähdys esteiden eteen, mutta päätti sitten mennä yli ja ehdin mukaan hyppyihin. Kolmannella kerralla sitten kielsi, enkä edes meinannut tipahtaa! Jee, kielto oli ensimmäinen itselleni ikinä ja olen pelännyt, että lennän kuin leppäkeihäs kiellon sattuessa, niin ei edes tehnyt tiukkaa (ainakaan tällä kertaa)... Neljännellä kerralla olin kai itse varautunut taas kieltoon, enkä ihan ehtinyt hyppyihin mukaan, mutta Niinan mielestä suoritus oli riittävän hyvä ja siihen sitten lopetettiin.
Postaukset laahailee vähän jäljessä. Tiistaina oli estetunti Milkalla, josta kirjottelenkin seuraavaksi, Sujui erittäin hyvin :D!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti