Verryttelyssä oli mukavaa, kun Sanna neuvoi samalla miten kannattaa verrytellä. Kisaverkat kun on tullut tehtyä itsenäisesti, enkä ainakaan alkuun ollut varma mitä verkassa kannattaisi tehdä ja kuinka paljon. Tietysti tässä kilpailu kilpailulta alkaa jo oppia itsekin miten kannattaa toimia. Koepäivänä Milka vaikutti aika laiskalta ja tahmealta. Sainkin ohjeeksi ratsastaa reippaasti pitkillä sivuilla eteen laukassa kevyessä istunnassa, jolloin Milka lähtisi paremmin laukkaamaan ja innostuisi vähän laukasta. Jonkun verran taivuttelua ympyröillä kevyessä ravissa, siirtymiä. Enemmän ravista käyntiin/seis jos hevonen tuntuu olevan kovasti menossa ja enemmän ravi/laukka jos tarvitaan lisää vauhtia. Muutama väistöaskel myös mukaan, jotta tarkastetaan vastaaminen sivulle pohkeesta.
Sileän verkan jälkeen siirryttiin esteille verkkaamaan. Tultiin muutama kerta pientä pystyä ympyrällä molemmista suunnista, suhtettu etäisyys pysty-okseri suoralla linjalla pari kertaa ja lävistäjälinjan pysty myös muutaman kerran. Tässä tuli opittua se, että veryttelyhyppyjä ei kannata ottaa liikaa, parhaat paukut on jätettävä radalle. Kun ottaa muutaman hypyn ja viimeinen on hyvä, niin kannattaa jättää hyppääminen siihen, eikä jäädä turhaan hiulaamaan hyppyä, jolloin vaarana on aina se että seuraavakin hyppy on huono ja sitten pitäisi taas ottaa seuraava hyppy - ja radalla hevonen on sitten väsynyt. Varsinkin tuolle lävistäjällä olevalle pystylle tuli pari kertaa todella huono lähestyminen, hyvä etten ollut yhden kerran alhaalla kun Milka lähtikin hyppyyn askelta aiemmin kuin luulin. Muutenkin Milka oli yhä hieman pohkeen takana ja tahmea ja tuleva merkkisuorituskin taisi jännittää, jolloin kaikki tuntui tosi vaikealta. Mutta ei auttanut itku markkinoilla, ei kun suorittamaan merkkikoetta...
Ja sehän ei sitten kovin hyvin mennyt. Alun ympyrälinjalla pieni pysty -ok-. Suhteutettu etäisyys pysty-okseri suoralla linjalla kiemurrellen ja okserissa jäin hypystä jälkeen. Päädyssä piti tehdä ravisiirtymä -ok- samoin pysty lävistäjälinjalla ja sitä seuraava pysty ympyrällä toiseen suuntaan ihan ok. Lähestyminen kahden laukka-askeleen sarjalle epäröiden, turhalla pienellä askeleella, tässä tilanteessa rohkeampi ratsastus ja pohjetta jolloin hyppy lähtisi reippaasti kauempaa. Viimeiselle kaarevalle linjalle okseri-okseri taas puolikkaalla askeleella ja viimeisestä okserista mentiin sitten rehellisesti ohi, kyttäsin itse estettä kun se muka näytti liian isolta ;D ja pohje ei ollut kiinni, niin näin siinä kävi, uudella yrittämällä sitten ylitys. Heti radan jälkeen sain palautteen, että heti lähtömerkin jälkeen ei tarvitse lähteä, vaan täytyy ottaa aikaa laukan kuntoon saamiseen ennen radan aloittamista, myöskään tuomarin tervehdykseen ei tarvitse välttämättä pysähtyä vaan sen voi tehdä myös muissa askellajeissa. Viimeiselle esteelle tulo uudelleen olisi pitänyt tehdä seinän ja ampiaisokserin välistä.
Video radasta.
Kommentteja pöytäkirjaan tuli seuraavanlaisesti
Istunta esteiden välissä:
- vaikutat hyvin esteiden välissä, malta ratsastaa loppuun asti
Istunta esteillä:
- okserihypyissä ei selän pyöristämistä, jolloin katse kohdistuu alas
- ulkopohkeen ja katseen kanssa tarkkana, ei katsetta maahan
Oikeiden teiden seuraaminen:
- ratsastit kaarteen hyvin, mutta pidä paine kädelle loppuun saakka ja hevonen suorana
Myötääminen hypyissä:
- Ok, myötäät hyvin ja tasaisesti.
Sopiva tempo ja rytmi:
- 3. esteen jälkeen rytmi löytyi ja hypyt helpottui.
- pientä kiemurtelua loppua kohti parani
Omat fiilikset: Masennus, tuntui että takapakkia mennään ja mitään en osaa :(. Minkäänlaista hyvää rytmiä en saanut päälle verkassa tai radalla, lähestymisissä oli paljon ongelmia. Esteet näytti isoilta vaikkei sitä ollutkaan ja jäin tuijottamaan esteitä. Videolta katsoessa ratsastan jotenkin käsijarru päällä ja ratsastus näyttää (ja myös tuntui) kaikkea muuta kuin rohkealta ja rennolta. Valkku ehdotti että mitä jos hyppään seuraavissa kisoissa 90 cm (ekaa kertaa perusratana) niin sillä hetkellä en tiedä olisinko itkenyt vai nauranut, kun tämäkin sujui näin huonosti ja esteethän oli 80 cm ja alle... Tästä sitten itseä ja itseluottamusta kokoamaan kohti seuraavia koitoksia. Estekoe meni kuitenkin läpi ja kirjattiin C-merkin kokeena, koska tarkoitus oli seuraavien kisojen yhteydessä suorittaa B-merkki samalla ja C-merkin koetta en ole aiemmin suorittanut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti